Kuntien kulttuuritoiminnan kehittäminen edellyttää resursseja ja yhteistyötä

Kulttuuritoiminnan tilanne ja kehittämistarpeet vaihtelevat paljon suomalaisissa kunnissa, todetaan Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tuoreessa tutkimusraportissa. Kuntien nykytilaa ja kehittämistarpeita selvitettiin uuden kuntien kulttuuritoimintalain pohjalta.

Kulttuuritoiminnan kehittämistarpeita ohjaavat kuntien erilaiset lähtökohdat

Tutkimuksen mukaan kuntien erilaiset lähtökohdat, kuten toimitaanko maaseudulla vai kaupungissa, mikä on väestön rakenne, ja mitkä ovat kulttuuritoiminnan resurssit, luovat erilaisia tarpeita ja mahdollisuuksia kulttuuritoiminnan kehittämiseen.

Tutkimuksessa kulttuuritoiminnan kehittämistarpeita tarkasteltiin viidellä osa-alueella, joita ovat kulttuuritoiminnan laatu, vaikuttavuus, henkilöstön osaaminen, asukkaiden yhdenvertaisuus ja kuntien yhteistoiminta. Nämä osa-alueet mainitaan keväällä 2019 voimaan tulleessa laissa kuntien kulttuuritoiminnasta.

Osa kulttuuritoiminnan kehittämistarpeista nousee kuntien kulttuuritoiminnan erilaisista sisällöistä, tavoitteista ja toiminnallisista painotuksista. Esimerkiksi se, tuottaako kunta itse kulttuuripalveluja tai millaista kulttuuripalvelutarjontaa se haluaa ylläpitää, vaikuttaa kehittämistarpeisiin.

– Kunnat hakevat kulttuuritoiminnalta erilaisia vaikutuksia. Toisissa kunnissa saatetaan painottaa kulttuuritoiminnan hyvinvointivaikutuksia, toisissa taas esimerkiksi kulttuurin roolia alueen vetovoimaisuuden edistämisessä. Tämäkin vaikuttaa palvelujen kehittämistarpeisiin, toteaa erikoistutkija Minna Ruusuvirta.

Kulttuuritoimintaa halutaan kehittää eri osa-alueilla – resursseja tarvitaan

Tutkimukseen haastatellut kuntien kulttuuritoiminnasta vastaavat henkilöt nostivat esiin monenlaisia kehittämistarpeita kulttuuritoiminnan eri osa-alueilla.

Kaikki haastatellut pitivät kuntien kulttuuritoiminnan lähtökohtana asukkaiden yhdenvertaista mahdollisuutta kulttuuripalvelujen käyttöön, mutta käytännössä kulttuuripalveluiden tarjonnassa ja sitä kautta saatavuudessa on suuria alueellisia ja paikallisia eroja. Haastateltujen mukaan keskeisiin keinoihin asukkaiden yhdenvertaisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä kuuluvat valtakunnalliset ja paikalliset konseptit ja toimintamallit.

Tutkimuksessa havaittiin, että yhteistyö on kuntien kulttuuritoiminnassa keskeisessä asemassa. Yhteistyötä tehdään paljon sekä kunnan sisällä että kunnan ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Kunnat osaavat tehdä yhteistyötä ja pitävät sitä tärkeänä, mutta samalla yhteistyössä on rakenteisiin, käytäntöihin ja asenteisiin liittyviä kehittämistarpeita. Yhteistyötä voidaan parantaa edelleen esimerkiksi hyvien käytäntöjen jakamisella sekä toimintamalleilla, joiden kautta kulttuurin potentiaalia voidaan hyödyntää laajasti kuntakehittämisessä. Kulttuuritoiminnan uudet roolit esimerkiksi alueellisen elinvoiman ja hyvinvoinnin edistämisessä vaativat uudenlaista osaamista kaikenlaisissa kunnissa.

– Yhteistyön luomat mahdollisuudet kulttuurin potentiaalin hyödyntämiseen esimerkiksi uusien toimintamallien ja näkökulmien kehittämisessä tai kunta- ja kaupunkisuunnittelussa jäävät usein vielä kunnissa hyödyntämättä, erikoistutkija Ruusuvirta sanoo.

Tutkimuksesta ilmeni myös, että laatu ja vaikuttavuus ovat kuntien kulttuuritoiminnan keskeisiä kehittämiskohteita. Niiden edistäminen edellyttää kussakin kunnassa sen määrittelyä, mitä kulttuuritoiminnalla tavoitellaan, ja mitä laadukkaalla kulttuuritoiminnalla kunnassa tarkoitetaan. Kaikissa kunnissa kulttuuritoiminnan kehittäminen edellyttää riittäviä resursseja. Kunnissa on tarvetta sekä kulttuuritoiminnan lisäresursoinnille sekä keinoille osoittaa ja kommunikoida kulttuuritoiminnan merkitystä resursseista päättäville.

Lue julkaisu Cuporen verkkosivuilla:

Minna Ruusuvirta, Vappu Renko ja Mervi Luonila 2020. Kuntien kulttuuritoiminnan nykytila ja kehittämistarpeet. Cuporen työpapereita 12. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

Infografiikka: Kuntien kulttuuripalvelujen alueellinen saavutettavuus ja yhteenveto kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Alueellista saavutettavuutta koskevista koonneista ilmenee, kuinka suurelle osalle kunnan väestöstä kyseiset kulttuuripalvelut ovat saatavilla enintään 10 kilometrin etäisyydellä asuinpaikasta. Kustannistietojen yhteenvedossa esitetään kuvioina Manner-Suomen kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksia vuonna 2017. Tutustu aineistoihin verkkosivuillamme.

Lue lisää tutkimushankkeesta Cuporen verkkosivuilla.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Minna Ruusuvirta, minna.ruusuvirta@cupore.fi, puh. 050 326 8014

Tutkija Vappu Renko, vappu.renko@cupore.fi, puh. 050 566 0360

Erikoistutkija Mervi Luonila, mervi.luonila@cupore.fi