Kohti kulttuurivaaleja? Osa 2. Kuntalaisten ja valtuutettujen näkemyksiä kulttuurista puoluekantojen mukaan.

Kohti kulttuurivaaleja? Osa 2. Kuntalaisten ja valtuutettujen näkemyksiä kulttuurista puoluekantojen mukaan.

Kesäkuun kuntavaaleissa viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävät kunnan asukkaat valitsevat valtuuston, joka on kunnan ylin toimielin. Demokratiassa hallinto on lähtökohtaisesti kansalaisia varten. Kuntalaisten ja valtuutettujen – siis kotikuntaansa kuuluvien ja vaikuttavien ihmisten – näkemykset kulttuurista ovat siten kuntien kulttuuritoiminnan ydintä.

Edellisessä blogikirjoituksessamme tarkastelimme kulttuuripoliittisia kirjauksia viime kuntavaaleissa eniten ääniä saaneiden puolueiden kuntavaaliohjelmissa. Tässä blogissa siirrämme katseen eri puolueita kannattavien kuntalaisten ja nykyisten valtuutettujen kulttuuripoliittisiin näkemyksiin, joita tarkastelemme erilaisten tuoreiden kyselyjen ja kartoitusten kautta (KAKS 2020, 2021; Akavan Erityisalat 2020; Kulta ry 2021; myös SKR 2013[i]). Meitä kiinnostaa, millä tavoin puoluekanta heijastuu kuntalaisten ja valtuutettujen näkemyksiin kulttuurista, jota on aineistossamme määritelty ja rajattu eri tavoin.

Puoluekanta jakaa kuntalaisten kulttuurinäkemyksiä

Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKSin kyselyn mukaan kulttuuripalvelut kuuluvat kansalaisten mielestä tulevien kunnallisvaalien vähiten tärkeisiin kuntavaaliteemoihin. Samalla kulttuuri koettiin kuitenkin tärkeämmäksi nyt kuin viime kuntavaaleissa neljä vuotta sitten.

Koko väestöön suhteutettuna keskimääräistä tärkeämmiksi kuntavaaliteemoiksi kirjasto- ja kulttuuripalvelut kokivat SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat. Keskimääräistä vähemmän tärkeiksi teemoiksi kirjasto- ja kulttuuripalvelut taas koettiin perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Kirjastopalveluihin haluttiin kiinnittää kaikkien puolueiden kannattajien parissa enemmän huomiota kuin kulttuuripalveluihin. (Kuviot 1 ja 2.)

Kulttuuripalvelujen koettu tärkeys vastaa eri puolueiden kannattajien aktiivisuutta kulttuurin kuluttajina. Suomen Kulttuurirahaston vuonna 2013 toteuttaman laajan kyselytutkimuksen mukaan eniten aktiivisia kulttuurin kuluttajia oli vihreiden kannattajien joukossa, seuraavaksi eniten vasemmistoliiton ja kokoomuksen kannattajissa. Pienin aktiivisten kulttuurin kuluttajien osuus oli perussuomalaisten kannattajien joukossa. (Kuvio 3.)

Vastaavat näkemyserot eri puolueita kannattavien kansalaisten välillä näkyivät myös Akavan Erityisalojen tutkimuksessa suomalaisten suhtautumisesta kulttuuripalveluihin koronapandemian aikana keväällä 2020. Eniten kulttuuripalveluja kaipasivat vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat. Heistä lähes 40 prosenttia koki kulttuuripalvelujen sulkeutumisen heikentäneen hyvinvointiaan. Vihreiden kannattajat kaipasivat kaikkia mainittuja kulttuuripalveluita eniten. Vähiten kulttuuripalveluja kaipasivat keskustan ja perussuomalaisten kannattajat. Kulttuuripalveluja siis kaipasivat ne, jotka niitä yleensä aktiivisesti käyttävät.

Kulttuuripalveluista nimenomaan kirjasto yhdistää eri väestöryhmiä. Kaikkien puolueiden kannattajien eniten kaipaama kulttuuripalvelu oli kirjasto. Vähintään vähän kirjastoa kaipasi 86 % vihreiden, 81 % vasemmistoliiton, 74 % SDP:n, 69 % kokoomuksen, 61 % keskustan ja 56 % perussuomalaisten kannattajista. (Taulukko 1.)

Kuviot 1 ja 2. Mihin haluaisi kiinnitettävän huomiota kuntavaaleissa. Kuntalaiset, %.

Kaikkien puolueiden kannattajien eniten kaipaama kulttuuripalvelu oli kirjasto.   

Lähde: KAKS 2021, s. 18.

Vihreiden kannattajat kaipasivat kaikkia mainittuja kulttuuripalveluita eniten. Vähiten kulttuuripalveluja kaipasivat keskustan ja perussuomalaisten kannattajat

Lähde: KAKS 2021, s. 22.

 

Kuvio 3. Kulttuurin kuluttajatyypit.

Kulttuuripalveluja kaipasivat ne, jotka niitä yleensä aktiivisesti käyttävät.  

Lähde: SKR 2013, s. 4.

 

Taulukko 1. Kulttuuripalvelujen kaipaaminen koronapandemian aikana. Vähintään vähän kaivanneet, %. Korostettu kunkin sarakkeen korkein ja matalin prosenttiosuus.

  Kirjasto 
Elokuvateatteri 
Konsertti  
Kultturitapahtumat 
Teatteri  
Museo  
Taidenäyttely 
 Lastenkulttuuritapahtumat
KESK   61 42 42 41 34 35 27 17
KOK 69 60 58 55 53 48 45 24
PS 56 58 51 53 34 33 25 27
SDP 74 63 59 53 54 48 47 29
VAS 81 49 58 56 56 57 54 23
VIHR     86 72 71  62            56 66 59 32


 
Lähde: Akavan Erityisalat 2020, s. 6, 8–14.

 

Valtuutetut ja kuntalaiset samoilla linjoilla

Kuten kuntalaiset, myös kuntien nykyiset valtuutetut kokevat kulttuurin vain vähän tärkeäksi asiaksi kuntavaaleissa. KAKSin marraskuussa 2020 toteuttama kysely osoitti valtuutettujen näkemyksissä suurimpia eroja juuri kulttuuripalveluissa. Kyselyn mukaan vihreiden (83 %) ja vasemmistoliiton (79 %) valtuutetut kokivat kulttuuripalvelut muiden puolueiden edustajia tärkeämmiksi, perussuomalaisten (29 %) valtuutetut taas vähemmän tärkeiksi.

Kyselyssä kirjastopalvelut oli erotettu muista kulttuuripalveluista. Kirjastopalvelut olivat tärkeitä neljälle viidestä valtuutetusta. Kuten kuntalaiset, myös valtuutetut pitivät kirjastoa tärkeänä yli puoluerajojen: kirjastopalveluita ei lainkaan tärkeinä piti vain kolme prosenttia perussuomalaisten, kaksi prosenttia kokoomuksen, prosentti keskustan ja nolla prosenttia SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton, RKP:n ja KD:n valtuutetuista. (Kuviot 4 ja 5.)

Kulta ry tilasi Aula Researchilta kyselyn kuntavaaliehdokkaista alkuvuodesta 2021. Kyselyssä selvitettiin ehdokkaiden näkemyksiä kulttuurin vaikutuksesta kunnan talouteen ja työllisyyteen. Kyselyn mukaan kolme neljästä kuntavaaliehdokkaasta uskoo, että kunnan kulttuuri- ja taidetarjonnan lisääminen vahvistaa kunnan taloutta ja työllisyyttä. HS uutisoi Suomen olevan saamassa ”kulttuurimyönteiset valtuustot”.

Eri puolueita edustavien ehdokkaiden näkemyksessä oli kuitenkin suuriakin eroja. Täysin samaa mieltä kulttuuri- ja taidetarjonnan kunnan taloutta ja työllisyyttä vahvistavasta vaikutuksesta oli yli puolet vihreiden (68 %) ja vasemmistoliiton (57 %) ehdokkaista, mutta vain alle viidennes perussuomalaisten (13 %) ja keskustan (17 %) ehdokkaista. Kuitenkin kaikkien puolueiden vastaajista vähintään lähes puolet oli aiheesta ainakin jokseenkin samaa mieltä.

Kuviot 4 ja 5. Kuinka tärkeiksi kokee eri asiat kuntavaaleissa. Valtuutetut, %.

Kirjastopalvelut olivat tärkeitä neljälle viidestä valtuutetusta 

Lähde: KAKS 2020, s. 14.

vihreiden (83 %) ja vasemmistoliiton (79 %) valtuutetut kokivat kulttuuripalvelut muiden puolueiden edustajia tärkeämmiksi, perussuomalaisten (29 %) valtuutetut taas vähemmän tärkeiksi. 

Lähde: KAKS 2020, s. 19.

 

Näkemykset vaihtelevat – kulttuuri yhdistää

Tarkastelemamme kyselyt ja kartoitukset osoittavat, että puoluekannoilla ja kulttuurinäkemyksillä on yhteys. Etenkin vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajille kulttuuripalvelut näyttävät olevan tärkeämpiä kuin muiden puolueiden kannattajille. Ero näkyy sekä valtuutettujen että yleisesti kuntalaisten kohdalla.

Jako näyttää vastaavan edellisessä blogissa tarkastelemiemme kuntavaaliohjelmien kulttuuriosioita: etenkin vihreät ja vasemmistoliitto käsittelivät vaaliohjelmissaan kulttuuria muita puolueita laajemmin.[ii] Tämä vahvistaa ohjelmien asemaa puolueiden välineenä nostaa esiin niitä asioita, joita ne näkevät kannattajakunnalleen tärkeiksi.

Puolueiden ohjelmien, kuntalaisten sekä valtuutettujen näkemyserot kertovat siitä, että myös kulttuuripolitiikassa on politiikkaa – vaikka tätä on välillä ehkä vaikea huomata.

Puoluekannan ja kulttuurinäkemysten yhteyksien taustat ovat asia, jota tarkastellut kyselyt ja kartoitukset eivät kerro. Esimerkiksi puolueisiin kiinnittymisen on todettu liittyvän asiakysymysten sijaan ennemmin sosiaalisiin identiteetteihin ja lojaliteetteihin.[iii]

Eri puolueiden kannattajien näkemyserot voivat liittyä esimerkiksi kulttuurin erilaisiin määrittelyihin ja ymmärryksiin. Tässäkin kirjoituksessa käsitellyt tiedonkeruut määrittelevät ja rajaavat kulttuuria sekä suhtautumista siihen omilla tavoillaan. Esimerkiksi KAKSin kyselyissä kirjasto oli eritelty muista kulttuuripalveluista. Vastausten perusteella kirjastolaitos näyttäisi olevan keskeinen suomalainen kulttuuri-instituutio, joka yhdistää ja jota pidetään tärkeänä yli puoluerajojen.

Tieto suhtautumisesta kulttuuriin on tärkeää. Kuntalaiset tarvitsevat tietoa puolueiden ja valtuutettujen näkemyksistä, jotta he voivat huomioida kulttuuripolitiikkaa osana äänestyspäätöksiään myös kuntavaaleissa. Vaalikoneet toivottavasti ottavat sisältöihinsä myös taide- ja kulttuuriaiheisia teemoja.

Valtuutetut taas tarvitsevat tietoa kuntalaisten kulttuuripoliittisista näkemyksistä ja esimerkiksi tyytyväisyydestä kulttuuripalveluihin, jotta he voivat päätöksenteossaan vastata kuntalaisten tarpeisiin. Kuten Anita Kangas on todennut, kulttuuripolitiikasta ja kulttuurihallinnosta puhuttaessa ”-- ei aina muisteta sitä tosiasiaa, että tärkeintä kulttuuritoiminnassa on ihminen, joka luo kulttuuria ja kuuluu lähiyhteisöönsä. Kulttuuri on aina yhteydessä ihmiseen ja ihminen kulttuuriinsa.”[iv]

Selvää on, että suhtautuminen kulttuuriin vakiintuneena kunnallisena palveluna ei kerro kaikkea vastaajan kulttuurisesta orientaatiosta tai kulttuurin kuluttamisesta. Esimerkiksi Markku Hyyppä kuvaa laajasti kulttuurin harrastamista yhteisöllisenä, me-henkeä ja ryhmäytymistä vahvistavana toimintana. Kulttuuri ei ole staattinen ominaisuus tai pelkkä palvelu, vaan syvällisesti inhimillistä toimintaa. Yhteiskunta koostuu erilaisista kulttuuriryhmistä ja kulttuuripiirteistä – yksikään ihminen ei ole kulttuuriton.

[i] Tarkastelluissa kyselyissä ja kartoituksissa oli otettu mukaan osin eri puolueita. Blogitekstissä esitämme puoluejakaumat vastaavasti kuin alkuperäisissä lähteissä.

 

Lähteet:

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö 2020. Valtuutettujen näkemykset tulevista kuntavaaleista. N=1 362 (valtuutettuja Suomessa yhteensä 8 999). Vastausprosentti oli 15,1 %. Webropol-kysely toteutettiin marraskuussa 2020. Virhemarginaali 2,7 prosenttiyksikköä suuntaansa. (https://kaks.fi/uutiset/valtuutetut-kuntavaalien-tarkein-asia-on-kotikunnan-talous-ja-velkaantuneisuus-kuntaliitokset-vahiten-tarkea/, haettu 10.5.2021)

Raportti: https://kaks.fi/wp-content/uploads/2020/12/tutkimusosio_kuntavaalien-tarkein-asia-on-kotikunnan-talous-ja-velkaantuneisuus_kuntaliitokset-vahiten-tarkea.pdf  

 

KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö 2021. Suomalaisten näkemykset tulevista kuntavaaleista. N=1 049. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 28.11–3.12 2020. Vastaajat edustavat maan 18–79-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Virhemarginaali 3 prosenttiyksikköä suuntaansa. (https://kaks.fi/uutiset/suomalaisten-kuntavaaliteemat-vanhusten-huolto-terveyspalvelut-ja-tyollisyys-kuntaliitokset-eivat-kiinnosta/, haettu 10.5.2021)

Raportti: https://kaks.fi/wp-content/uploads/2021/01/tutkimusosio_suomalaisten-kuntavaaliteemat_vanhusten-huolto-terveyspalvelut-ja-tyollisyys_kuntaliitokset-eivat-kiinnosta.pdf

 

SKR 2013. Kyselytutkimus suomalaisten suhteesta taiteeseen ja kulttuuriin. N=8 059. Tutkimuksen toteutti internetpaneelissa TNS Gallup Oy syys-lokakuussa 2013. Vastaajat edustavat maan 15–74-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulosten luottamusväli oli koko aineiston tasolla suurimmillaan noin yksi prosenttiyksikkö kumpaankin suuntaan. Osaryhmittäisissä tuloksissa luottamusväli oli suurempi, tarkasteltavan ryhmän koosta riippuen. (https://skr.fi/hankkeet/kulttuuritutkimus, haettu 10.5.2021)

Raportti: https://skr.fi/serve/suomalaisten-nakemykset-kulttuurista-tsn-gallup-2013

 

Akavan Erityisalat 2020. Suomalaisten käsityksiä kulttuuripalveluista korona-aikana. N=1 086. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 8.–13.5.2020. Vastaajat edustavat maan 15–74-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Virhemarginaali 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Raportti: https://www.akavanerityisalat.fi/files/10208/220404024_akavan_erityisalat_mielipiteita_kulttuuripalveluista_koronapandemian_aikana_yhteenveto.pdf

 

Kulta ry. Kysely kuntavaaliehdokkaille. N=1 737. Tutkimuksen toteuttu Aula Research. Tulokset on painotettu vastaamaan puolueiden saamaa ääniosuutta vuoden 2017 kuntavaaleissa. Virhemarginaali on 2,5 prosenttia. (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000007850291.html, haettu 10.5.2021)

 
[ii] Kuten edellisessäkin blogissa totesimme, puolueilla on myös varsinaisia kulttuuripoliittisia ohjelmia ja muita kulttuuria käsitteleviä ohjelmia. Vaaliohjelmat sisältävät vain osan puolueiden kulttuurinäkemyksistä.

 
[iii] Ks. mm. Erola, Lahtinen ja Wass (2017). Periytyvää eriytymistä – vanhemmilla selvä vaikutus nuorten äänestämiseen. Tieto & Trendit.  (https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2017/periytyvaa-eriytymista-vanhemmilla-selva-vaikutus-nuorten-aanestamiseen/)

 
[iv] Kangas, Anita 1983. Kunta ja kulttuuri - kulttuuritoimintalain valossa. Valtion taidehallinnon julkaisuja 21, Helsinki. (S. 156)

 

Valokuva: Susan Q. Yin/ Unsplash

Olli Jakonen

Tutkija, YTM (toimivapaalla)
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Olli Jakonen

Vappu Renko

Tutkija, VTM, FM
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Vappu Renko