Kulttuurin ruohonjuuritasolla on kiinnostusta osallistua Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuoteen

Oulun ja 39 kumppanikunnan Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta (Oulu2026) vietetään ensi vuonna. Yksi kulttuuripääkaupunkitoiminnan keskeisistä tavoitteista on lisätä alueen asukkaiden osallistumista kulttuuritoimintaan.¹ Kansalaisten osallistaminen kulttuuripääkaupunkivuoden toteutukseen on siksi myös yksi kulttuuripääkaupunkien vaikutusten arviointikriteeri. Oulu2026:n kohdalla osallistumisen lisääminen liittyy myös yhteisöllisyyden tasapainoiseen toteutumiseen tähtäävään päätavoitteeseen.^{2  3}

Oulu2026 aloitti osallistamisen jo varhaisessa vaiheessa. Kulttuuripääkaupunkivuoden hakemuksena ja ohjelmaa suuntaavana lähtökohtana toimiva Hakukirja³ kertoo, että vuotta alettiin toteuttaa jo hakuvaiheessa yhdessä alueen asukkaiden kanssa. Tämä on hyvä lähtökohta, sillä kulttuuripääkaupunkivuosien vaikutuksia arvioineet tutkimukset ovat todenneet paikallisen väestön osallistamisen ja paikallisen kulttuurin huomioimisen läpi toteutuksen olevan ratkaisevaa pysyvien vaikutusten saavuttamiseksi^{4  5 6}.

Kulttuurin ruohonjuuri

Oulu2026 pyrkii osallistamaan kulttuuripääkaupunkivuoden toteutukseen taiteen ja kulttuurin ammattilaisten lisäksi alueen asukkaita. Erityistä painoarvoa annetaan muun muassa reuna-alueiden asukkaille. Sen sijaan, että asukkaat kokisivat kulttuuria passiivisesti, Oulu2026 toivottaa heidät mukaan aktiivisina osallistujina, vapaaehtoisina ja tekijöinä³. Esimerkiksi yhtenä tavoitteena on saada 10 prosenttia toteutusalueen asukkaista osallistumaan kulttuuripääkaupunkivuoden toimintoihin vapaaehtoisina^{3 2}.

Ketkä sitten ovat niitä asukkaita, joita kulttuuripääkaupunkivuoden toteutukseen osallistuminen voisi kiinnostaa?

Kirjoitin aiheesta tutkimusartikkelin Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirjaan⁷. Artikkelissa tarkastelin niin sanotun ruohonjuuritason näkemyksiä Oulu2026-vuodesta. Ruohonjuuritasolla viittaan oululaisiin, jotka eivät tuota ammatikseen taidetta tai kulttuuria, mutta ottavat aktiivisesti osaa kulttuurin kentillä. Artikkelissa arvioin, kuinka kiinnostuneita ruohonjuuritasolla ollaan osallistumaan kulttuuripääkaupunkivuoden toteutukseen, ja onko Oulu2026 onnistunut tavoittamaan tätä ryhmää. Tutkimuksen aineistona toimi kulttuuripääkaupunkivuoden lähtötilanneraporttia varten syksyllä 2022 kerätyn kansalaiskyselyn oululaiset vastaajat.

Kulttuurin parissa aktiiviset kansalaiset ovat tärkeitä avainhenkilöitä tukemaan Oulu2026:n tavoitteiden toteutumista

Artikkelin tulokset osoittavat, että ruohonjuuritasolla soitetaan bändeissä, lauletaan kuoroissa, harrastetaan kuvataiteita, osallistutaan kulttuuriin liittyvään vapaaehtoistoimintaan ja tuotetaan kulttuuria yhdistyksissä tai niin sanotulla neljännellä sektorilla. Tulokset paljastivat myös ruohonjuuritasolla olevan kiinnostusta osallistua kulttuuripääkaupunkiohjelman toteutukseen. Kuitenkaan ruohonjuuritasolla ei tunnettu kulttuuripääkaupunkivuotta yhtä hyvin kuin ammattilaisten keskuudessa. On mahdollista, että aineistonkeruun aikaan toteutus oli vielä niin varhaisessa vaiheessa, että ammattilaiset olivat siitä luontevasti paremmin perillä.

Tulokset toivat esiin myös yhden tärkeän näkökulman: ruohonjuuritasolla osallistutaan kulttuuriin monipuolisesti. Ruohonjuuritason toimijat ovat innokkaasti ”monessa mukana”, mutta asuvat myös ammattilaisia useammin kaupungin reuna-alueilla. Oulu2026:n näkökulmasta he ovat tärkeitä avaintekijöitä alueen asukkaiden parissa ammattilaiskentän ulkopuolella.

Ruohonjuuritason osallistaminen olisi tärkeää. Kulttuurin parissa monipuolisesti aktiiviset asukkaat voisivat innokkaasti levittää kulttuuripääkaupungin sanomaa asuinalueillaan, kulttuuriyhdistyksissään ja osana tekemäänsä vapaaehtoistyötä. Heidän rekrytoimisensa kulttuurilähettiläiksi vahvistaisi tietoisuutta Oulu2026-toiminnasta myös reuna-alueilla. Tämän ”kriittisen massan” onnistunut osallistaminen tukisi kulttuuripääkaupunkivuoden osallistumista koskevien tavoitteiden toteutumista. Lisäksi osallistaminen vahvistaisi yhteisöllisyyttä ja tuottaisi kokemuksia, joita kulttuurin parissa aktiiviset asukkaat muistelevat myös varsinaisen juhlavuoden jälkeen. Tämä edesauttaisi Oulu2026:n perinnön juurtumista alueen asukkaiden keskuudessa.

Artikkelin kuva: Sauli Okker

1. Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös. (2014). N:o 445/2014/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan kulttuuripääkaupunkeja koske¬vasta unionin toiminnasta vuosiksi 2020–2033 ja päätöksen N:o 1622/2006/EY kumoamisesta[↩]
2. Luonila, M., Renko, V., Ruusuvirta, M., Sokka, S. Leppänen, A. & Okker, S. (2024). Kohti Oulu2026-Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta: Lähtötilanne vuonna 2022. Cuporen verkkojulkaisuja 77. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.[↩][↩]
3. Hakukirja. (2021). Oulun matka kohti kulttuuri-ilmastonmuutosta. Oulu2026-hakemuksen suomeksi toimitettu versio. PDF-tiedosto. https:// oulu2026.eu/wp-content/uploads/2022/10/ Oulu2026_hakukirja_web.pdf[↩][↩][↩][↩]
4. Kovačić, S., Vujičić, M., Čikić, J., Šagovnović, I., Stankov, U., & Zelenović-Vasiljević, T. (2021). Impact of the European Capital of Culture project on the image of the city of Novi Sad: The perception of the local community. Turizam, 25(2), 96-109. https://doi.org/10.5937/turizam25-27480[↩]
5. Liu, Y. D. (2017). Quality of life as event legacy: An evaluation of Liverpool as the 2008 European capital of culture. Applied Research in Quality of Life, 12(3), 653–670. DOI: 10.1007/s11482-016-9481-8[↩]
6. Boyko, C. T. (2007). Are you being served? The im­pacts of a tourist hallmark event on the place meanings of residents. Event Management, 11(4), DOI: 10.1111/pirs.12709[↩]
7. Okker, S. (2025). Oulun ruohonjuuritason kulttuuriosallistujien lähtökohdat Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuoteen. Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja, 1-21. https://doi.org/10.17409/kpt.143908[↩]