Kuinka Sipilän hallitus onnistui lisäämään taiteen ja kulttuurin käyttöä sote-palveluissa?

Kuinka Sipilän hallitus onnistui lisäämään taiteen ja kulttuurin käyttöä sote-palveluissa?

Yksi pääministeri Sipilän hallituksen hallitusohjelman kulttuuripoliittisista linjauksista oli vahvistaa vuosien aikana rakentunutta taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteistoimintaa. Cupore arvioi tuoreessa raportissaan, kuinka tavoitteet onnistuivat ja millä edellytyksillä taide- ja kulttuuritoiminta voisivat vakiintua osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Hallitusohjelman pohjalta muodostuneessa hankkeessa haluttiin luoda uusi toimintapa, jolla sujuvoitetaan taide- ja kulttuuripalvelujen hankintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tavoitteena oli myös saada sosiaali- ja terveydenhuollon hallinto osallistumaan taiteen ja kulttuurin rahoitukseen aiempaa pysyvämmin ja järjestelmällisemmin ja pitkällä aikavälillä kehittää uusia rahoitusmalleja.

Hankkeen myötä taide- ja kulttuuritoiminnan merkittävyys ja painoarvo hyvinvoinnin edistämisessä tunnustettiin aiempaa laajemmin. Toimenpiteet vaikuttivat asenteisiin, aktivoivat toimijakenttää, synnyttivät uusia verkostoja ja lisäsivät toiminnan näkyvyyttä. Yhteistyö ja dialogi sote- sekä taide- ja kulttuuritoimijoiden välillä kasvoi ja vahvistui eri puolilla Suomea, mikä edisti taiteen ja kulttuurin merkityksen ymmärrystä ja kysyntää sote-sektorilla. Kehityshankkeissa tavoitettiin uusia kohderyhmiä, tuotiin marginaaliryhmiä enemmän esille sekä annettiin ääni sote-palveluiden asiakkaiden omille kokemuksille. Samalla kerättiin tietoa toiminnan vakiintumisen edellytyksistä ja esteistä paikallisesti ja organisaatiotasolla.

Taiteen ja kulttuurin rahoitus ei kärkihankkeen aikana siirtynyt sosiaali- ja terveydenhuollon käyttötalousmenoihin eikä taide- ja kulttuuritoiminta juurtunut laajasti sosiaali- ja terveydenhuoltoon, vaikka edellytyksiä asian edistymiselle havaittiin. Kulttuurisektorin kehityshankkeiden oli vaikea muuttaa sosiaali- ja terveyssektorin rahoitusmalleja. Kehityshankkeiden lyhyet toteutusajat ja maakunta- ja sote-uudistuksen epävarmuus hankaloittivat rahoitusmallien rakentamista ja toiminnan juurtumista.

Arvioinnin mukaan ministeriöiden välisen yhteistyön tulisi olla vahvempaa ja konkreettisempaa. Se edellyttää tulevaisuudessa rahoitusvastuun jakamista, tavoitteiden konkretisoimista ja siirtämistä muun muassa tulossopimuksiin (Taike, THL) sekä esimerkiksi valtionavustusten suunnittelua ja jakamista molempien hallinnonalojen asiantuntijuutta hyödyntäen. Poikkihallinnollisten hankkeiden toimeenpanoa on todella koordinoitava yhteistyössä eri hallinnon aloilla. Eri sektoreiden yhteisten tavoitteiden tulisi olla selkeästi rajattuja, poikkihallinnollisia ja linjassa käynnissä oleviin muihin ohjelmiin tai hankkeisiin.

Taiteen ja kulttuurin käyttö hyvinvoinnin edistämisessä tulisi nähdä eri hallinnon tasot ja rajat ylittävänä hybriditoimialana, jolla on yhteinen pyrkimys edistää hyvää elämää.

Lue arviointiraportti:

Jakonen, Olli ja Lahtinen, Emmi 2019. Taide, kulttuuri ja hyvinvointi. Hallitusohjelman kulttuurin kärkihankkeen arviointi: Prosenttitaiteen periaatteen laajentaminen yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Cuporen verkkojulkaisuja 53. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

Kuva: Lukas Budimaier/Unsplash.

Olli Jakonen

Tutkija, YTM
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Olli Jakonen

Emmi Lahtinen

Tutkija FM, TaM
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Emmi Lahtinen