Arvio: Kulttuurin vos-uudistuksen valmistelu osallisti taidekenttää - museot tyytyväisimpiä työskentelyyn

Arvio: Kulttuurin vos-uudistuksen valmistelu osallisti taidekenttää - museot tyytyväisimpiä työskentelyyn

Esittävien taiteiden ja museoiden rahoitusjärjestelmän uudistusta valmisteltiin asiantuntijatyöryhmässä ja laajoissa sidosryhmätapaamisissa. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen julkaisemasta arviointiraportista selviää, että museot kokivat saaneensa eniten asioitaan huomioitua valmisteluprosessissa. Nk. vapaa kenttä ja uudet alat (tanssi ja sirkus) eivät olleet yhtä tyytyväisiä.

Uudistusprosessissa pyrittiin tarjoamaan esittävän taiteen toimijoille ja museoille mahdollisuus vaikuttaa heitä koskevan lainsäädännön valmisteluun, ja siten luoda mahdollisimman toimiva lakiuudistus.

Prosessissa oli kolme osapuolta: opetus- ja kulttuuriministeriö, taide- ja kulttuurikenttä sekä ulkopuolisena fasilitaattorina toiminut Sitra. Taide- ja kulttuurikentän edustajia oli jäseninä lakimuutosta valmistelevassa asiantuntijatyöryhmässä, ja kentän toimijat pääsivät osallistumaan lainvalmisteluun kaikille avoimissa sidosryhmätyöpajoissa.

Prosessi jakautui kahteen osaan: ensimmäisessä vaiheessa työstettiin lain periaatteet, toisessa varsinainen lakiteksti. Kaksiosaista rakennetta pidettiin pääosin toimivana, mutta osien välisessä siirtymässä ja vetovastuun vaihdossa nähtiin parannettavaa. Kolmikanta – ministeriö, toimijakenttä ja Sitra – sai paljon kiitosta.

Lopputuloksen sisällön kannalta ministeriön, asiantuntijatyöryhmän ja sidosryhmätyöpajoihin osallistujien käsitykset prosessin annista vaihtelevat ja ovat osin keskenään ristiriitaisia. Osa koki, että työpajoissa syntyi uusia ajatuksia, jotka siirtyivät jatkokeskusteluihin, osa taas piti prosessia toimijakentän sitouttamisena. Oman panoksen vaikuttavuuteen suhtauduttiin arviointitutkimusta varten tehdyssä kyselyssä melko epäilevästi. Tyytyväisimpiä olivat museot ja kysymyksestä riippuen teatterin tai musiikin edustajat. Uudet alat (tanssi ja sirkus) ja vapaa kenttä kokivat kaikkein vähiten saaneensa asioitaan huomioiduksi.

Arviossa todetaan myös, ettei prosessissa ollut kyse rakenteellisesta vaikuttamisesta: osallisia ei otettu mukaan prosessin kysymysten muotoiluun tai päätöksentekoon, ja itse lainsäädäntöprosessi rajasi alueen, jolla toimia. Rajoista huolimatta prosessin mahdollistama osallistuminen tuotti voimaantumista ja muita myös osin suunnittelemattomia positiivisia vaikutuksia.

Tiedot perustuvat Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen Cuporen tekemän arvioinnin tuloksiin. Arvioinnin kohteena oli esittävien taiteiden ja museoiden rahoitusjärjestelmän uudistusprosessi. Tavoitteena oli selvittää, miten osallistavuus lainvalmistelussa toteutui ja mitä vaikutuksia sillä oli. Arviointi tehtiin aineistolähtöisesti hyödyntäen lähes sataa kyselyvastausta ja asiantuntijatyöryhmän työskentelyyn osallistuneiden haastatteluita. Arvioinnin tilasi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja sen rahoittivat yhdessä Sitra ja Cupore.

Raportti on ladattavissa Cuporen verkkosivuilla: Kaija Kaitavuori 2018. Osallistavuus lainvalmistelussa. Esittävien taiteiden ja museoiden rahoitusjärjestelmän uudistusprosessin arviointitutkimus. Cuporen verkkojulkaisuja 49. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

Lisätiedot:

Johtaja Marjo Mäenpää, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh. 050-586 0414

Tiedottaja Salla Hänninen, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh. 050-463 5636

 

Kuva: Peter Feghali/Unsplash