Taide käyttöön
Cuporen tutkimushankkeessa selvitettiin aluerakentamisen yhteydessä hankittavan taiteen taloudellisia vaikutuksia ja osoitetettiin keinoja niiden arvioimiseksi. Selvitys oli luonteeltaan kartoittava ja metodologinen. Tutkimushankkeen loppuraportti julkaistiin syyskuussa 2020.
Cuporen tutkimushanke oli osa vuosina 2018-2020 toteutettavaa, Ornamon koordinoimaa Ratkaisumalleja taiteen yhdistämiseksi rakentamiseen -hankekokonaisuutta. Hankekokonaisuuden tavoitteena on laajentaa luovan suunnittelun käyttöä niin, että siitä tulee kiinteä osa rakennushankkeita. Cuporen ja muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamon lisäksi hankkeessa ovat mukana Frei Zimmer Oy, Rakennustietosäätiö RTS, Riihimäen kaupunki, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu sekä Taideyliopiston Seinäjoen yksikkö. Hanke saa tukea Euroopan sosiaalirahastosta.

Rakentamisessa on viime aikoina hyödynnetty luovaa suunnittelua ja julkista taidetta entistä useammin. Tiedämme kuitenkin vielä varsin vähän siitä, millaisia hyötyjä taide tuottaa rakennushankkeiden yhteydessä. Julkista taidetta esimerkiksi asuinrakentamisessa voidaan tarkastella taloudellisella, sosiaalisella ja esteettisellä tasolla:
- Millä tavoin taide on kasvattanut asuinalueen taloudellista arvoa?
- Nostaako taide asumisen hintaa entisestään kasvukeskuksissa?
- Kuinka tyytyväisiä asukkaat ovat taiteeseen asuinympäristössään?
- Missä määrin taide lisää asuinalueen esteettisyyttä (alueen arkkitehtuuri ja ilme)?
- Voiko taide merkittävästi parantaa asukkaiden turvallisuutta ja vähentää ilkivaltaa alueella?
Keskeisiin lähtökohtiin kuuluu Isossa-Britanniassa alun perin vuonna 2009 julkaistu opas julkisen taiteen arviointiin (ixia:n Public Art: A Guide to Evaluation). Siinä esitettyä arviointimallia tarkastellaan kriittisesti. Samalla pohditaan, voisiko mallia soveltaa paitsi yksittäisiin taidehankkeisiin, myös Suomessa viime vuosina yleistyneisiin alueellisiin taideohjelmiin ja taidekaavoihin. Meitä kiinnostavat julkisen taiteen taloudellisten vaikutusten ohella sen sosiaaliset ja esteettiset vaikutukset.
Cuporen tutkimushankkeessa käytetään sekä laadullisia että määrällisiä aineistoja ja menetelmiä. Ensinnäkin tehdään kartoitus julkista taidetta ja luovaa suunnittelua käsittävistä asuinalueista, infrakokonaisuuksista sekä alueellisista taideohjelmista Suomessa. Toiseksi selvitetään kansainvälistä julkisen taiteen vaikutuksia koskevaa tutkimusta ja mittarikehittämistä. Kotimaassa käydään keskustelua aiheesta rakennusalan ja etenkin rakentamisen talouden ammattilaisten kanssa.
Esimerkkikohteiksi valitaan 3–5 eri aikoina ja eri puolille Suomea valmistunutta julkista taidetta sisältävää asuinaluetta ja infrakokonaisuutta. Näkemyksiä kerätään taiteen vaikutuksista näissä kohteissa rakennusalan asiantuntijoilta, rakennus- ja taidehankkeiden tilaajilta sekä taiteen loppukäyttäjiltä kyselyjen ja pienryhmäkeskustelujen avulla. Mittaristoa testataan ja kehitetään edelleen kohteissa tuotettujen aineistojen avulla.
Osahankkeen tuloksena syntyvät arviointityökalut on tarkoitettu monipuolisiksi ja -käyttöisiksi. Eri toimijatahot kiinteistö- ja rakentamisalalla sekä luovan suunnittelun piirissä voivat hyödyntää niitä taiteen vaikutusten arvioinnissa ja ennakoinnissa. Työkalut on tarkoitettu sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. Mittaristoa voidaan soveltaa edelleen yhdyskuntasuunnittelussa pyrittäessä parantamaan rakennetun ympäristön laatua taiteen avulla.
ESR Luovaa osaamista -hanke 2018–2020: Ratkaisumalleja taiteen yhdistämiseksi rakentamiseen
Ratkaisumalleja taiteen yhdistämiseksi rakentamiseen on valtakunnallinen hanke, jossa luodaan ratkaisuja luovan suunnittelun ja rakennusalan yhteistyöhön. Seitsemän toteuttajan yhteishankkeessa kehitetään käyttäjälähtöinen palvelukonsepti, joka palvelee rakentamisen ja luovan alan yhteistyötä. Hankkeessa muun muassa parannetaan koulutustarjonnan kautta luovan alan yritysten liiketoiminta- ja markkinaosaamista, laaditaan ohjeistus välittäjätoiminnan kilpailutukselle sekä tuotetaan työkaluja taiteen vaikutusten arviointiin rakennushankkeissa julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Yhteistyöhanke tukee rakennusalan rakennemuutosta ja rakennetun ympäristön kestävää suunnittelua. Tuloksena on toimiva elinkeinorakenne, jossa taidekonsulttiyritykset ja muut taiteen välittäjät tarjoavat joustavasti palveluja kunnille, rakennusalalle ja taiteilijoille. Työtilaisuuksien lisääntyessä luovan suunnittelun ammattilaiset työllistyvät monimuotoisesti rakentamisen kentälle erityisasiantuntijoiksi, palvelun tuottajiksi ja osaksi kaupunkisuunnittelun tiimejä.
Hankkeen päätoteuttaja on Ornamo ry. Osatoteuttajat ovat Cupore, Frei Zimmer Oy, Rakennustietosäätiö RTS, Riihimäen kaupunki, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu sekä Taideyliopiston Seinäjoen yksikkö. Tämä Euroopan sosiaalirahaston tukema Luovaa osaamista -hanke 2018–2020 on työllisyyden ja osaamisen edistämiseen sekä sosiaaliseen osallisuuteen liittyvä kehittämishanke.
Hankkeesta Ornamon verkkosivuilla
#taidekäyttöön
Tutkimuksesta syntyneet julkaisut
- Cuporen julkaisut 2020 Julkinen taide aluerakentamisessa ja -kehittämisessä
Hankkeen tutkijat
Tutustu myös näihin hankkeisiin
-
Tutkimus käynnissä
Kulttuurituottajien osaamisesta ja oppimisprosesseista
Vuonna 2026 Cupore toteuttaa selvityksen kulttuurituottajien osaamisesta ja oppimisprosesseista. Selvitys pohjautuu Arcada-ammattikorkeakoulun ruotsinkieliseen kulttuurituotannon koulutukseen sekä tarpeeseen varmistaa kulttuurialan osaamisen saatavuus myös tilanteessa, jossa tutkintoon johtavaa koulutusta ei enää tarjota. Selvityksen tavoitteena on tarkastella, miten kulttuurituottajia on koulutettu, miten valmistuneet ovat sijoittuneet työelämään kulttuurialalla sekä millaista osaamista työelämässä tällä hetkellä tarvitaan. Lisäksi selvityksessä tarkastellaan erilaisia osaamisen kehittämisen tapoja sekä sitä, miten oppiminen ja osaamisen kehittäminen voidaan turvata ruotsinkielisessä toimintaympäristössä tulevaisuudessa. Selvitys perustuu dokumenttianalyysiin, avainhenkilöiden haastatteluihin sekä alumneille suunnattuun kyselyyn.
-
Tutkimus käynnissä
Tekijänoikeuden arvo
Kyvyllä määrittää aineettomien oikeuksien arvo on tärkeä merkitys yritysten kasvun sekä rahoituksen turvaamisen näkökulmista. Kuitenkin Suomessa yritykset ovat vain harvoin yksilöineet kaiken aineettoman omaisuutensa ja välineet tekijänoikeusomaisuuden arvon määrittämiseen ovat puutteelliset.