Suomen taiteen ja kulttuurin rahoitus ja ohjaus
Cupore rahoitti Suomen kulttuurisektorin rahoitus ja ohjaus – hanketta vuosina 2003-2004. Hanke kilpailutettiin keväällä 2003 ja se toteutettiin 27.5.2003-30.4.2004 välisenä aikana. Toteuttajana toimi Ekvit ry:n organisoima tutkijakonsortio, jota johti emeritusprofessori Ilkka Heiskanen Helsingin yliopistosta ja jonka jäseninä toimivat professorit Pertti Ahonen ja Lasse Oulasvirta Tampereen yliopistosta.
Tutkimuksessa tuli:
1. selvittää maamme kulttuurisektorin tämänhetkinen rahoitustilanne ja -tarve sekä
2. arvioida niitä hallinta- ja ohjausjärjestelmiä, jotka kohdistuvat suomalaisen kulttuurin kenttään.
Tehdyt havainnot ja arviot tuli suhteuttaa odotettavissa oleviin rahoitustilanteen muutoksiin. Tulosten perusteella tuli hahmottaa vaihtoehtoisia tulevaisuudennäkymiä eli skenaarioita sekä tehdä ehdotuksia siitä, miten rahoitusjärjestelmien välistä yhteistyötä ja julkisen hallinnon ohjausjärjestelmiä tulisi kehittää.
Rahoitustilanteen analyysissä tutkijaryhmä keskittyi erityisesti julkisen ja yksityisen rahoituksen keskinäisiin toisiaan edistäviin tai poissulkeviin vaikutuksiin. Rahoituksen seurauksia analysoitiin kahdesta katsannosta: toisaalta toiminnallisten sektoreiden (koulutus, luova työ, tuotanto, jakelu ja tallentaminen) keskinäisen synergian, toisaalta institutionaalisten sektoreiden (taiteen alat, kulttuurin eri palvelujärjestelmät) ohjauksen organisoinnin tehokkuuden ja innovatiivisuuden kannalta.
Ohjausjärjestelmien tarkastelussa kohteena olivat etenkin julkisen ja yksityisen sektorin (ml. kolmas sektori) keskinäiset suhteet. Ohjausjärjestelmien muutokset suhteutettiin taustalla oleviin laajempiin muutoksiin, erityisesti maamme julkishallinnon uudistuksiin, EU:n lainsäädännön ja rahoitusjärjestelmien vaikutuksiin sekä suomalaisen informaatioyhteiskunnan kehitykseen.
Hankkeen analyysit perustuvat ensisijassa jo olemassa olevaan tutkimustietoon, tilastoaineistoihin sekä keskushallinnon lainsäädäntö-, seuranta- ja suunnitteluprosesseissa tuotettuihin materiaaleihin. Lisätietoa hankkeessa hankittiin kahdella erillistutkimuksella, joista toinen kohdistui kuntien laitosmuotoisen kulttuurin rahoitus- ja valtionapuohjaukseen, toinen taiteen ja kulttuurin yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetukseen. Aineistojen tulkinnan perustaksi laadittiin laaja kulttuurin taloustieteellistä tutkimusta yhdistelevä metodologinen analyysi, jonka avulla tutkimuksessa määritellään taiteen ja kulttuurin rahoituksen keskeiset ongelmat.
Tutkimushankkeen tulokset julkaistiin Cuporen julkaisusarjassa keväällä 2005 teoksena Taiteen ja kulttuurin rahoitus ja ohjaus: kipupisteet ja kehitysvaihtoehdot. Tutkimuksen tulokset esiteltiin ja niistä, sekä erityisesti esitetyistä taiteen ja kulttuurin rahoituksen ja ohjauksen skenaariovaihtoehdoista, keskusteltiin kulttuurikentän toimijoiden kesken Cuporen järjestämässä keskustelutilaisuudessa Teatterimuseossa Kaapelitehtaalla 5.4.2005.
Tutkimuksesta syntyneet julkaisut
- Cuporen julkaisut 2005 Taiteen ja kulttuurin rahoitus ja ohjaus: kipupisteet ja kehitysvaihtoehdot
Tutustu myös näihin hankkeisiin
-
Tutkimus käynnissä
Taiteen ja kulttuurin tilat
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore selvittää Taide- ja kulttuuriviraston (Kuvi) toimeksiannosta taiteen ja kulttuurin tilojen toimintaa ja merkitystä.
-
Tutkimus käynnissä
Kulttuurituottajien osaamisesta ja oppimisprosesseista
Vuonna 2026 Cupore toteuttaa selvityksen kulttuurituottajien osaamisesta ja oppimisprosesseista. Selvitys pohjautuu Arcada-ammattikorkeakoulun ruotsinkieliseen kulttuurituotannon koulutukseen sekä tarpeeseen varmistaa kulttuurialan osaamisen saatavuus myös tilanteessa, jossa tutkintoon johtavaa koulutusta ei enää tarjota. Selvityksen tavoitteena on tarkastella, miten kulttuurituottajia on koulutettu, miten valmistuneet ovat sijoittuneet työelämään kulttuurialalla sekä millaista osaamista työelämässä tällä hetkellä tarvitaan. Lisäksi selvityksessä tarkastellaan erilaisia osaamisen kehittämisen tapoja sekä sitä, miten oppiminen ja osaamisen kehittäminen voidaan turvata ruotsinkielisessä toimintaympäristössä tulevaisuudessa. Selvitys perustuu dokumenttianalyysiin, avainhenkilöiden haastatteluihin sekä alumneille suunnattuun kyselyyn.