Hyvinvointialueet tukeutuvat kuntiin ja järjestöihin kulttuurihyvinvointipalveluiden tuottamiseksi

Cuporen 2024–2025 toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin kulttuurihyvinvointitoiminnan tavoitteita, organisointia, toimintamalleja sekä rahoitusta hyvinvointialueilla. Kulttuurihyvinvointitoiminnalla tarkoitetaan sitä, että kulttuuri- ja taidetoiminnalla tavoitellaan yksilön tai yhteisöjen hyvinvoinnin edistämistä. Kulttuurihyvinvointitoiminnalla on monia muotoja, mutta selkeimmin se tulee esille osana sosiaali- ja terveyssektorin toimintaa ja palveluja. 

Tavoitteet ovat kirjavia ja vaikutusten arviointi vasta kehitteillä 

Kulttuurihyvinvointia koskeva tavoitteiden ja toimenpiteiden asettaminen hyvinvointialueiden hyvinvointisuunnitelmissa ja kulttuurihyvinvointisuunnitelmissa on hyvin kirjavaa ja eritasoista.

Kulttuurihyvinvointia koskevien palveluiden suunnittelu sekä niiden toteutuksen ja vaikutusten seuranta vaatii vielä kehittämistä hyvinvointialueilla. Kulttuurihyvinvointi on vakiintunut osaksi palveluiden suunnittelua, ja myös palveluiden toteutusta seurataan jossain määrin. Kattavaa rahoitettujen tai tilattujen kulttuurihyvinvointipalveluiden vaikutusarviointia ei kuitenkaan tehdä yhdelläkään hyvinvointialueella. Myös kulttuurihyvinvointipalveluihin ohjaamisen osalta selkeät, aukikirjoitetut käytännöt puuttuvat useimmilta hyvinvointialueilta.

Yhteistyö on paikallista ja alueellista

Vastuu kulttuurihyvinvointitoiminnasta on hyvinvointialueilla kohtuullisen hyvin määritelty. Hyvinvointialueista 65 prosenttia raportoi, että hyvinvointialueella on määritetty kulttuurihyvinvoinnista vastaavat henkilöt tai tahot. Hyvinvointialueet luottavat kuntien ja järjestöjen aktiivisuuteen kulttuurihyvinvointitoiminnan tarjoamisessa ja yhteistyö on korostuneen paikallisalueellista. Muiden hyvinvointialueiden kanssa ei tehdä juurikaan yhteistyötä kulttuurihyvinvoinnin parissa. 

Rahoitus on sirpaleista ja sitä koskeva tieto puutteellista 

Hyvinvointialueiden kulttuurihyvinvointiin kohdennettu rahoitus näyttäytyy sirpaleisena ja siitä on tällä hetkellä vaikea saada kokonaisvaltaista tietoa. Tärkeimpinä rahoituskanavina esille nousevat kaupunkien ja kuntien rahoitus, sosiaali- ja terveyssektorin rahoitus sekä taide- ja kulttuurihallinnon tukimuodot. Kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellisiin edellytyksiin liittyy epävarmuutta. Lähes puolet hyvinvointialueille kohdistetun kyselyn vastaajista ennakoi resurssien pysyvän samalla tasolla seuraavien kahden vuoden aikana. Kuitenkin noin neljännes näki toimintaan kohdistuvan todennäköisesti merkittäviä säästöjä tai leikkauksia. 

Ruokolainen, Olli & Kautio, Tiina (2025). Kulttuurihyvinvointialueet? Kulttuurihyvinvointitoiminnan tavoitteet, organisointi ja rahoitus hyvinvointialueilla. Cuporen verkkojulkaisuja 84. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

Raportti on luettavissa Cuporen verkkosivuilla: https://www.cupore.fi/julkaisut/kulttuurihyvinvointialueet/  

Raportin tuloksia esitellään webinaarissa perjantaina 6.6. klo 9:30 alkaen, ilmoittautuminen osoitteessa: https://www.taike.fi/fi/tapahtumat/kulttuurihyvinvointitoiminnan-tavoitteet-toimintamallit-ja-rahoitus-hyvinvointialueilla

Lisätiedot: 

Erikoistutkija, HT, Olli Ruokolainen olli.ruokolainen@cupore.fi 050 448 3484 

Projektipäällikkö Tiina Kautio tiina.kautio@cupore.fi  +358 50 4300658 

Kuva: Janne Jakola