Puhujaosallistujat
Kulttuuripolitiikan tila 2026 puhujat
Tällä sivulla voit tutustua Kulttuuripolitiikan tila -tapahtuman puhujaosallistujiin.
Tapahtuman ohjelman löydät täältä: Ohjelma – Cupore
Kommenttipuheenvuoroja suomalaisen kulttuuripolitiikan nykytilaan
Kommentaattorit
Tuula Haatainen
Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
Tuula Haatainen on helsinkiläinen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu (sd). Eduskunnassa hän toimii tällä hetkellä sivistysvaliokunnan puheenjohtajana. Aiemmin hän on toiminut opetusministerinä, sosiaali- ja terveysministerinä sekä Marinin hallituksessa työministerinä. Helsingin kaupungin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtajana (2007–2012) hän vastasi Helsingin kaupungin kulttuuripoliittisen ohjelman laatimisesta.
Miksi mielestäsi on tärkeää keskustella kulttuuripolitiikan tilasta juuri nyt?
Eduskunnassa on juuri hyväksytty hallituksen kulttuuripoliittinen selonteko ja sivistysvaliokunnan siihen liittämät lausumat. Nyt on tärkeää keskittyä selonteon toimeenpanoon. Kulttuuriin kenttään on myös viime vuosina kohdistunut vakavia leikkauksia, jotka ovat heikentäneet kulttuurialan toimijoiden mahdollisuuksia.
Mitkä teemat koet erityisen ajankohtaisiksi nykyisessä kulttuuripoliittisessa keskustelussa?
Taiteen ja kulttuurin tekijöiden toimeentulo. Tekijänoikeudet ja tekoälyn vaikutukset kulttuurialan toimijoihin. Taiteen ja kulttuurin merkitys ihmisten hyvinvoinnissa ja yhteiskunnan kriisinkestävyydessä.
Juha Rintamäki
Opetus- ja kulttuuriministeriö, kulttuuri- ja taidepolitiikan osaston ylijohtaja
Juha Rintamäki toimii opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri- ja taidepolitiikan osaston ylijohtajana.
Miksi mielestäsi on tärkeää keskustella kulttuuripolitiikan tilasta juuri nyt?
Taide- ja kulttuuriala on pitkään toivonut alaan liittyvää selontekoa ja Petteri Orpon hallituskauden aikana sellainen on nyt tehty. Valmisteluun osallistui yli 1000 henkilöä ja tahoa eri puolilta Suomea. Toimeenpanon jalkauttamiseksi järjestetylle Kulttuurikierrokselle on osallistunut vähintään sama määrä. Nyt meillä on yhteisymmärryksessä laadittu eduskunnan hyväksymä kulttuurialan tärkein valtakunnallinen strategia. Nyt juuri on tärkeää keskustella kulttuuripolitiikasta ja selonteon toimeenpanosta.
Mitkä teemat koet erityisen ajankohtaisiksi nykyisessä kulttuuripoliittisessa keskustelussa?
Kulttuurikierroksella korostui, että kun rahaa ei tule lisää, toimintatapoja ja rakenteita pitää muuttaa, jotta selviäisimme alana. Saimme vahvaa signaalia siitä, että avainasemassa on poikkihallinnollinen ja entistä laajempi yhteistyö. Katse on myös käännettävä siihen, mitä itse kukin voi tehdä itse sen sijaan, että odotetaan valmiita ratkaisuja julkiselta sektorilta.
Emilie Gardberg on Taide- ja kulttuuriviraston pääjohtaja. Aikaisemmin hän toimi Taideyliopiston Sibelius-Akatemian dekaanina, Suomen Lontoon-instituutin johtajana, Turun filharmonisen orkesterin intendenttinä ja Turun musiikkijuhlien johtajana. Hän on ollut tutkijana myös yhdessä maailman johtavista ajatushautomoista Wilson Centerissä Washington DC: ssä. Gardbergilla on Master of Arts -tutkinto Columbian yliopistosta New Yorkissa, missä hän opiskeli taidejohtamista Fulbright-apurahan tuella. Hän on toiminut vierailevana luennoitsijana useissa yliopistoissa opettaen taiteen hallintoa ja johtamista. Gardberg on aktiivinen julkinen keskustelija ja hän on erityisen intohimoinen viestimään taiteen yhteiskunnallisesta muutosvoimasta.
Miksi mielestäsi on tärkeää keskustella kulttuuripolitiikan tilasta juuri nyt?
Kulttuuripolitiikasta on tärkeää keskustella, koska kulttuurilla on suora yhteys siihen minkälaisessa yhteiskunnan me eletään. Se linkittyy mm. demokratiaan, hyvinvointiin ja kykyyn ymmärtää nopeaa muutosta. Kulttuuripoliittiset päätökset muovaavat huomisen yhteiskuntaa.
Mitkä teemat koet erityisen ajankohtaisiksi nykyisessä kulttuuripoliittisessa keskustelussa?
Resilienssi ja kokonaisturvallisuus, identiteettikysymykset, kestävyyskysymykset ja rahoitus.
(kuva: Jens Honore)
Kristin Danielsen aloitti Pohjoismaisen kulttuurirahaston johtajana elokuussa 2025. Tätä ennen hän toimi Norjan taideneuvoston (Arts Council Norway) johtajana vuosina 2016–2025 sekä IFACCAn (International Federation of Arts Councils and Culture Agencies) puheenjohtajana.
Danielsen on koulutukseltaan tanssija, ja hän on opiskellut Norjassa ja Yhdysvalloissa. Hänellä on taidejohtamisen maisterin tutkinto (Arts Management) Lontoon City Universitystä. Hän opiskeli pääaineenaan kansainvälistä kulttuuriyhteistyötä. Hän on johtanut laajasti eri taide- ja kulttuuriorganisaatioita tanssin, teatterin, kirjallisuuden ja musiikin aloilla, kuten Black Box teateria (NO), nyMusikkia (NO), Norwegian Music Information Centre (nykyisin Music Norway) sekä Deichman-kirjastoa.
Miksi mielestäsi on tärkeää keskustella kulttuuripolitiikan tilasta juuri nyt?
Näinä poikkeuksellisten muutoksien aikoina kulttuuri ja taide eivät ole pelkästään estetiikkaa tai pehmeää valtaa. Ne ovat tulevaisuuden Pohjolan infrastruktuuria. Tämän potentiaalin hyödyntämiseksi tarvitsemme kuitenkin uudenlaisen kertomuksen – sellaisen, joka ylittää vanhat kulttuuripoliittiset ajattelumallit.
Mitkä teemat koet erityisen ajankohtaisiksi nykyisessä kulttuuripoliittisessa keskustelussa?
Tarvitsemme syvempää keskustelua kulttuurin tarkoituksesta sekä uudistunutta ymmärrystä kulttuurin itseisarvosta yhteiskunnassa. Kulttuuripolitiikkaa, joka suuntautuu tulevaisuuteen.
Paneelikeskustelu: Toimijanäkökulmia suomalaisen kulttuuripolitiikan nykytilaan
Panelistit
Vappu Aura on Luovat ry:n puheenjohtaja ja Teoston yhteiskuntasuhdejohtaja, joka toimii aktiivisesti luovien alojen toimintaedellytysten ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi Suomessa. Hänellä on laaja kokemus kulttuuri- ja sisältöalojen edunvalvonnasta, ja hänen työssään korostuvat erityisesti tekijöiden asema, kestävät rakenteet sekä alan taloudellisen merkityksen näkyväksi tekeminen päätöksenteossa. Hän on ollut aktiivinen myös hankkeissa, jotka edistävät musiikkialan yhdenvertaisuutta ja vastuullisuutta ja toiminut musiikkialan edustajana lukuisissa tähän liittyvissä projekteissa ja yhteistyöryhmissä.
Miksi mielestäsi on tärkeää keskustella kulttuuripolitiikan tilasta juuri nyt?
Suomi tarvitsee kipeästi toivon ja tulevaisuuden luottamuksen visiota. Toinen asia, jota Suomi kipeästi tarvitsee, on kasvua ja yritteliäisyyttä. Kulttuurilla on tarjota näitä molempia. On olennaista varmistaa, että tulevaisuuden päätöksenteko perustuu kattavaan ymmärrykseen kulttuurin roolista yhteiskunnassa sekä se, että päätökset perustuvat ajantasaiseen ja kattavaan tietoon. Emme ole vieläkään päässeet ajatteluun, jossa kulttuuria tarkasteltaisiin investointina, ei pelkkänä kulueränä.
Mitkä teemat koet erityisen ajankohtaisiksi nykyisessä kulttuuripoliittisessa keskustelussa?
Keskeisiä teemoja ovat kulttuurin rahoituksen ennustettavuus sekä luovien alojen asema osana elinkeinopolitiikkaa. Lisäksi on tärkeää keskustella siitä, miltä tulevaisuuden kulttuurikenttä näyttää teknologisoitumisen ja tekoälyn aikakaudella – millainen rooli jää inhimilliselle luovuudelle ja miten me haluamme sitä puolustaa. Itsestään selvä ajankohtaisteema on tietysti myös tekijöiden toimeentulo, mahdollisuudet tulla toimeen työllään ja saada yhdenvertainen sosiaaliturva. Kulttuuripoliittisen selonteon vision saavuttaminen vaatii alan toimijoilta selvästi kattavampaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta – mutta myös hallinnon rakenteiden ja ministeriöiden on päästävä pois siiloista ja poteroista.
Teemu Mäki on kuvataiteilija, kirjailija, ohjaaja ja tutkija. Hän on Kuvataiteen tohtori ja Taiteellisen tutkimuksen dosentti Taideyliopiston Tutkimusinstituutissa. Mäki on toiminut vapaana taiteilijana vuodesta 1990 lähtien, lukuunottamatta vuosia 2008–2013, jolloin hän oli Kuvataiteen professori Aalto-yliopistossa. Taiteellisen työnsä ohella hän on toiminut Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajana vuodesta 2018. Mäki on kirjoittanut paljon taiteen tehtävästä ja merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle, mm. teoksessaan Taiteen tehtävä — esseitä.
Miksi mielestäsi on tärkeää keskustella kulttuuripolitiikan tilasta juuri nyt?
Kulttuuripolitiikasta on tärkeää keskustella, sillä yhteiskuntamme on muuttunut niin, ettei taide ja kulttuuri voi jatkossa oikeuttaa erityisasemaansa ja rahoitustaan vanhalla, taiteen itseisarvoon nojaavalla retoriikalla. Jos taiteen ja kulttuurin merkitystä ja tehtävää pystytä perustelemaan uudella ja todistusvoimaisemmalla tavalla, taide ja kulttuuri tulee jäämään markkinoiden ja hyväntekeväisyyden varaan. Toisaalta, jos taide pystyy ymmärrettävästi ja iskevästi perustelemaan merkityksensa, voi sen asema yhteiskunnassa entisestään vahvistua.
Mitkä teemat koet erityisen ajankohtaisiksi nykyisessä kulttuuripoliittisessa keskustelussa?
Koen erityisen ajankohtaiseksi keskustella taiteesta kansalaisen perusoikeutena ja investointina kansalaisten hyvinvointiin. Lisäksi on tärkeää keskustella vapaasta taiteesta kriittisenä ajatteluna ja keskusteluna, joka toimii demokraattisen ja avoimen yhteiskunnan selkärankana. Olisi tärkeää keskustella myös niiden taidemuotojen tulevaisuudesta, joissa ei ole taiteilijoille työpaikkoja (lähinnä kirjallisuus ja kuvataide).
(kuva: Darina Rodionova)
Jussi Sorjanen aloitti & Espoon teatterin taiteellisena johtajana vuonna 2024 toimittuaan aiemmin Teater Viiruksen ja Teatteri Vanhan Jukon taiteellisena johtajana sekä Kajaanin kaupunginteatterin ohjaajana. Sorjasen ohjauksia on nähty laajasti Suomessa, ja hänen johtamansa teatterit ovat saaneet useita palkintoja, kuten näyttämötaiteen valtionpalkinnon, vuoden teatteri- ja Suomi-palkinnon. Hänellä on kokemusta myös mm. dramaturgina, ja hän on ollut aktiivinen kulttuurialan luottamustehtävissä.
Miksi mielestäsi on tärkeää keskustella kulttuuripolitiikan tilasta juuri nyt?
Kulttuuripolitiikka täytyy tuoda yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön. Kulttuuri ja taide eivät pelkästään muuta maailmaa, vaan luovat sitä. Maailmanpolitiikka on myllerryksessä ja on naiivia ajatella, ettei taiteella ja kulttuurilla olisi tässä mitään roolia, vaikka suomalaista keskustelua seuratessa näin voisi hyvin luullakin. Meidän on korkea aika alkaa hahmottamaan isompaa kuvaa ja kysyä sekä päättäjiltä, että kulttuuri-instituutioilta perustavanlaatuisia kysymyksiä.
Mitkä teemat koet erityisen ajankohtaisiksi nykyisessä kulttuuripoliittisessa keskustelussa?
Miksi ammattimaiseen taiteeseen on tärkeää investoida? Miksi on oltava instituutioita? Mitä ammattitaiteen kansainvälisyys merkitsee? Onko nykyisenkaltainen teatterijärjestelmä mahdollinen ja mielekäs tulevaisuudessa?
Temaattiset dialogit
Moderaattorit
Sakarias Sokka on Cuporen erikoistutkija ja varajohtaja sekä kulttuuripolitiikan dosentti Jyväskylän yliopistossa.
Sakarias Sokka moderoi Kulttuurin talous ja arvo sekä Kulttuurinen kestävyys Digitaalinen kulttuuripolitiikka dialogeja.
Miksi mielestäsi on tärkeää keskustella kulttuuripolitiikan tilasta juuri nyt?
Kulttuurin merkitys korostuu kriisiaikoina, joten kulttuuripolitiikkakin nousee kiinnostavaksi. Myös kulttuuripoliittinen selonteko ja sen toimeenpano - mukaan lukien myös luovien alojen kasvustrategia - ovat ajankohtaisia ja perustelevat kulttuuripoliittikan tilaa koskevaa keskustelua.
Mitkä teemat koet erityisen ajankohtaisiksi nykyisessä kulttuuripoliittisessa keskustelussa?
Kulttuurin merkitystä henkisen tai materiaalisenkaan kestävyyden kysymyksissä ei voi sivuuttaa. Viime aikoina aiempaa laajemmat ryhmät ovat havahtuneet tähän. Tutkimuksessa nämä teemat on tunnistettu jo kauan sitten, mutta kulttuuripolitiikan rakenteissa ei ole sisäänrakennettuna kovin korkeaa valmiutta käsitellä näitä kysymyksiä. Keskustelu on siksi tarpeen.
Liisa Suvikumpu
Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja ja Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti
Säätiöt ja rahastot ry(kuva: Annika Rauhala)
Olen Liisa Suvikumpu, Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja ja Euroopan historian dosentti Helsingin yliopistossa. Olin myös kulttuuripoliittisen selonteon pääsihteeri 2024. Työskentelen suomalaisen kulttuurin ja tieteen rahoituksen rajapinnassa, missä yksityinen pääoma, julkinen vastuu ja luova työ kohtaavat. Minua kiinnostaa erityisesti se, kuka saa mahdollisuuden tehdä, kenen ääni kuuluu ja millä ehdoilla.
Miksi mielestäsi on tärkeää keskustella kulttuuripolitiikan tilasta juuri nyt?
Kulttuuripolitiikka ei ole vain kulttuurin asia vaan myös turvallisuuspolitiikkaa, talouspolitiikkaa ja demokratian ydintä. Nykyisessä monikriisisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa tehdään ratkaisevia valintoja, mitä pidämme arvokkaana ja minkä annamme kadota. Jos emme keskustele nyt, niin milloin sitten?
Mitkä teemat koet erityisen ajankohtaisiksi nykyisessä kulttuuripoliittisessa keskustelussa?
- 1. Rahoituksen murros ja vastuunjako Julkinen raha vähenee ja muuttuu, yksityisen rooli kasvaa. Tarvitsemme yhteistä keskustelua siitä, mihin suuntaan mennä ja kuka vastaa mistäkin.
- 2. Valta ja valinnat Kulttuuripolitiikka on aina valintojen tekemistä niukkuudessa. Kuka päättää, mikä on merkityksellistä tai tukemisen arvoista? Merkityksellistä kenelle? Tämä on keskustelua vallasta ja arvoista, ei vain euroista.
- 3. Kulttuurin merkitys yhteiskunnassa Kliseen voimalla: miten pääsisimme kuluerä- ja investointiajattelusta infrastruktuuri-ymmärrykseen?
Dialogi: Kulturella rättigheter och skyldigheter
Puhujat
Brynjar Andersen Saus
Tromssan Euroopan nuorisopääkaupungin projektipäällikkö, Saamelaiskäräjien jäsen
Europeisk ungdomshovedstad TRUE NORTH 2026Brynjar Andersen Saus on 30-vuotias projektipäällikkö Tromssan Euroopan nuorispääkaupungissa. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hänellä on taustaa politiikassa muun muassa kunnanvaltuutettuna sekä Saamelaiskäräjien jäsenenä.
Miksi mielestäsi on tärkeää keskustella kulttuuripolitiikan tilasta juuri nyt?
Kulttuuripolitiikka on aina ollut tärkeää monimuotoisuuden ja vapaan ilmaisun turvaamiseksi. Vuonna 2026 tämän ymmärtäminen voi olla tärkeämpää kuin koskaan. Globalisaation, tekoälyn ja markkinavoimien vahvistuessa vahva kulttuuripolitiikka on välttämätöntä, jotta kulttuurinen ilmaisu säilyy monimuotoisena ja merkityksellisenä. Tämä korostuu erityisesti vähemmistöjen, marginalisoitujen ryhmien ja alkuperäiskansojen kohdalla.
Mitkä teemat koet erityisen ajankohtaisiksi nykyisessä kulttuuripoliittisessa keskustelussa?
- Kulttuuri vapaan ilmaisun, representaation ja identiteetin rakentajana.
- Sellaisen kulttuurin arvo, joka ei ole itsessään taloudellisesti kannattavaa.
- Vähemmistöjen, marginalisoitujen ryhmien ja alkuperäiskansojen tuottama kulttuuri ja heidän tarinoidensa esiin tuominen.
Dialogi: Kulttuurin talous ja arvo
Puhujat
Heikki Pursiainen
Helsingin kaupunki, tutkimusjohtaja
(kuva: Mikko Mäntyniemi)
Heikki Pursiainen on ekonomisti, joka on tehnyt kirjavan uran muun muassa tutkijana, ajatuspajahenkilönä, mediayrittäjä-journalistina ja nyt byrokraattina. Hän katselee maailmaa taloustieteellisten silmälasien läpi ja näkee siksi joskus mielestään asioita eri tavalla.
Miksi mielestäsi on tärkeää keskustella kulttuuripolitiikan tilasta juuri nyt?
Kultturipolitiikasta keskustelu on juuri nyt tärkeää samasta valitettavasta syystä kuin keskustelu muistakin keskeisistä politiikkalohkoista. Julkisen talouden tila on niin surkea, että kaikesta joudutaan säästämään – myös kulttuurimenoista.
Mitkä teemat koet erityisen ajankohtaisiksi nykyisessä kulttuuripoliittisessa keskustelussa?
Huonon taloustilanteen vuoksi joudutaan siis miettimään perusasioita. Mitkä ovat julkisen sektorin kulttuuripoliittiset ydintehtävät? Mikä on yksityisen rahoituksen ja markkinoiden rooli? Miten kulttuurin rahoitusta tulisi ajatella tilanteessa, jossa esimerkiksi terveyspalveluista joudutaan säästämään?
Tero Nauha
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun professori, Live Art and Performance Studies
Taideyliopisto(kuva: Eeva Anudi)
Tero Nauha on taiteilija ja Taideyliopiston Live Art and Performance Studies maisteriohjelman professori. Hän väitteli taiteiden tohtoriksi vuonna 2016 aiheenaan skitsoanalyysi, talouden uudet muodot ja niiden performanssi. Hänen tutkimuksensa käsittelee poliittista taloutta, aineellista kulttuuria ja performanssia ja taiteellisessa työskentelyssään hän tutkii tiedonmuodostuksen ja aineellisen kulttuurien välisiä rajapintoja.
Miksi mielestäsi on tärkeää keskustella kulttuuripolitiikan tilasta juuri nyt?
Taiteen asema yhteiskunnassa on muuttumassa tavalla, jota voi verrata 1990-luvun alun muutokseen tai toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. Sitä määrittää vastaavalla tavalla radikaali yhteiskunnallinen ja demokratioiden muutos, jossa yhteisen ja julkisen alue on muuttunut.
Mitkä teemat koet erityisen ajankohtaisiksi nykyisessä kulttuuripoliittisessa keskustelussa?
Taiteen rahoitus ja taiteilijan rooli yhteiskunnallisena toimijana on muuttumassa samalla kun taloudellinen eriarvoistuminen ja omaisuuden kasautuminen kiihtyy. Tämä ilmenee taiteen rahoituksessa vastaavalla tavalla kuin yliopistojen rooli yhä vahvemmin seuraa markkinavetoista yritysajattelua. Eli taiteilijan rooli mielletään yhä voimakkaammin yrittäjänä tai sijoituskohteena. Tämä on taas jyrkässä ristiriidassa varallisuuden keräytymisen ja eriarvoistumisen voimistumisen kanssa, mikä näkyy opetuksessa ja taidekentällä, sekä siinä millainen rooli taiteella nähdään yhteiskunnallisesti olevan.
Dialogi: Kulttuuripolitiikka ja demokratia
Puhujat
Maryan Abdulkarim
kirjailija ja kolumnisti
Maryan Abdulkarim harrastaa sivuprojekteja ja on häpeilemätön fangirl. Abdulkarim on saanut työskennellä kulttuurialan ammattilaisten ja sitä kautta päässyt kurkistamaan ”verhon taakse”.
Miksi mielestäsi on tärkeää keskustella kulttuuripolitiikan tilasta juuri nyt?
Koen, että kulttuuri tarvitsee just nyt puolustajia. Samalla, yhteiskuntana tarvitsemme muistutusta kulttuurin merkityksestä arjessamme ja sekä sen roolista vastustuskyvyn ylläpitäjänä.
Mitkä teemat koet erityisen ajankohtaisiksi nykyisessä kulttuuripoliittisessa keskustelussa?
Kulttuurin parissa työskentelevien hyvinvointi ja jaksaminen.
Jenni Karimäki
Itä-Suomen yliopiston yliopistotutkija ja poliittisen historian dosentti
Itä-Suomen yliopistoDosentti, yliopistotutkija Jenni Karimäki työskentelee parhaillaan suomalaisen liberaalidemokratian resilienssiä tutkivassa RESLIDE-hankkeessa, jota rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto.
Miksi mielestäsi on tärkeää keskustella kulttuuripolitiikan tilasta juuri nyt?
Nykyinen keskustelu leikkauksista ja rakenteista ei ole vain kulttuurialan sisäinen kamppailu, vaan osa laajempaa kysymystä siitä, millaisena suomalainen demokratia ymmärretään ja kenelle se kuuluu. Kulttuuri vahvistaa demokratiaa ennen kaikkea luomalla tilaa sananvapaudelle, moniäänisyydelle ja kriittiselle keskustelulle.
Mitkä teemat koet erityisen ajankohtaisiksi nykyisessä kulttuuripoliittisessa keskustelussa?
Demokratian näkökulmasta on tärkeä huolehtia esimerkiksi rajasta poliittisen rahoitusvallan ja kulttuurikentän sisällöllisen vallan välillä. Poliittisen ohjauksen tematiikka kytkeytyy siten myös keskusteluihin siitä, kenellä on demokraattisessa julkisuudessa mahdollisuus tulla kuulluksi kulttuurin kautta.
Dialogi: Kultur och delaktighet
Puhujat
Rani Kasapi currently leads the exhibition operations at the National Museums of World Culture and has a background in both the independent and public cultural sectors. She previously served as a Head of Department at the Ministry of Culture and as Director of Culture in Botkyrka Municipality. She also has extensive production experience from both the independent cultural sector and institutional settings, where she, among other roles, developed the international and intercultural activities of the Swedish National Touring Theatre.
Why do you think it is important to discuss the state of cultural policy right now?
In a polarized world, where authoritarian tendencies are growing, safeguarding artistic freedom and cultural rights is essential. Cultural policy is not neutral—it shapes whose voices are heard and how democratic values are upheld. At the same time, we are facing economic pressures and rapid societal change, which makes it necessary to reflect on how cultural policy can remain robust, relevant, and anchored in democratic principles.
Which themes do you consider particularly relevant in the current cultural policy discussion?
I would highlight three. First, artistic freedom and the independence of cultural institutions in increasingly politicized environments. Second, equal access to culture—ensuring participation across regions and social groups. Third, sustainability: both economic, in terms of long-term funding structures, and structural, in how we support artists and cultural ecosystems in a digital and globalized landscape.
Riie Heikkilä
Tampereen yliopiston vanhempi tutkija ja sosiologian dosentti
(kuva: Laura Oja)
Riie Heikkilä (VTT, dosentti) on tutkinut kulttuurisia hierarkioita, kulttuurin ja eriarvoisuuden suhdetta, kulttuuriosallistumista ja -osallistumattomuutta sekä viime vuosina erityisesti lukemiseen liittyviä ilmiöitä. Hän työskentelee Tampereen yliopistolla tutkijana.
Miksi mielestäsi on tärkeää keskustella kulttuuripolitiikan tilasta juuri nyt?
Kulttuuripolitiikan tilasta pitää keskustella aina, mutta nyt on se on erityisen ajankohtaista, sillä julkisesti tuettu kulttuuri on monesta suunnasta uhattuna: kulttuurista leikataan, kansalaisten asenteet kulttuuria kohtaan politisoituvat ja tekoäly uhkaa luovan työn asemaa.
Mitkä teemat koet erityisen ajankohtaisiksi nykyisessä kulttuuripoliittisessa keskustelussa?
Yhteiskuntien polarisoituessa pidän kaikkein tärkeimpinä osallistumisen ja osallisuuden teemoja.
Dialogi: Kulttuurinen kestävyys
Puhujat
(kuva: Laura Oja)
Antti Majava on BIOS-tutkimusyksikön perustajajäsen ja toimii lisäksi Suomen Akatemian CO2Creation hankkeen asiantuntijana (STN) sekä väitöskirjatutkijana Helsingin yliopistossa. Majava keskityy työssään erityisesti energiamurroksen sosiokulttuurisiin vaikutuksiin sekä uusien energiateknologioiden resilienssitekijöihin.
Miksi mielestäsi on tärkeää keskustella kulttuuripolitiikan tilasta juuri nyt?
Kun pohditaan vaikkapa geopoliittisia riskejä, on tärkeää tunnistaa, että identiteettimme ja suvereniteettimme, joita olemme valmiita puolustamaan, ovat nimenomaan kulttuurin ilmentymiä. Kulttuuria ylläpitävien ja uudistavien prosessien turvaaminen on siten yhtä oleellista kuin vaikkapa sotilaallisen maanpuolustuksen turvaaminen. Toisaalta on tärkeää tunnistaa sekin, että massiivinen planeetan voimavarojen ylikulutus, ilmastopäästövähennysten viivästyminen ja fossiilienergian käytön jatkaminen perustuvat usein tietyn välittömän tarpeentyydytyksen sijaan tietynlaisen kulttuurisen ideaalin ja ihmiskuvan vaalimiseen. Kriittinen kulttuurikeskustelu on tarpeen, jotta tyhmimmät ideat eivät muodostu maata tai maailma hallitseviksi.
Mitkä teemat koet erityisen ajankohtaisiksi nykyisessä kulttuuripoliittisessa keskustelussa?
Keskustelu ilmastonmuutoksesta, luontokadosta ja muista ympäristökysymyksistä on Suomessakin saamassa yhä enemmän "kulttuurisodan" piirteitä. Some voimistaa oleellisesti kärjistymistä ja keskustelun tason heikkenemistä, ja tämä kansan tietoinen tyhmentäminen on ehkä keskeisin uhka Suomen ja Euroopan suvereniteetille. Olisi löydettävä tehokkaita keinoja vahvistaa rakentavaa ja älyllisesti tasokasta kulttuurista keskustelua ja ilmaisua suhteessa digitaalisen median vyöryyn.
Minttu Jaakkola on Puistokatu 4:n toiminnanjohtaja ja perustajajäsen. Työurallaan yliopistoissa ja säätiökentällä hän on rakentanut eri tieteenalojen ja sektoreiden välisiä siltoja sekä vahvistanut tutkijoiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta kestävän tulevaisuuden rakentumiseksi. Ekologina ja evoluutiobiologian tohtorina Minttu katsoo maailmaa kytköksinä ja riippuvuussuhteina, niin ihmisten kuin ihmisen ja muun luonnon välillä. Tästä katsantokannasta yhteisöllisyys on ihmiselle lajityypillistä ja kulttuuri on yhteenkuuluvuutta rakentava side, joka mahdollistaa myös ekologisen kriisin edellyttämän transformatiivisen muutoksen. Kulttuurinen kestävyys ei siis ole vain arvo, vaan edellytys sille, että voimme lajina säilyä tällä planeetalla.
Miksi mielestäsi on tärkeää keskustella kulttuuripolitiikan tilasta juuri nyt?
Elämme monikriisin aikaa, jossa ihminen tarvitsee yhteenkuuluvuuden, osallisuuden ja merkityksen tunnetta sekä yhteistä visiota tulevaisuudesta. Kulttuurilla on ainutlaatuinen kyky sitoa ihmiset yhteisiin arvoihin, maailmankuviin sekä tulevaisuuskuvitelmiin ja juuri siksi kulttuuripolitiikalla on väliä, kun tavoitellaan transformatiivista yhteiskunnallista muutosta. Ihmiskunnalle eksistentiaalinen ekologinen kriisi ei ratkea teknologioilla, vaan kulttuurinmuutoksella. Se edellyttää pysähtymistä ja kulttuuripolitiikan suuntaamista kohti planeetan rajoja vaalivaa ihmisyyttä ja hyvinvointia.
Mitkä teemat koet erityisen ajankohtaisiksi nykyisessä kulttuuripoliittisessa keskustelussa?
Keskeinen kysymys on, tukeeko nykyinen kulttuuripolitiikka ihmisten yhteenkuuluvuutta ja ekologisen kriisin edellyttämää transformatiivista muutosta, vai uusintaako se vanhoja rakenteita? Erityisen ajankohtaiseksi koen kulttuuri-instituutioiden roolin muutoksessa: miten säilyttävä rooli saadaan aidosti aktiiviseksi transformatiiviseksi muutosvoimaksi? Kulttuuri-instituutioilla on mahdollisuus toimia ihmisten yhteenkokoajina ja vahvistaa osallisuuden tunnetta ja toimijuutta, jotka ovat muutoksen edellytys.
Dialogi: Digitaalinen kulttuuripolitiikka
Puhujat
Niclas Storås on teknologiaan keskittynyt toimittaja HS Visiossa. Hän on seurannut teknologiaa ja kirjoittanut siitä työkseen yli 15 vuotta. Tällä hetkellä Storås kirjoittaa etenkin tekoälymurroksesta ja sen yhteiskunnallisista vaikutuksista. Storås on opiskellut arkkitehtuuria ja journalismia.
Miksi mielestäsi on tärkeää keskustella kulttuuripolitiikan tilasta juuri nyt?
Yhteiskunnallinen muutos on nopeampaa kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa.
Mitkä teemat koet erityisen ajankohtaisiksi nykyisessä kulttuuripoliittisessa keskustelussa?
Lasten ja nuorten kasvatus murroksessa olevaan yhteiskuntaan. Teknologian vaikutus koulutukseen. Paikallisten kulttuurien säilyminen ja kehittyminen globaalissa, alustojen hallitsemassa maailmassa.
Lottaliina Pokkinen
luovien alojen juristi, väitöskirjatutkija
(kuva: Marica Rosengard)
Juristi (OTL), ammattineuvottelija ja tietokirjailija Lottaliina Pokkisella on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus luovan alan tekijöiden sopimuksista ja neuvotteluista. Ennen päätoimiseksi yrittäjäksi ryhtymistään Lottaliina toimi Muusikkojen liiton lakiasiainpäällikkönä. Pokkinen on kirjoittanut tietokirjoja musiikkialan sopimuksista ja neuvottelutaidoista sekä opiskellut neuvottelutaitoja mm. Harvard Law Schoolissa (Program on Negotiation). Tällä hetkellä Lottaliina valmistelee neuvottelutaitojen opetukseen liittyvää väitöskirjaansa Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Koulutukseltaan Lottaliina on myös viulisti.
Miksi mielestäsi on tärkeää keskustella kulttuuripolitiikan tilasta juuri nyt?
Tekoälyn ja rahoitusleikkausten aikakaudella kulttuuri on aidosti vaarassa. Kannustava ja arvostava kulttuuripolitiikka on kulttuurielämämme edellytys.
Mitkä teemat koet erityisen ajankohtaisiksi nykyisessä kulttuuripoliittisessa keskustelussa?
Kulttuurin tekijöiden työhyvinvointi ja jaksaminen. Kulttuurin voima inhimillisten arvojen kehittäjänä ja vahvistajana.
Kommentteja: Näkökulmia kulttuuripolitiikan tulevaisuuksiin
Kommentaattorit
(kuva: Karoliina Korvuo)
Mathias Waenerberg on viimeisen vuoden sävellyksen pääaineopiskelija Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Varsinaisten sävellysopintojen ohella hän on opiskellut myös muun muassa teatteritaidetta pyrkien monialaisuuteen. Tällä hetkellä Mathias edustaa kaikkia Taideyliopiston opiskelijoita Taideyliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsenenä.
Miksi mielestäsi on tärkeää keskustella kulttuuripolitiikan tilasta juuri nyt?
Elämme jälleen epävarmoja aikoja niin taloudellisesti, turvallisuuspoliittisesti kuin sisäpoliittisestikin. Erityisen epävakaata on heillä, joille jo aiemmin oli vaikeuksia pysyä pinnalla. Aikaamme leimaa kuitenkin yleisemminkin vaikeus ennakoida tulevaa, ja yhteiskuntana olemme vaarassa unohtaa taiteen ja kulttuurin merkityksen meitä yhdistävänä voimana, tapana selittää itsellemme huomista, eilistä ja nykyhetkeä. Kulttuuripolitiikan tilasta on tärkeä keskustella juuri nyt, kun emme kykene näkemään mahdollisia tulevaisuuksia.
Mitkä teemat koet erityisen ajankohtaisiksi nykyisessä kulttuuripoliittisessa keskustelussa?
Tärkeimmiksi teemoiksi nykyisessä kulttuuripoliittisessa keskustelussa koen yhteiskunnallisen luottamuksen, vapauden, turvallisuuden ja empatian.
(kuva: Toni Kitti)
Rosa Meriläinen on Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri.
Miksi mielestäsi on tärkeää keskustella kulttuuripolitiikan tilasta juuri nyt?
Kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanon onnistuminen on nyt meistä kaikista kiinni.
Mitkä teemat koet erityisen ajankohtaisiksi nykyisessä kulttuuripoliittisessa keskustelussa?
Pidän tärkeimpinä teemoina kulttuuripoliittisen selonteon visiota ja toimeenpanoa, sekä komission kulttuurikompassia.
(kuva: Miikka Pirinen)
Mikko Dufva on Sitran tulevaisuusasiantuntija ja tulevaisuudentutkimuksen dosentti Aalto-yliopistossa. Hän vastaa tiiminsä kanssa Sitran ennakointityöstä, esimerkiksi megatrendeistä, heikoista signaaleista, ennakoinnin työkaluista ja tulevaisuusvallan laajentamisesta. Hänellä on laaja kokemus ennakoinnista eri sektoreilta niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Mikko haluaa tehdä tulevaisuusajattelusta helposti ymmärrettävää ja auttaa jokaista ymmärtämään paremmin meneillään olevia muutoksia, haastamaan tulevaisuutta koskevia oletuksia ja kuvittelemaan parempia tulevaisuuksia.
Miksi mielestäsi on tärkeää keskustella kulttuuripolitiikan tilasta juuri nyt?
Elämme murrosaikaa, jossa tehtävillä valinnoilla luodaan tulevaisuuden kestävämmän yhteiskunnan perusta. Globaalit megatrendit osoittavat tarpeen uudistaa yhteiskuntasopimusta. Kulttuuripolitiikka on keskeinen osa yhteiskuntasopimuksen uudistamista. Kulttuurilla on tässä kaksoisrooli: se on tärkeää niin itseisarvona kuin keinona uudistaa toimintatapoja.
Mitkä teemat koet erityisen ajankohtaisiksi nykyisessä kulttuuripoliittisessa keskustelussa?
Elämme murrosaikaa, jossa tehtävillä valinnoilla luodaan tulevaisuuden kestävämmän yhteiskunnan perusta. Globaalit megatrendit osoittavat tarpeen uudistaa yhteiskuntasopimusta. Kulttuuripolitiikka on keskeinen osa yhteiskuntasopimuksen uudistamista. Kulttuurilla on tässä kaksoisrooli: se on tärkeää niin itseisarvona kuin keinona uudistaa toimintatapoja.