Kohti kulttuurivaaleja? Kulttuuri puolueiden kuntavaaliohjelmissa 2021

Kohti kulttuurivaaleja? Kulttuuri puolueiden kuntavaaliohjelmissa 2021

Kesäkuussa 2021 kansalaiset pääsevät jälleen valitsemaan valtuutetut Suomen 309 kunnan toiminnasta vastaaviin valtuustoihin. Moni taho on pyrkinyt tekemään kuntavaaleista kulttuurivaalit[1].  Esimerkiksi kulttuuri- ja taidealojen keskusjärjestö KULTA ry on julkaissut oman kuntavaaliohjelmansa. Kuntavaaleilla onkin kulttuuripoliittista merkitystä, joka usein jää eduskuntavaaleja vähemmälle huomiolle.

Suomen kunnat ovat tärkeitä kulttuuripolitiikan suuntaajia ja toteuttajia. Keväällä 2019 voimaan tullut uusi laki kuntien kulttuuritoiminnasta listaa kunnille lukuisia tavoitteita ja tehtäviä. Esimerkiksi taiteen ammattilaisten tukeminen korostuu kuntien tehtävänä aiempaa vahvemmin.

Samalla kunnilla on paljon vapautta siinä, miten ne näitä tavoitteita ja tehtäviä toteuttavat. Kuntien erilaisuus esimerkiksi taiteellisen työn edistäjinä nousee esiin tuoreessa Taiteen ja kulttuurin barometrissa. Koronapandemia on vaikuttanut ja vaikeuttanut monin tavoin myös kuntien kulttuuritoimintaa.[2] Julkisen talouden tilanne ja tämän myötä kuntien resurssit kulttuuritoimintalain kirjausten toimeenpanoon sekä kulttuuritoiminnan edistämiseen herättävät huolta. Tulevilla valtuustoilla on edessään paljon työtä ja vaikeita päätöksiä myös kulttuuripolitiikassa.

Poliittisilla puolueilla on kuntavaaleissa keskeinen rooli: vaaleissa äänestetään paitsi ehdokasta, myös puoluetta.

Viimeksi vuonna 2017 järjestetyissä kuntavaaleissa eniten kannatusta saivat Kansallinen Kokoomus (21 %), Suomen Sosialidemokraattinen puolue (19 %), Suomen Keskusta (18 %), Vihreä liitto (13 %), Perussuomalaiset (9 %), Vasemmistoliitto (9 %), Suomen ruotsalainen kansanpuolue (5 %) ja Suomen Kristillisdemokraatit (4 %).[3]

Kävimme läpi näiden kahdeksan puolueen tuoreet kuntavaaliohjelmat taide-, taiteilija- ja kulttuuripolitiikan näkökulmasta.[4] Millaista kulttuuripolitiikkaa nämä puolueet sanovat haluavansa Suomen kunnissa tehdä – ja keitä puolueista kulttuuripolitiikka ylipäätään kiinnostaa?

Kulttuuri ja kirjasto yhdistävät, taiteen ammattilaiset erottavat

Kaikissa tarkastelemissamme kahdeksassa kuntavaaliohjelmassa[5] mainitaan sanat kulttuuri ja kirjasto. Myös sivistys ja taide mainitaan useimmissa. Tästä näkökulmasta puolueet näyttäytyvät ”lähes liikuttavan samankaltaisina”, kuten Anna Tulusto ja Aleksis Salusjärvi totesivat puolueiden tärkeimmistä kulttuuriteemoista artikkelissaan Ylellä vuonna 2017.

Valtaosa puolueista nostaa kuntavaaliohjelmissaan esiin vakiintuneen suomalaisen kunnallisen kulttuuripoliittisen järjestelmän osa-alueita: kirjastoa, taide- ja kulttuurilaitoksia, vapaata sivistystyötä ja taiteen perusopetusta. Toisaalta kulttuuriasioista puhutaan usein myös muita politiikkasektoreita käsittelevissä ohjelmaosioissa. Kulttuuri ja taide osana hyvinvointipolitiikkaa ja -sektoria korostuvat monen puolueen ohjelmissa.

Samalla puolueiden välillä on isojakin eroja siinä, missä laajuudessa ja kontekstissa kulttuurista kuntavaaliohjelmissa kirjoitetaan. Eroja näkyy myös esitettyjen toimenpiteiden konkreettisuudessa suhteessa yleiseen kulttuurin merkitystä korostavaan puheeseen.  SDP:n, keskustan, kristillisdemokraattienvihreiden ja vasemmistoliiton kuntavaaliohjelmissa on erillinen kulttuuripoliittinen osionsa, kun taas kokoomusperussuomalaiset ja RKP viittaavat kulttuuriin vaihtelevissa ohjelmakohdissa. Vasemmiston ohjelma erottuu muista puolueista kulttuurin näkyvällä roolilla: puolue linjaa kulttuurin yhdeksi viidestä ohjelmansa pääteemasta. Myös vihreiden ohjelmassa taide- ja kulttuuriosio on muihin verrattuna laajahko ja sisältää konkreettisia toimenpiteitä.

Eräs selkeimmistä eroista kuntavaaliohjelmissa liittyy taiteilijapolitiikkaan kunnissa. Vain vasemmistoliitto ja vihreät ottavat ohjelmissaan kantaa taiteilijoiden ja muiden taiteen ammattilaisten tukemiseen. Luovia aloja ei kuntavaaliohjelmissa mainitse yksikään puolue.[6] Etenkin koronakeväänä näissä teemoissa olisi puolueille profiloitumisen ja erottautumisen paikka.

Ohjelmista käytäntöihin?

Kuntavaaliohjelmat kuvaavat puolueiden vaalikärkiä, joita luodaan äänestäjien puhuttelemiseksi sekä puolueen identiteetin kirkastamiseksi. Niiden perusteella voidaan sanoa, että kaikille puolueille kulttuuri on ainakin jollakin tavalla ohjelmatasolla tärkeää. Vaikka yksikään puolue ei ole ohjelmien valossa selkeästi matkalla kohti kulttuurivaaleja, vihreille ja vasemmistoliitolle kulttuuri on kuitenkin selvästi vahvemmin vaaliteema kuin muille puolueille.

Eroja puolueiden välille syntyy siinä, miten kulttuuri ymmärretään ja millä tavoin puolueet käyttävät sitä politiikanteon välineenä. Osa liittää kulttuurin lähinnä elämäntapaan ja arvoihin (esim. perussuomalaiset), osa vakiintuneeseen kulttuuripalvelujärjestelmään (esim. keskusta), osa taas lukuisiin eri osa-alueisiin taide mukaan lukien (esim. kokoomus, vasemmistoliitto ja vihreät).   

Eri asia on, millainen rooli ohjelmilla on käytännössä. Useat tutkimukset osoittavat, että politiikkaohjelmien toteuttaminen on usein helpommin sanottu kuin tehty. Puolueohjelmien kirjausten siirtyminen käytännön toimiksi lukuisissa Suomen kunnissa on monen mutkan takana.

Seuraavassa blogikirjoituksessa teemme kyselyihin perustuvan katsauksen nykyisten valtuutettujen kulttuuripoliittisiin näkemyksiin sekä eri puolueita kannattavien kuntalaisten kulttuuriin liittyviin mielipiteisiin.

Loppuviitteet:

[1] Mm. https://www.teme.fi/fi/meteli/ville-virkkunen-tehdaan-kuntavaaleista-kulttuurivaalit/, https://www.suomenteatterit.fi/2021/03/tehdaan-kuntavaaleista-kulttuurivaalit/
[2] https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/kysely-kuntien-kulttuuritoiminta-heikentynyt-korona-aikana
[3] https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017 [haettu 3.2.2021]
[4] Analysoimme ohjelmia hakemalla niistä keskeisiä kirjauksia tiettyjen avainsanojen avulla.
[5] Lukijan on hyvä huomata, että kaikilla tarkastelemillamme puolueilla on myös melko tuore, erillinen kulttuuriohjelma tai -linjaus tai vaihtoehtoisesti kulttuurilinjauksia muissa tavoiteohjelmissaan. Nämä laventavat puolueiden kulttuurilinjauksia suhteessa vaalikärkiin.
[6] Laajemmissa tavoite- ja kulttuurilinjauksissaan puolueet nostavat luovat alat esiin. Esimerkiksi kokoomus haluaa tavoiteohjelmassaan 2020-luvulle koota luovien alojen kehittämistä koskevan kokonaisvastuun yhden ministeriön vastuulle.

Lähteet:

Kansallinen Kokoomus: Kokoomuslaisessa kunnassa sydän on oikealla. Kuntavaaliohjelma 2021. 

Perussuomalaiset: Asiat tärkeysjärjestykseen. Perussuomalaisten kuntavaaliohjelma. 

Suomen Keskusta: Keskusta – tekee toiveista totta. Keskustan kuntavaaliohjelma 2021. 

Suomen Kristillisdemokraatit: KD:n kuntavaaliohjelma 2021. 

Suomen ruotsalainen kansanpuolue: Lähellä sinua. Kuntavaaliohjelma 2021.

Suomen Sosialidemokraattinen puolue: Pidetään huolta kunnasta. Kunta pitää huolta meistä. SDP:n kuntavaaliohjelma 2021.

Vasemmistoliitto: Vasemmistoliiton kuntavaaliohjelma 2021. 

Vihreä liitto: Vihreiden kuntavaaliohjelma 2021. 

Tutustu puolueiden kuntavaali- ja periaateohjelmiin kootusti Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovaranto -verkkosivulla.

Valokuva: Kunnallisvaalit 2.10-3.10.1960 Herttoniemen kansakoulussa. Valokuvaaja: Niilo Kienanen. Lähde: Helsingin kaupunginmuseo, www.helsinkikuvia.fi

Vappu Renko

Tutkija, VTM, FM
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Vappu Renko

Olli Jakonen

Tutkija, YTM
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Olli Jakonen