Tekijänoikeuksien yhteishallinnoinnin järjestelmä toimii tyydyttävästi, mutta vähemmän järjestäytyneiden toimijoiden asema saattaa olla heikko

Tekijänoikeuksien yhteishallinnoinnin järjestelmä toimii tyydyttävästi, mutta vähemmän järjestäytyneiden toimijoiden asema saattaa olla heikko

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen uudessa julkaisussa tarkastellaan tekijänoikeuden yhteishallinnointia hyvän hallintotavan näkökulmasta.

Tekijänoikeuksien yhteishallinnoinnilla ratkaistaan tilanteet, joissa yksittäisten lupien myöntäminen on mahdotonta tai epäkäytännöllistä. Tekijät ja muut oikeudenhaltijat valtuuttavat tekijänoikeusjärjestöt hallinnoimaan oikeuksiaan, valvomaan teostensa käyttöä, tekemään puolestaan käyttäjien kanssa lisensointisopimuksia sekä keräämään ja jakamaan korvaukset.

Suomen yhteishallinnointijärjestelmä perustuu periaatteeseen, jonka mukaan tekijänoikeusjärjestöjen jäsenyhdistykset, tekijänoikeusjärjestöt ja käyttäjät sekä tekijänoikeusjärjestöt ja viranomaiset tekevät yhteistyötä ja neuvottelevat keskenään. Sen etuna ovat ammattimaisuus ja tasaiset voimasuhteet harvalukuisten vahvojen toimijoiden välillä. Huonona puolena on se, ettei pienemmillä toimijoilla, esimerkiksi yksittäisistä lisensseistä neuvottelevilla käyttäjillä tai heikommin järjestäytyneiden alojen oikeudenhaltijoilla välttämättä ole samaa neuvotteluvoimaa ja samoja etuja.

Tutkimuksen mukaan pienemmät toimijat kokevat muita useammin, että järjestelmä ei ole läpinäkyvä, ja jotkut kyseenalaistavat heille tarjottujen lisensiointiehtojen reiluuden. Heillä on myös muita heikommat mahdollisuudet valvoa järjestöjen toimintaa. Nykyinen lainsäädäntökehys tarjoaa kuitenkin kaikille osapuolille vahvat oikeudet ja suojan, vaikka kaikki järjestelmän piirissä olevat toimijat eivät välttämättä tuntisi tai osaisi käyttää niitä.

Tutkimuksesta ilmenee, että hyvän hallintotavan periaatteita noudatetaan keskimäärin hyvin, vaikka parantamisen varaakin on.  Esimerkiksi lisensointimaksuja ja korvaustenjakosääntöjä voisi tarkistaa, jotta samantyyppisiä teoksia kohdeltaisiin tasapuolisesti, aineistojen saatavuutta voisi parantaa tapauksissa joissa lisensointiratkaisujen puute rajoittaa käyttöjä, ja järjestelmän valvontaan voisi suunnata enemmän resursseja, jotta luottamus järjestelmän oikeudenmukaisuuteen vahvistuisi edelleen.

Julkaisu esittelee tulokset vuosina 2020-2021 tehdystä tutkimuksesta, jossa käsitellään tekijänoikeuksien yhteishallinnon toimintaa Suomessa hyvän hallintotavan periaatteiden näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka päätöksentekoprosesseissa toteutuvat hyvän hallinnon periaatteet, kuten avoimuus, osallistuminen ja tasapuolisuus sekä kolmen sidosryhmän - oikeudenhaltijoiden, tekijänoikeusjärjestöjen ja käyttäjien - välistä suhdetta. Raportin lopussa esitetään toimenpide-ehdotuksia.  

Lue raportti Cuporen verkkosivuilta:

Nathalie Lefever & Katja Oksanen-Särelä 2021. Tekijänoikeuden yhteishallinnointi ja hyvän hallintotavan periaatteet – Suomalainen näkökulma. Cuporen verkkojulkaisuja 68. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

Lue lisää Tekijänoikeuden yhteishallinnointi -tutkimushankkeesta sekä Suomen tekijänoikeusjärjestelmän toimivuuden arviointi -hankekokonaisuudesta verkkosivuiltamme.

Kuva: julkaisun kansigrafiikkaa, graafikko Tiina Paju

Katja Oksanen-Särelä

Tutkija, VTM, LuK
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Katja Oksanen-Särelä

Nathalie Lefever

Researcher
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Nathalie Lefever