Uudet klassikot
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore toteuttaa keväällä 2026 arvioinnin Uudet klassikot – Nya klassiker -rahaston rahoituksen vaikuttavuudesta. Arviointi kohdistuu rahaston kahteen ensimmäiseen rahoituskierrokseen ja niillä tuettuun toimintaan esittävien ja visuaalisten taiteiden aloilla.
Vuonna 2022 perustettu Uudet klassikot -rahasto tukee suomalaisen taidekentän vakiintuneiden toimijoiden työskentely- ja kasvuedellytyksiä sekä taiteen asemaa ja merkityksellisyyttä yhteiskunnassa. Rahaston ovat perustaneet yhdessä valtio sekä Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, Alfred Kordelinin säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Rahaston tavoitteena on myös kannustaa uudenlaiseen, rahoitusmuotojen ja hallinnollisten rajojen yli ulottuvaan, yhteistyöhön sekä pidentää taiteellisten tuotantojen elinkaarta ja lisätä niiden yleisöjä ja näkyvyyttä.
Arvioinnissa tarkastellaan muun muassa rahoitushaun vaikutuksia toiminnan suunnitteluun, rahoituksen merkitystä tuettujen toimijoiden toiminnalle sekä sitä, miten rahaston tavoitteet ovat toteutuneet käytännössä. Aineistona hyödynnetään rahoitushakemuksia ja -raportteja, hakuohjeita, toimintakertomuksia sekä yhdeksän rahoitusta saaneen toimijan haastatteluja.
Hankkeessa tapahtuu
Hankkeen tutkijat
-
Sakarias Sokka Erikoistutkija, dosentti, YTT, FM, Cuporen varajohtaja +358 50 387 2728 sakarias.sokka@cupore.fi Profiili -
Maria Hirvi-Ijäs Erikoistutkija, FT, nykytaiteen dosentti +358 50 463 5575 maria.hirvi-ijas@cupore.fi Profiili -
Tutustu myös näihin hankkeisiin
-
Tutkimus käynnissä
Taiteen ja kulttuurin tilat
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore selvittää Taide- ja kulttuuriviraston (Kuvi) toimeksiannosta taiteen ja kulttuurin tilojen toimintaa ja merkitystä.
-
Tutkimus käynnissä
Kulttuurituottajien osaamisesta ja oppimisprosesseista
Vuonna 2026 Cupore toteuttaa selvityksen kulttuurituottajien osaamisesta ja oppimisprosesseista. Selvitys pohjautuu Arcada-ammattikorkeakoulun ruotsinkieliseen kulttuurituotannon koulutukseen sekä tarpeeseen varmistaa kulttuurialan osaamisen saatavuus myös tilanteessa, jossa tutkintoon johtavaa koulutusta ei enää tarjota. Selvityksen tavoitteena on tarkastella, miten kulttuurituottajia on koulutettu, miten valmistuneet ovat sijoittuneet työelämään kulttuurialalla sekä millaista osaamista työelämässä tällä hetkellä tarvitaan. Lisäksi selvityksessä tarkastellaan erilaisia osaamisen kehittämisen tapoja sekä sitä, miten oppiminen ja osaamisen kehittäminen voidaan turvata ruotsinkielisessä toimintaympäristössä tulevaisuudessa. Selvitys perustuu dokumenttianalyysiin, avainhenkilöiden haastatteluihin sekä alumneille suunnattuun kyselyyn.