Katsaus taiteen ja kulttuurin vapaan kentän rahoitusleikkauksiin ja niiden alueelliseen kohdentumiseen

Katso myös julkaisemamme visualisointi, josta rahoituksen muutoksia voi tarkastella tarkemmalla tasolla, esimerkiksi maakunnittain tai avustustyypeittäin.

Sisällys

1. Johdanto
2. Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiluokka ”Taide ja kulttuuri” 
3. Rahoitusmuutokset aluetasolla 
4. Leikkausten vaikutukset ja vaikuttavuus? 

Johdanto

Orpon hallituksen ohjelmassa¹ opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) valtionavustuksista linjattiin leikattavaksi yhteensä 125 miljoonaa euroa: 10 miljoonaa vuonna 2024, 15 miljoonaa vuonna 2025, 25 miljoonaa vuonna 2026 ja vielä vuonna 2027 peräti 75 miljoonaa. 

Leikkausten kohdennuksiin OKM:n sisällä hallitusohjelma ei ottanut kantaa. Niitä on tarkennettu budjettiriihissä. Tässä katsauksessa täsmennämme kuvaa hallitusohjelmaan kirjattujen avustusleikkausten toteutumisesta. Tarkastelemme kohdennuksia etenkin aluetasolla.  

Vuonna 2024 OKM uutisoi ”taiteen ja kulttuurin määrärahoihin” ehdotetun noin 16 miljoonan euron vähennystä verrattuna vuoden 2023 määrärahoihin. Vähennyksistä neljä miljoonaa euroa oli hallitusohjelman mukaisia OKM:n valtionavustusten säätöjä.² Tästä neljästä miljoonasta noin miljoona kohdistettiin Taiken kautta jaettaviin valtionavustuksiin, vajaa 150 000 euroa Museoviraston avustuksiin ja valtaosa OKM:n itse jakamiin taiteen ja kulttuurin edistämiseen tarkoitettuihin avustuksiin.³

Vuodelle 2025 taiteen ja kulttuurin määrärahoihin tehtiin 20 miljoonaa euroa lisäleikkauksia vuoden 2024 tasoon nähden. Summasta valtaosa, 17,4 miljoonaa euroa, oli opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustusten säästöjä. Tiedotteessaan OKM täsmensi summan jakautumista seuraavasti: ”[17,4 miljoonasta] kohdennetaan 10,9 miljoonaa euroa esittävän taiteen ja museoiden valtionrahoitukseen (esittävä taide 7,9 miljoonaa ja museot 3 miljoonaa euroa) ja 6,5 miljoonaa euroa valtionavustusmäärärahoihin.”⁴ Leikkausten seurannan vaikeutta kuvaa, että tiedotteessa esittävän taiteen ja museoiden kohdalla ei käytetty termiä valtionosuudet vaan ’valtionrahoitus’, joka voi luonnollisesti sisältää muutakin kuin valtionosuudet.  Kuvaamme jäljempänä myös valtionosuuksien toteutuneen rahoituksen OKM:n valtionosuussivuilta saatavilla olevien rahoituslistojen perusteella.⁵ 

Kohdennusten täsmentämiseksi on katsottava myös Taiken linjauksiin. Vuodelle 2025 Taiken pienimmät leikkaukset (noin 4 %) kohdennettiin taiteenalojen toiminta-avustuksiin ja suurimmat taiteenalojen kohdeapurahoihin (25 %) – jotka jäävät tämän katsauksen ulkopuolelle –, osallisuuden ja kulttuurihyvinvoinnin avustuksiin (noin 20 %), sekä kulttuurisen moninaisuuden ja rasisminvastaisen toiminnan avustuksiin. Myös jo ennestään vaatimattomia ja koko Taiken toiminta-ajan hiljalleen kutistettuja Taiken aluetoimikuntien apurahoja leikattiin kymmenellä prosentilla. 

Kevään 2025 puoliväliriihessä hallitus yllättäen ilmoitti, että taiteen ja kulttuurin leikkauksia ei enää tehdä.⁶ Kentän toimijat ottivat uutisen helpottuneena vastaan⁷, joskin muistuttivat, että jo tehdyt päätöksetkin vaikuttavat merkittävästi toimintamahdollisuuksiin.⁸

Kaikki taiteen ja kulttuurin kannalta merkittävät leikkaukset eivät suinkaan kohdistu avustuksiin. Tarkastelumme ulkopuolelle jää apurahoituksen ja tiettyjen avustusten lisäksi merkittäviä säästötoimia kuten hallinnon tehostamistoimet sekä Yleisradion (YLE) rahoitukseen tehdyt leikkaukset. OKM:n osalta tehostamistoimia kuvattiin aiemmin tarkemmin OKM:n hallinnonalan tuottavuusohjelmassa⁹, jossa todettiin OKM:n osuudeksi vähennyksestä 14,6 milj. euroa vuonna 2025, 17,3 milj. euroa vuonna 2026 ja 23,6 milj. euroa vuodesta 2027 lukien. Hallitusohjelman mukaisesti tehostamistoimet kohdennetaan ensisijaisesti toimintamenomomenteille ja ne luonnollisesti osuvat myös muualle kuin OKM:n alaiseen kulttuurihallintoon. Vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmassa todetaan, että OKM:n hallinnonalalla ”edelleen kohdentamatta jää toimintamenosäästöä ja tuottavuussäästöä 3,6 milj. euroa v. 2026 ja 5,1 milj. euroa vuodesta 2027 alkaen”. Samaisessa suunnitelmassa kulttuuritilojen investointiavustusten leikkausten mittakaavaksi ilmoitetaan 1,6 miljoonaa euroa.¹⁰

YLEn rahoituksen leikkaukset toteutetaan määräaikaisin indeksijäädytyksin alkaen vuodesta 2025 sekä arvonlisäverokannan korotuksella. YLE aloitti vaiheittain etenevän kustannussäästöohjelman jo vuoden 2024 puolella. Ensimmäisessä vaiheessa tehtyjen ratkaisujen kustannussäästö oli 27 miljoonaa euroa¹¹ ja toisessa vaiheessa tavoitteena on yhteensä 5 miljoonan euron säästöt¹². Säästöjen yhteisvaikutus vuonna 2027 on yhteensä 66 miljoonaa euroa.¹³ Nämä säästöt luonnollisesti heijastuvat sekä alueille¹⁴ että taiteen ja kulttuurin toimialoille, etenkin AV-alalle ja musiikkiin, sillä YLE on merkittävä kotimaisten tuotantojen tilaaja ja tekijänoikeuskorvausten maksaja¹⁵. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiluokka ”Taide ja kulttuuri”

Esittävän taiteen ja museoiden valtionosuudet sekä taiteen ja kulttuurin valtionavustukset sisältävä budjettiluku 29.80 on merkittävin taide- ja kulttuurirahoitusta sisältävä budjetin luokka.¹⁶ Se on kutistunut hallituskauden aikana yhteensä 76 miljoonaa euroa (n. 12 %) vuoden 2023 614 miljoonasta eurosta vuoden 2025 538 miljoonaan euroon. 

Tässä katsauksessa pystymme kuvaamaan 76 miljoonan euron säästöjen kohdennuksista tarkemmin vain osan. Rahoitusmuutosten täsmällisempi tarkastelu ei aina ole yksinkertaista, sillä osa avustuksista on kertaluontoisia eikä kaikista muutoksista toistaiseksi ole lainkaan saatavilla tarkkaa tietoa. Tässä ja seuraavissa luvuissa vertailemme keskeisiä vapaan kentän yhteisöjen ja tapahtumien valtionavustuspäätöksiä vuosilta 2023 ja 2025. Tiedot olemme poimineet OKM:n toimittamasta listauksesta (vuoden 2023 osalta) sekä yksittäisistä vuosien 2023 ja 2025 aikana tehdyistä rahoituspäätöksistä. Näiden lisäksi kuvaamme myös teattereiden, museoiden ja orkestereiden valtionosuusrahoituksen leikkausten kohdentumisen aluetasolla. 

Merkittävin osa budjettiluokan 29.80 rahoitusleikkauksista osuu luokkaan ”muu”, joka sisältää muun muassa toimialoittain erittelemätöntä rahoitusta sekä myös sellaisia valtionavustuspäätöksiä, joista saatavilla ei ole vertailutietoa muutosten osoittamiseksi. Suurimmat euromäärät luokassa ”muu” kohdistuvat taiteen perusopetuksen valtionosuuksiin ja -avustuksiin, ”eräisiin käyttökorvauksiin” sekä tilakustannuksiin.¹⁷

Kuvio 1. Muutos taiteen ja kulttuurin budjettiluokan 29.80. rahoituksessa 2023–2025. Vapaan kentän luku sisältää valtionavustuksia yhteisöille, festivaaliavustukset sekä hankeavustuksia ja muita yksittäisiä avustuksia. 

Budjettiluokkaan 29.80 kohdistuneista leikkauksista vuosien 2023 ja 2025 välisessä vertailussa kohdistui 2,6 miljoonaa euroa esittävän taiteen valtionosuuksiin, noin 600 000 euroa musiikin valtionosuuksiin, ja noin 270 000 euroa museoiden valtionosuuksiin. Muutokset näyttävät melko maltillisilta siksi, että vielä vuosien 2023 ja 2024 välillä valtionosuudet nousivat (vuodesta 24 vuoteen 25 valtionosuudet pienenivät yhteensä noin 7,3 miljoonaa euroa). Tarkastelumme kattamia yhteisötoimijoille ja muulle vapaalle kentälle suunnattuja valtionavustuksia (ml. festivaaliavustukset) leikattiin vuodesta 2023 vuoteen 2025 noin viisi miljoonaa euroa. On huomattava, että luku ei sisällä kaikkia mahdollisia valtionavustuksia. 

Kuvio 2. Valtionosuustoimijat ja vapaa kenttä, muutos valtion rahoituksessa 2023–2025. 

Selvyyden vuoksi alla on lista katsauksessa mukana olevista valtionavustusmuodoista.

TAULUKKO 1. Tässä katsauksessa mukana olevat valtionavustusmuodot.

Rahoitusmuutokset aluetasolla

Taiteen ja kulttuurin alojen yhteisö- ja festivaaliavustuksia kohdistuu eri puolille maata. Pienemmistä paikkakunnista korostuvat esimerkiksi Kuhmo, Kaustinen ja Rääkkylä sellaisina, joihin on myönnetty rahoitusta useammista eri avustusmuodoista. Kokonaisuutena tarkastellen avustukset keskittyvät eniten alueiden keskuskaupunkeihin, etenkin Uudenmaan maakuntaan ja Helsinkiin, missä avustuksen saajia oli 243, eli 49 % koko maan saajista. Katsausmitassa emme voi paneutua syvällisemmin yksittäisiin avustusten kohdennuksiin tai tiettyjen maakuntien tai kuntien tilanteeseen, mutta tarkempaa tietoa on mainituilla tasoilla mahdollista tarkastella kokoamastamme visualisoinnista¹⁸. Koko maan kartassa suuri alue jää valkoiseksi, koska monissa kunnissa ei ole lainkaan tarkasteltujen avustusten saajia. 

Kuvio 3. Kunnat, joihin on kohdistunut festivaali- ja/tai yhteisöavustuksia 2025. Tekstillä merkittyihin kuntiin kohdistunut molempia avustuksia.

Hallituskauden aikana tehtyjä leikkauksia on kohdistettu kaikkiin valtakunnan osiin. Tarkastelumme kattamien avustusten ja valtionosuuksien yhteenlasketuissa summissa on maakuntatasolla pienin vähennys Pohjanmaan maakunnassa (23 712 euroa / 4 promillea). Pohjois-Karjala on ainoa maakunta, johon kohdennettu summa on kasvanut. Suurimmat euromääräiset leikkaukset ovat osuneet Uudenmaan maaukuntaan (4 326 656 euroa), mutta suhteellisesti eniten on leikattu Etelä-Pohjanmaalta ja Kymenlaaksosta (8,2 %). Taulukossa alla avustusten leikkaukset on esitetty maakuntatasolla suhteellisen suuruuden mukaan pienimmästä suurimpaan leikkaukseen.   

TAULUKKO 2. Avustukset ja valtionosuudet maakunnittain 2023–2025 ja muutos.

Lukumääräinen tarkastelu näyttää maakuntien väliset valtavat erot. Siinä missä Kymenlaaksossa puhutaan yksittäisistä rahoituksen saajista, Uudellamaalla yhteisöavustusten saajia on satoja ja pelkkä avustettujen yhteisöjen lukumäärän väheneminen on suurempi luku kuin seuraavaksi suurimpien maakuntien (Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi) avustuksen saajien lukumäärä yhteensä. Festivaaliavustukset ovat jakautuneet selvästi tasaisemmin ympäri maan. 

Kuvio 4. Muutos festivaali- ja yhteisöavustuksien saajissa 2023–2025 maakunnittain. 

Taiteen ja kulttuurin aloista leikkaukset ovat osuneet laajimmin suurimpiin aloihin. Kirjastot pois lukien (joiden kaksi yhteisöavustusta on leikattu kokonaan pois) eniten niin lukumääräisesti (27 avustuksen saajaa) kuin suhteellisesti (avustuksen saajat ovat vähentyneet 41 %) on leikattu musiikin yhteisöavustuksista. Myös festivaaliavustuksia on leikattu eniten musiikista. Musiikin jälkeen suhteellisesti seuraavaksi eniten avustuksen saajat ovat vähentyneet kirjallisuudessa (37,5 %), jonka alalta on myös leikattu pois festivaaliavustuksia.  

Kuvio 5. Muutos festivaali- ja yhteisöavustuksien saajissa 2023–2025 taiteenaloittain. 

Alla olevassa kartassa tekstillä merkityt kunnat ovat sellaisia, joissa kaikki kunnan yhteisöt tai festivaalit ovat menettäneet avustuksensa. Sekä festivaali- että yhteisöavustukset ovat päättyneet Hailuodossa, Ikaalisissa, Keravalla ja Pietarsaaressa. Avustusten lakkauttamisten syitä emme tässä yhteydessä pysty avaamaan. 

Kuvio 6. Muutos festivaali- ja yhteisöavustusten saajissa kunnittain 2023–2025. Karttaan nimetyissä kunnissa kaikki aikaisemmin avustetut menettivät avustuksensa. 

Leikkausten vaikutukset ja vaikuttavuus?

Keväällä 2025 valtakunnallisten järjestöjen toiminta-avustuksiin kohdistetut leikkaukset herättivät paljon julkista polemiikkia, jonka vuoksi selvitimme jo aiemmin, miten ao. avustusmuodon piirissä olleiden järjestöjen rahoitukselle on käynyt vuosien 2023 ja 2025 välillä.¹⁹ Nyt tavoitteemme oli selvästi kunnianhimoisempi ja samalla vaikeampi toteuttaa. Olemme koonneet laajempaa ja mahdollisimman ajantasaista kuvaa etenkin siitä valtion taide- ja kulttuurirahoituksesta, joka on merkittävää niin sanotun vapaan kentän toimijoille. Toinen tavoitteemme on ollut tarkastella yhteisöavustusten ja festivaaliavustusten leikkausten alueellisia kohdennuksia ja niiden vaikutuksia tai peräti vaikuttavuutta. Tarkastelun näkökulmaan vaikutti katsauksen toteuttaminen vapaan kentän toimijoiden parissa koko maan tasolla merkittävän Suomen Kulttuurirahaston toimeksiannosta. 

Toiminnan vaikutuksien seurannassa on pelkistetysti kyse siitä, saako toteutettu interventio aikaan todennettavan vaikutuksen. On helppo todeta, että päätös rahoituksen leikkaamisesta on johtanut aiempaan nähden leikattuun rahoitustasoon ja samalla avustusten piiristä on tiputettu pois aiemmin avustusta saaneita toimijoita. Kysymys tämän välittömän vaikutuksen jälkeen tapahtuvista vaikutuksista ja laajemmasta vaikuttavuudesta on paljon vaikeampi. Vaikuttavuudella viitataan yleisesti siihen, miten toteutettu toiminta edistää sille asetettuja tavoitteita. Jää nähtäväksi, miten taiteen ja kulttuurin rahoitusleikkaukset toteuttavat hallitusohjelman laajempia tavoitteita, mutta valistuneena arviona uskallamme lausua: huonosti. Esimerkiksi keväällä 2024 valtioneuvosto totesi, että ”Hallitusohjelman ydintä ovat työllisyys, turvallisuus ja osaaminen. Sopeutustoimet on toteutettu niin, etteivät nämä hyvinvoinnin ja tulevaisuuden keskeiset rakennuspuut vaarannu.”²⁰.

Työllisyyden osalta leikkausten välittömät vaikutukset ovat ilmiselvästi negatiivisia. Esimerkiksi YLEn rahoituksen vähenemisen jälkeiset sopeutustoimet ovat johtaneet henkilöstömäärän vähenemiseen toistaiseksi noin 323 ihmisellä, joista enintään 170 on irtisanottuja.²¹

Valtion tuottavuusohjelman myötä taiteen ja kulttuurin toimialan virastojen toimintamäärärahoja vähennettiin vuodelle 2025 yhteensä 1 815 000 eurolla.²² Jos yhden valtionhallinnon asiantuntijatason henkilötyövuoden hinnaksi kaikkine kuluineen laskee noin 90 000 euroa, tarkoittaisi vähennys 20 työpaikan menetystä, joskin säästökohteita varmasti haetaan myös muista kuluista. Joka tapauksessa tuottavuusohjelma jatkuu hallituskauden loppuun ja säästöjä on luvassa lisää, kuten johdannossa totesimme. Nähtäväksi ja myöhemmin arvioitavaksi jää, mihin YLEstä ja hallinnosta poistettu osaaminen jatkossa kohdentuu ja tuleeko sen uudelleen kohdentuminen rikastuttamaan suomalaista kulttuurielämää toisaalla. 

Esittävän taiteen, musiikin ja museoiden valtionosuusrahoituksen leikkaukset ovat johtaneet nekin henkilövähennyksiin. Esimerkiksi Suomen Teatterit ry totesi puoliväliriihen päätöksiä kommentoidessaan vuodelle 2025 kohdistuneiden leikkausten pakottaneen ”yli 80 % suomalaisista teattereista tekemään sopeutustoimia, jotka vaikuttivat muun muassa lippujen hintoihin ja henkilöstöön”.²³

Täsmällisempiä lukuja tarjosi valtioneuvosto uutisoidessaan valtionosuuksien leikkauksista vuodelle 2025. Yhteenlaskettuna vuodesta 2024 (huomaa tässä muusta katsauksestamme poikkeava aikajänne) vuoteen 2025 menetettiin noin 250 henkilötyövuotta: ”Musiikin henkilötyövuosia on ensi vuonna [2025] yhteensä 1093 ja muun esittävän taiteen 2664, mikä merkitsee 62 henkilötyövuoden vähennystä musiikissa ja 112,5 henkilötyövuoden vähennystä muussa esittävässä taiteessa verrattuna vuoteen 2024. […] Museoille on myönnetty yhteensä 1214,4 henkilötyövuotta, mikä on 80,9 vähemmän kuin vuonna 2024.²⁴ Niin merkittävä kuin 250 henkilötyövuotta onkin, vähennysten määrä suhteessa henkilötyövuosien kokonaismäärään on vielä vaatimaton, vain noin 5,6 prosenttia musiikin kaikista vos-henkilötyövuosista, nelisen prosenttia esittävän taiteen vuosista, ja vain 0,6 prosenttia museoiden henkilötyövuosista.  

Valtionosuuden piirissä olevien toimijoiden työpanos saattaa olla etenkin pienemmillä paikkakunnilla merkittävä lisä taide- ja kulttuuritoimintoihin myös laitosten ulkopuolella, joten aluetasolla vos-rahoituksen leikkauksilla voi olla yllättäviä heijastevaikutuksia.  

Tarkastelemamme valtionavustukset ovat vähentyneet vuodesta 2023 vuoteen 2025 viidellä miljoonalla eurolla. Mittakaava on suhteessa rahoituksen kokonaisuuteen selvästi merkittävämpi kuin valtionosuuksien leikkaukset. Valtionosuuksien yhteydessä henkilötyövuoden arvonlisäveroton hinta on musiikissa 58 566 euroa ja muissa esittävissä taiteissa 65 274 euroa. Käyttämällä näiden lukujen keskiarvoa (61 920) noin 5 000 000 euron leikkaus tarkoittaa 80 henkilötyövuotta. Koska vapaiden ryhmien tulotaso voi jäädä jälkeen valtionosuuden laskennallisesta henkilötyövuoden tasosta, on leikkausten negatiivinen vaikutus taiteen ja kulttuurin työllisyyteen todennäköisesti suurempi. 

Etenkin sellaisissa maakunnissa, joissa toimijoiden määrä on lähtökohtaisesti pieni, leikkauksilla voi olla kauaskantoisia seurauksia, joita on puuttuvien tietojen vuoksi ollut toistaiseksi hyvin vaikeata edes arvuutella. Kokonaistilanteen hahmottamiseksi olemme koonneet alle valtionosuusleikkauksia koskevat muutokset vuodesta 2023 vuoteen 2025 aluetasolla yhteen tarkastelemiemme avustusleikkausten kanssa (kuten edellä muistutimme, vuosien 2023 ja 2024 välillä valtionosuudet vielä nousivat, joten niiden muutos vuodesta 2023 vuoteen 2025 ei ole yhtä dramaattinen kuin yllä esitetyssä lainauksessa). 

Kuvio 7. Muutos valtionosuustoimijoiden rahoituksessa ja festivaali- ja yhteisöavustuksissa maakunnittain 2023–2025. Kuvassa 100 vastaa vuoden 2023 tasoa. 

Alueellisessa tarkastelussa muutokset näkyvät suurimpina niissä maakunnissa, joissa on ollut jo lähtökohtaisesti niukasti festivaali- ja yhteisöavustuksia. Huolestuttavasti myös suurimmat vos-rahoituksen muutokset näkyvät osittain samoilla alueilla. 

Vaikka huhtikuun 2025 puoliväliriihessä hallitus päätti pidättäytyä uusista taiteen ja kulttuurin rahoitusleikkauksista, jo vuosille 2024 ja 2025 tehdyt isot leikkaukset vaikuttavat väistämättä pitkälle tulevaisuuteen. Esimerkiksi sirkuksen ja tanssin tiedotuskeskus kommentoi tilannetta näin: ”…ryhmien toiminta-avustusten ja erityisesti yksilöiden kohdeapurahojen valtava kutistaminen saavat monet taiteilijat harkitsemaan vakavasti alanvaihtoa töiden ja toimeentulomahdollisuuksien vähennyttyä. Sirkus- ja tanssiesitysten tarjonta saattaa lähivuosina olla aikaisempaa suppeampaa kaikkialla Suomessa.”²⁵. Suomen Taiteilijaseura on päätynyt varsin vastaavin johtopäätöksiin kootessaan jäsenkunnaltaan tietoa kulttuurileikkausten vaikutuksista visuaalisten taiteiden toimialoilla.²⁶  

Pääministeri Orpon hallituksen tekemät leikkaukset taiteen ja kulttuurin valtionrahoitukseen ovat historiallisen suuria Suomessa. Muut Pohjoismaat ovat Suomen lähimmät verrokkimaat kulttuuripolitiikassa. Niissäkin on koettu painetta kulttuuripolitiikan rakenteiden uudistamiseen – muun muassa toimintojen läpinäkyvyyttä, mutta myös rahoitusrakenteita koskien. Kaikissa Pohjoismaissa on viime vuosina painotettu esimerkiksi yksityisen rahoituksen merkitystä aiempaa enemmän. Likimainkaan Suomeen verrattavia julkisen rahoituksen leikkauksia ei kuitenkaan ole viime vuosina tehty. Islannissa tosin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen leikkauksia tehtiin. Sittemmin siellä on vahingosta viisastuneina lisätty kulttuurirahoitusta.

Kansallisina erityispiirteinä etenkin Tanskassa yksityisten säätiöiden painoarvo on kasvanut viime vuosina.²⁷ Säätiöt rahoittavat hankkeita ja myös instituutioita vaikkapa kokoelmien, rakennusten, ja kehityshankkeiden osalta. Erilaiset yhteistoiminnan muodot ovat samalla herättäneet myös uusia vaatimuksia säätiöitä kohtaan, sillä julkiseen valtaan kietoutuminen tuo muassaan myös julkisen vallan velvoitteita. 

Pohjoismaisessa kontekstissa populismi, kulttuurisisältöihin asti ulottuva polarisaatio, digitalisaatio²⁸, kestävyyskysymykset²⁹, kulttuurinen monimaistuminen, kulttuurin merkitys demokratialle ja muulle yhteiskuntakehitykselle³⁰, ja viimeisimpänä kulttuurin rooli konflikteihin varautumisessa³¹ ovat kaikille maille yhteisiä kulttuuripolitiikan kysymyksiä. Suomen osalta juuri kansalaisyhteiskunnan piirissä toimivien yhteisöjen heikentäminen on huolestuttavaa, sillä aktiivinen ja samalla riittävän vakaa kansalaisyhteiskunta on yksi pohjoismaisen yhteiskuntajärjestyksen kulmakivi. Myös Ruotsissa on vastikään heikennetty ainakin kansansivistystyötä tekevien järjestöjen rahoitusta, mutta leikkausten mittakaava tai kokonaisvaltaisuus eivät vastaa Suomessa toteutettuja avustusten leikkauksia. 

Kiinnostava vertailukohta Suomessa toteutettujen leikkausten mahdollisen vaikuttavuuden arviointiin löytyy Hollannista. Siellä taiteen ja kulttuurin julkista rahoitusta leikattiin merkittävästi 2010-luvun alkupuolella. Hollantilaisessa dokumentissa Feiten, cijfers & kansen in de cultuur 2015 ³² käsitellään tiiviisti näiden leikkausten vaikutuksia. Dokumentin perusteella Hollannin valtio leikkasi kulttuuribudjettiaan 20 prosenttia vuoteen 2013 mennessä. Aluetasolla leikkaukset olivat suurimmillaan jopa 40 prosenttia. Myös kunnissa, jotka ovat Hollannissakin merkittäviä kulttuurin rahoittajia, kulttuurirahoitusta leikattiin keskimäärin 7 prosenttia vuosina 2011–2015. Kokonaisuutena leikkaukset aiheuttivat useiden laitosten, teattereiden ja taidekeskusten sulkemisia, yhdistymisiä, ja myös konkursseja. Suomessa artikuloituun yksityisen kulutuksen lisäämistavoitteeseen nähden on kiinnostavaa, että myös kulttuurituotteiden kulutus laski. Harrastajakulttuurin ja taideopetuksen osallistujamäärät vähenivät, samoin kulttuurialojen työpaikat. Suomessa vaikutukset vakiintuneiden laitosten tasolla tuskin ovat yhtä suuria kuin 2010-luvun Hollannissa, mutta osallistumismahdollisuuksille ja vapaiden taiteilijoiden työllistymiselle jo toteutetut yhteisöjen ja tapahtumien leikkaukset ovat selvä heikennys. Paikallisesti voivat tulla esiin myös tapahtumien aluetaloudelliset vaikutukset. 

1. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8[↩]
2. https://okm.fi/-/okm-n-talousarvioesitys-kahdeksan-miljardia-euroa-vuodelle-2024[↩]
3. Suihkonen, M., Pyykkönen, M. & Heikkilä, A. (2025). Taiteen ja kulttuurin valtionrahoituksen nykytila : selvitys vuoden 2024 harkinnanvaraisten valtionavustusten määrärahaleikkauksista ja niiden vaikutuksista. YFI julkaisuja.22. Jyväskylän yliopisto. URN: URN:ISBN: 978-952-86-0785-4[↩]
4. https://okm.fi/-/okm-n-talousarvioesitys-8-45-miljardia-euroa-vuodelle-2025[↩]
5. https://okm.fi/esittava-taide ; https://okm.fi/museoiden-valtionosuudet [↩]
6. https://okm.fi/-/kulttuuritoimintaan-ei-kohdistu-saastoja-1[↩]
7. https://yle.fi/a/74-20157792[↩]
8. Esim.: https://circusdance.fi/tulevat-leikkaukset-kulttuurista-jaivat-pelattya-pienemmiksi/[↩]
9. https://okm.fi/documents/1410845/222239868/OKM%20Tuottavuusohjelma%20HO%202023%20ja%20JTS%202025-2028%20lisatoimet.pdf/b5483472-7155-f74f-938e-3ea11a5e21c6/OKM%20Tuottavuusohjelma%20HO%202023%20ja%20JTS%202025-2028%20lisatoimet.pdf[↩]
10. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-874-3[↩]
11. https://yle.fi/aihe/a/20-10008254[↩]
12. https://yle.fi/aihe/a/20-10008768[↩]
13. https://yle.fi/aihe/a/20-10007015[↩]
14. https://yle.fi/aihe/a/20-10008442[↩]
15. https://yle.fi/aihe/a/20-10004225[↩]
16. Valtion kulttuurirahoituksesta kokonaisuutena ks. https://www.cupore.fi/tiedonvisualisoinnit/valtion-rahoitus-kulttuurille-2023/[↩]
17. ks. https://www.cupore.fi/tiedonvisualisoinnit/valtion-rahoitus-kulttuurille-2023/[↩]
18. https://www.cupore.fi/tiedonvisualisoinnit/kulttuurin-ja-taiteen-valtionavustukset/[↩]
19. https://www.cupore.fi/uutishuone/valtakunnallisten-yhteisojen-rahoitus/[↩]
20. https://valtioneuvosto.fi/-/10616/orpon-hallitus-tehdyilla-paatoksilla-estetaan-talouden-ajautuminen-hallitsematto-maan-luisuun[↩]
21. https://yle.fi/a/74-20165210[↩]
22. https://okm.fi/documents/1410845/222239868/OKM%20Tuottavuusohjelma%20HO%202023%20ja%20JTS%202025-2028%20lisatoimet.pdf/b5483472-7155-f74f-938e-3ea11a5e21c6/OKM%20Tuottavuusohjelma%20HO%202023%20ja%20JTS%202025-2028%20lisatoimet.pdf[↩]
23. https://suomenteatterit.fi/2025/04/suomen-teatterit-ry-kulttuurin-rahoituksen-turvaaminen-kehysriihessa-on-viisas-paatos/[↩]
24. https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/esittavan-taiteen-ja-museoiden-valtionosuudet-vahvistettu-vuodelle-2025[↩]
25. https://circusdance.fi/tulevat-leikkaukset-kulttuurista-jaivat-pelattya-pienemmiksi/[↩]
26. https://www.artists.fi/fi/kulttuurileikkausten-vaikutukset-kuvataiteen-alalla[↩]
27. https://fondenesvidenscenter.dk/app/uploads/Fondes-bevillinger-til-kulturelle-forma%CC%8Al-2016-2020.pdf[↩]
28. https://kulturanalys.se/publikation/digitalisering-inom-kultursektorn-forhallanden-i-nordiska-lander/[↩]
29. https://kulturanalys.se/publikation/sustainability-in-cultural-policy-in-the-nordic-countries/[↩]
30. https://pub.norden.org/nordiskkulturfakta2023-05/kulturens-samhallsroll-i-de-nordiska-landernas-kulturpolitik.html[↩]
31. https://www.raa.se/2024/06/nordisk-baltisk-konferens-om-kultur-och-kulturarv-i-kris-och-krig/[↩]
32. https://catalogus.boekman.nl/pub/P15-0369.pdf[↩]