Uusi julkaisu: Kulttuurirahoituksessa on eroja ja yhtäläisyyksiä eri Pohjoismaissa

Uusi julkaisu: Kulttuurirahoituksessa on eroja ja yhtäläisyyksiä eri Pohjoismaissa

Pohjoismaat eroavat toisistaan julkisen ja yksityisen kulttuurirahoituksen jakautumisen suhteen, mutta kaikissa maissa kulttuurialoilla tehdään työtä taloudellisesti niukoissa olosuhteissa. Muun muassa nämä asiat käyvät ilmi uudesta artikkelikokoelmasta, jossa tarkastellaan kulttuurirahoitusta Pohjoismaissa.

Artikkelikokoelmassa Cultural policy in the Nordic welfare states: aims and functions of public funding for culture tarkastellaan julkisen rahoituksen kehitystä Pohjoismaissa vuosina 2000–2019. Julkaisussa kartoitetaan kulttuurille suunnattua julkista rahoitusta Färsaarilla, Grönlannissa ja Ahvenanmaalla, sekä esitellään pohjoismaisen yhteistyön puitteissa haettavissa olevaa rahoitusta. Artikkelikokoelma selkeyttää kuvaa nykyisestä kulttuuripolitiikasta osana pohjoismaista hyvinvointivaltion mallia.

Kulttuuripolitiikkaa rahoitetaan pääosin julkisista varoista kaikissa Pohjoismaissa. Rahoilla edistetään muun muassa taiteellista työtä ja tuetaan kulttuuriosallistumista. Kulttuuri-instituutiot saavat suuren osan kulttuurille suunnatusta julkisesta rahoituksesta kaikissa maissa. Ne tuottavat kulttuuria kansalaisten saataville. Etenkin esittävien taiteiden aloilla ne myös työllistävät taiteilijoita, mutta kaikissa maissa kulttuurialoilla työskennellään edelleen usein taloudellisesti niukoissa olosuhteissa.

Muutamissa pohjoismaissa – Suomessa, Tanskassa ja Norjassa – rahapelituotoilla on keskeinen asema kulttuuritoiminnan rahoituksessa. Lisäksi Tanskassa ja Suomessa yksityisten säätiöiden merkitys kulttuurin rahoittamisessa on kasvanut. Vaikka julkinen ja yksityinen rahoitus jakautuvat eri lailla eri maissa, kulttuurialan ammattilaisten työskentelyolosuhteet ovat kaikissa Pohjoismaissa heikommat kuin muilla vastaavaa koulutustasoa ja osaamista vaativilla ammattiryhmillä.

Kulttuuripolitiikan painotukset ovat pysyneet pitkään melko muuttumattomina, mutta kulttuuripolitiikka kohtaa kaikissa Pohjoismaissa uusia haasteita. Tarvitaankin lisää tietoa ja enemmän ymmärrystä siitä, kuinka kulttuuripolitiikkaa pohjoismaissa voidaan jatkossa kehittää.

Artikkelikokoelma tehtiin Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiannosta ja sen on toimittanut Cuporen erikoistutkija Sakarias Sokka. Artikkelikokoelman kirjoittajat ovat tutkijoita Tanskasta, Suomesta, Islannista, Norjasta ja Ruotsista. Artikkelikokoelman on tuottanut Kulturanalys Norden.

Artikkelikokoelma on englanninkielinen ja se on luettavissa Pohjoismaiden ministerineuvoston verkkosivuilla.

Cultural policy in the Nordic welfare states: aims and functions of public funding for culture. Nordisk kulturfakta 2022:01.

Lisätiedot:

Erikoistutkija Sakarias Sokka, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 050 387 2728

Lue myös tiedote ruotsiksi/ pressmeddelandet på svenska (Myndigheten för Kulturanalys)

Kuva: raportin kansi

Sakarias Sokka

Erikoistutkija, YTT, FM
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Sakarias Sokka