Säätyläistön huvista kaikkien kaupunkilaisten ulottuville
Esittävän sävel- ja näyttämötaiteen paikallinen institutionalisoituminen ja kehitys taidelaitosten verkostoksi 1870-1939
Suomessa on maamme mittasuhteisiin ja asukasmäärään nähden kattava ja rakenteellisesti rikas orkesteri- ja teatteriverkosto. Nykyisen taidelaitosverkoston syntyyn johtanut kehitys alkoi 1800-luvulla jolloin sai alkunsa ajatus sekä kansallisesta, suomalaisesta kulttuurista että idea Suomesta kansakuntana.
Käsillä olevassa julkaisussa tarkastellaan suomalaisen orkesteri- ja teatterilaitosverkoston paikallista syntyä, institutionalisoitumista ja rahoitusta 1870-luvulta aina talvisodan kynnykselle asti.
Taidelaitosten varhaisvaiheita käsitellään aikaisemmassa tutkimuksessa vähälle huomiolle jääneen kunnallisen kulttuuripolitiikan ja -rahoituksen näkökulmasta. Tutkimuksen kohteena ovat nykyisten, alueellisesti merkittävien, suurten ja keskisuurten valtionosuuslainsäädännön piirissä olevien teattereiden ja orkestereiden joukko. Tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti orkesteri- ja teatteri-innovaatiot, jotka varhaisvaiheessa ilmenivät teatterin ja musiikin harrastamisena, ja jonka pohjalta taidelaitosverkosto myöhemmin kehittyi.
Tutkimus on osa Cuporen suomalaisen kulttuuripolitiikan historiaa tarkastelevaa tutkimushanketta.
Tiivistelmä ladattavissa Cuporen sivuilta.
