Suomi 100 ja monien kertomusten suomalaisuus

Suomi 100 ja monien kertomusten suomalaisuus

Vuosi 2017 oli suuren juhlan vuosi. Suomi täytti itsenäisenä valtiona sata vuotta. Miten suomalaisuudesta puhuttiin kansallisen juhlan yhteydessä? Millaisia kertomuksia tuolloin luotiin? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdimme Suomi 100 -juhlavuoden vaikutuksia kartoittaneessa tutkimushankkeessamme.

Kansallinen mielenmaisema juhlan taustalla

Suomi ja suomalaisuus on rakennettu kertomuksin. Jo ennen Suomen itsenäistymistä kansakunnan rakentamispyrkimyksissä ahkeroineet ja myöhemmin suurmiehiksi kohotetut hahmot loivat kertomuksia siitä, mistä suomalaiset ovat tulleet, millaisia suomalaiset ovat ja millaisiksi heidän tulisi kehittyä. Itsenäisyyden ensimmäisen vuosisadan aikana suomalaisista rakentui ja vahvistui kertomus sitkeistä altavastaajista, jotka kuitenkin kohosivat vaikeuksien ja konfliktien kautta menestyneen hyvinvointivaltion kansalaisiksi.

Suomalaisten kansallista identiteettiä määrittelevät muutamat suuret linjat. Kaiken taustalla on myyttinen voimavara, luonto metsineen ja järvineen. Yhteiskuntamme on toimiva, tasa-arvoinen ja demokraattinen, ja meillä on kansainvälistä tunnustusta saanut koulutusjärjestelmä. Valtiollista itsenäisyyttä juhliessamme katsomme Linnan juhlia ja muistelemme talvi- ja jatkosodassa tehtyjä uhrauksia. Itsenäisyys ja sen juhliminen on arvokasta, kärjistäen jopa jäykkää pönötystä.

Tässä kansallisessa mielenmaisemassa valtioneuvoston kanslia, Suomi 100 -juhlavuoden hallitus ja sihteeristö toimivat valmistellessaan juhlavuotta. He pyrkivät kuitenkin tuomaan juhlaan uusia sävyjä. Pyrkimys konkretisoitui juhlavuoden avoimen toimintamallin, kaikille kansalaisille ja kansalaisyhteiskunnalle avoimen hankehaun ja siihen tulleiden tuhansien ideoiden vyöryn kautta.

Monimuotoiset juhlan aiheet

Juhlavuodessa toteutettiin lopulta yli 5000 hanketta, joissa juhlittiin itsenäistä Suomea paljolti kansalaisyhteiskunnan toimijoiden omin painotuksin. Juhlavuoden hankkeiden toteutuneen toiminnan kuvauksien perusteella voidaan määritellä kunkin juhlavuosihankkeen ensisijainen aihe – siis se mitä tai minkä kautta juhlittiin itsenäisyyden juhlavuonna.

KUVIO. Ohjelmahankkeiden pääteemat. Hankkeiden juhlavuoden loppukyselyssä kuvaaman toteutuneen toiminnan perusteella määritellyt hankkeiden ensisijaiset aiheet, osuus hankkeiden lukumäärästä. Lähde: Juhlavuoden ohjelmahankkeiden loppukysely (n=1 271).

 

Hankkeiden juhlavuoden loppukyselyssä kuvaaman toteutuneen toiminnan perusteella määritellyt hankkeiden ensisijaiset aiheet, osuus hankkeiden lukumäärästä. Lähde: Juhlavuoden ohjelmahankkeiden loppukysely (n=1 271).

 

Merkittävää on, että juhlavuonna suomalaisuus rakentui paljolti paikallisten identiteettien ja kertomusten kautta. Juhlan kansallisesta luonteesta huolimatta hankkeista 10 prosenttia käsitteli paikallisuutta tai paikallishistoriaa: paikallisia merkkihenkilöitä, tapahtumia ja oman lähiseudun kiinnittymistä itsenäisen Suomen historiaan.

Nykyhetkessä juhlavuosi oli vahvasti kiinni tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta käsitelleiden hankkeiden (8 %) kautta. Pisa-tulosten kautta maakuvatyössä esillä ollut koulutus näkyi myös juhlavuoden hankkeina. Koulutukseen, opetukseen ja kasvatukseen keskittyi tavalla tai toisella 7 prosenttia hankkeista.

Suomi-kuvan totutut osa-alueet olivat läsnä, mutta eivät kaikilta osin hankkeiden määrällä mitaten niin voimallisesti kuin voisi ajatella. Esimerkiksi luontoa käsitteli 5 prosenttia hankkeista.

Kaikkein mielenkiintoisinta on kuitenkin, että veteraaneista, sodasta ja maanpuolustuksesta puhuttiin lopulta vain 6 prosentissa hankkeista. Lähes yhtä merkittäväksi aiheeksi (5 %) nousi itsenäisyyden vuosikymmenten arkisen historian, esimerkiksi ammattien ja asumismuotojen kehityksen historian käsitteleminen. Kansallinen selviytymiskamppailu konfliktihistorioineen oli siis aihe muiden aiheiden joukossa.

Muuttuiko mikään?

Juhlavuosi näyttää tuhansine hankkeineen ja niiden aihepiireineen monimuotoiselta, jopa mosaiikkimaiselta kokonaisuudelta. Juhlavuodella ei välttämättä muodostettu uusia suuria kertomuksia suomalaisuudesta ja itsenäisestä Suomesta. Vain alle neljännes vuonna 2020 toteuttamamme kansalaiskyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että he näkevät suomalaisuuden eri tavalla kuin aiemmin juhlavuoden kokemusten perusteella.

Suurten kertomusten puute voi kuitenkin olla kertomus sellaisenaan. Kansallisen identiteetin ilmentämisessä ei välttämättä tukeuduta pelkästään suuriin kansallisiin kertomuksiin, vaan lukemattomiin pieniin tai arkisiin tarinoihin, ja luodaan suomalaisuutta nykyhetkessä esimerkiksi yhteiskunnallisten tekojen kautta.

Lisätietoa Cuporen, Owal Groupin ja Demos Helsingin vuosina 2019–2021 toteuttamasta Suomi 100 -juhlavuoden vaikutuksia käsitelleestä tutkimushankkeesta:

Suomi100-juhlavuoden vaikutuksia käsitellyt tutkimus Cuporen verkkosivuilla sekä valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla.

Lue kansallista identiteettiä ja maakuvaa käsittelevä teemaraportti valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-103-2

Raportti tutkimushankkeen johtopäätöksistä valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-119-3

Valokuva: Jokelan vanha mylly, kuvaaja Rural Explorer, Unsplash

Olli Ruokolainen

Erikoistutkija
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Olli Ruokolainen