Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön Cuporen monikulttuurisuutta koskeva tutkimustoiminta

 

KÄYNNISSÄ OLEVA TUTKIMUS

 

1. Kulttuuripolitiikka ja kulttuurinen monimuotoisuus pääkaupunkiseudulla

 

Kulttuuripolitiikkaa ja kulttuurista monimuotoisuutta pääkaupunkiseudulla (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) analysoiva tutkimushanke on käynnistynyt vuonna 2006. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa aihepiiristä tietoa, jota voidaan käyttää hyväksi toimenpiteitä suunniteltaessa ja ennakoitaessa tulevaisuuden kehitykseen.

 

Tutkimuksessa on kaksi pääkysymystä: 1) Miten maahanmuutto ja sen tuottama monikulttuurisuus näkyvät taiteen ja kulttuurin kentällä ja 2) Kuinka kulttuuripolitiikka vastaa monimuotoistumisen tuottamiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin? Tutkimustulosten avulla voidaan varautua odotettavissa olevaan kehitykseen, osoittaa mahdollisia politiikkatoimien katvealueita sekä nostaa esille esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja huonoista kokemuksista.

 

Tutkimus toteutetaan Cuporessa erikoistutkija Pasi Saukkosen johdolla. Tutkimushankkeessa toimitaan yhteistyössä Helsingin kaupungin tietokeskuksen, valtion taidemuseon kulttuurivähemmistökoordinaattorin sekä alueen muiden keskeisten toimijoiden kanssa.

 

Vuoden 2007 aikana selvitetään aiheen kannalta olennainen lainsäädännöllis-poliittinen viitekehys sekä tutkitaan kulttuurisen monimuotoisuuden ilmenemismuotoja ja kulttuurienvälisen kohtaamisen edellytyksiä pääkaupunkiseudun taidelaitoksissa sekä muissa tiloissa ja instituutioissa. Keväällä 2007 järjestetään aihetta koskeva seminaari toimijoiden verkostoitumisen edistämiseksi, tietotarpeiden selvittämiseksi ja tiedon jakamiseksi.

 

Tutkimushankkeeseen liittyvät Cuporen tai Cuporen tutkijoiden julkaisut löytyvät täältä (linkki).

 

Lisätietoja: Pasi Saukkonen, p. (09) 774 60413, pasi.saukkonen@cupore.fi

 

2. Kulttuuripolitiikka ja kulttuurinen monimuotoisuus Suomessa, Belgiassa ja Alankomaissa

 

Jokaisella maalla on omat kansalliset traditionsa niin maahanmuuttoa, monikulttuurisuutta kuin kulttuuripolitiikkaakin koskien. Cupore vertailee tutkimuksissaan suomalaista kulttuuripoliittista kehitystä kansainvälisesti sekä kansallisella että paikallisella tasolla.

 

Tutkimus Suomen, Belgian ja Alankomaiden kulttuuripoliittisesta kehityksestä tarjoaa välineitä hahmottaa monikulttuurisen yhteiskunnan kulttuuripolitiikkaa. Belgian ja Alankomaiden kokemusten avulla voidaan tarkastella parhaita mahdollisia lähestymis- ja toimintatapoja suomalaisen yhteiskunnan tarpeisiin. Se tuottaa myös tietoa kulttuurisen kotoutumisen indikaattoreista ja niiden käytöstä.

 

Vuosien 2007-2009 aikana analysoidaan Suomen, Belgian ja Alankomaiden kulttuuripoliittinen kehitys suhteessa maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen keskittyen erityisesti suurimpien puolueiden kannanottoihin, hallitusohjelmiin ja keskeisiin kulttuuripoliittisiin dokumentteihin.

 

Tutkimus on jatkoa Pasi Saukkosen aikaisemmalle tutkimukselle ja sitä tehdään yhteistyössä Maastrichtin yliopiston (Alankomaat) tutkijoiden kanssa.

 

Tutkimushankkeeseen liittyvät Cuporen tai Cuporen tutkijoiden julkaisut löytyvät täältä (linkki).

 

Lisätietoja: Pasi Saukkonen, p. (09) 774 60413, pasi.saukkonen@cupore.fi

 

PÄÄTTYNEET TUTKIMUSPROJEKTIT

 

1. Järjestäytyvät diasporat. Etnisyys, kansalaisuus ja hallinta maahanmuuttajien yhdistystoiminnassa. Tutkija: Miikka Pyykkönen.

 

Tutkimuksessa tarkasteltiin maahanmuuttajien yhdistystoimintaa Jyväskylässä ja Tampereella 2000-luvun Suomessa. Aihetta lähestyttiin sekä yhdistyksiä edustavien maahanmuuttajien että kaupungeissa maahanmuuttajatyötä tekevien viranomaisten ja suomalaisen maahanmuuttaja-asioiden hallinnon näkökulmista.

 

Väitöskirjatutkimuksessa analysoitiin sitä, millaisia maahanmuuttajayhdistykset ovat ja kuinka yhdistykset neuvottelevat maahanmuuttajien kansalaisuudesta omassa toimintaympäristössään ja laajemmin suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä olivat integraatio, etnisyys ja hallinta. Integraatiota lähestyttiin selvittämällä vertaillen maahanmuuttajayhdistysten ja viranomaisten näkemyksiä yhdistysten toiminnasta maahanmuuttajien sosiaalisen ja kulttuurisen integraation edistäjinä ja haastajina. Etnisyyttä tarkasteltiin maahanmuuttajayhdistysten etnisyyspuheen kautta. Maahanmuuttajayhdistykset antavat etnisyydelle erilaisia merkityksiä toiminnassaan riippuen siitä, minkä tyyppisiä ne ovat ja missä kontekstissa merkityksenanto ilmenee. Etnisyyttä analysoitiin suhteessa yhdistysten jäseniä yhdistäviin diasporakokemuksiin eli siihen, minkälaisen aseman lähtömaa ja sen kulttuuriperinteet etnisyyspuhunnassa saavat. Hallinnan käsitteen avulla selvitettiin, miten hallinto ja viranomaiset antavat maahanmuuttajayhdistyksille merkityksen osana kotouttamista. Yhdistykset ovat tärkeässä roolissa kun maahanmuuttajia pyritään osallistamaan ja aktivoimaan suomalaisessa yhteiskunnassa.

 

Tutkimuksen metodologia pohjasi laadulliseen tutkimukseen, tarkemmin määriteltynä sisällönanalyysiin ja diskurssianalyysiin. Aineisto muodostui maahanmuuttajayhdistykselle tehdystä teemahaastatteluista, keskeisten maahanmuuttajaviranomaisen haastatteluista sekä hallinnollisista dokumenteista. Tietoteoreettiset lähtökohdat ovat foucaultlaisesti orientoituneessa konstruktionismissa, jossa tietoa ja totuutta ei tarkastella objektiivisina faktoina, vaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja valtasuhteiden verkostossa kielellisesti rakentuvina asioina.

 

Tutkimus piirtää moniulotteisen kuvan maahanmuuttajayhdistysten saamista merkityksistä. Vastoin yleistä luuloa, ne eivät kaikki keskity toiminnassaan uskonnon tai kulttuuriperinteiden vaalimiseen, vaan niiden kantavina periaatteina voivat olla myös monikulttuurisuuteen, kotoutumiseen, maahanmuuttajien asemaan, sukupuoleen, ikään, liikuntaan tai taiteeseen liittyvät asiat. Etnisyys ja integraatio ovat tärkeitä asioita ja ilmiöitä maahanmuuttajayhdistysten toiminnassa, mutta monet niistä suhtautuvat kriittisesti etniskulttuuristen kulttuuriperinteiden ylläpitoon tai kritisoivat suomalaisen kotouttamispolitiikan integraationäkemyksiä. Maahanmuuttajayhdistykset eivät ole pelkästään maahanmuuttajien omaehtoisen kansalaistoiminnan tiloja, vaan niillä on keskeinen osansa maahanmuuttajien nykymuotoisessa hallinnassa, joka perustuu maahanmuuttajien omaan toimintaan itseään kohtaan. Yhdistyksille annetaan päätäntävaltaa toimintansa yksityiskohtien suhteen, mutta niitä ohjaillaan ”etäisyyden päästä” rahoituksen ja kumppanuuksien avulla. Maahanmuuttajien yhdistystoiminnassa on siis kyse hyvin monitahoisesta kollektiivisesta toiminnasta, johon kuuluvat eri toimijaryhmien erilaiset odotukset, sekä ristiriidat ja neuvottelut niiden välillä.

 

Tutkimushankkeeseen liittyvät Cuporen tai Cuporen tutkijoiden julkaisut löytyvät täältä (linkki).

 

Takaisin edelliselle sivulle