Peruspalvelujen arviointi 2023: kuntien kulttuuritoiminta

Tämä raportti sisältää vuotta 2023 koskevan peruspalveluarvioinnin tulokset kuntien kulttuuritoiminnan osalta. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla kunta edistää kulttuurin ja taiteen tekemistä, harrastamista, saatavuutta ja käyttöä sekä taide- ja kulttuurikasvatusta ja kulttuuriperintöä (laki kuntien kulttuuritoiminnasta 166/2019, 1 §).

Peruspalvelujen arviointi on aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä. Joka toinen vuosi toteutettavalla arvioinnilla seurataan, valvotaan ja arvioidaan peruspalvelujen saatavuuden yhdenvertaista toteutumista koko maassa. Cupore on toteuttanut vuodesta 2016 lähtien kuntien kulttuuripalvelujen arvioinnin opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Lain kuntien kulttuuritoiminnasta mukaan kunnat osallistuvat peruspalvelujen arviointiin.

Peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi 2023 koskee kuntien kulttuuritoiminnan resursseja ja edellytyksiä sekä kulttuuripalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta.

Sisällys

Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset
Arviointiasetelma
Johdanto
Arvioinnin aineisto
Tiivistelmä
Mitkä ovat kunnan kulttuuritoiminnan kustannukset?
Miten kunta toteuttaa lakia kuntien kulttuuritoiminnasta?
Millaisia kulttuuripalveluita kunnissa tarjotaan?
Millaisia toimenpiteitä kunnissa toteutetaan kulttuuripalvelujen yhdenvertaisen saatavuuden ja saavutettavuuden edistämiseksi?
Millaiset edellytykset kunnissa on kulttuuritoiminnan järjestämiselle tulevaisuudessa?

Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Johtopäätökset

• Kuntien kulttuuritoiminnan kokonaiskustannukset (pois lukien kirjastopalvelut) vuonna 2022 olivat Manner-Suomen kunnissa yhteensä noin 537 miljoonaa euroa. Kunnat panostavat rahallisesti etenkin museopalveluihin (kokonaisnettokustannukset 137 M€) ja yleisen kulttuuritoiminnan palveluihin (118 M€). Visuaalisten taiteiden palvelujen nettokustannukset olivat selkeästi muita tarkasteltuja palveluluokkia pienemmät (10 M€).
• Kulttuuritoiminnan asukaskohtaiset nettokustannukset olivat kaupunkimaisissa kunnissa korkeammat kuin muissa kunnissa. Kaupunkimaisten, taajaan asuttujen ja maaseutumaisten kuntien asukaskohtaisten keskiarvojen erot olivat pienimmät yleisen kulttuuritoiminnan kohdalla.
• Laissa kuntien kulttuuritoiminnasta määritellyistä tehtävistä kunnat kokivat edistävänsä parhaiten kulttuurin ja taiteen harrastamista sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa. Heikoimmin kunnat kokivat luovansa edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle sekä edistävänsä kulttuurista vuorovaikutusta ja kansainvälistä toimintaa. Kaupunkimaiset ja taajaan asutut kunnat kokivat maaseutumaisia kuntia useammin toteuttavansa hyvin laissa mainittuja tehtäväalueita.
• Kunnissa tehdään monipuolista yhteistyötä kulttuuripalveluiden toteuttamisessa. Vapaan sivistystyön toimijat ovat merkittävä ja monipuolinen kulttuuritoiminnan järjestäjä ja resurssi kunnissa. Vuonna 2023 lähes kaikki kunnat hyödynsivät vapaan sivistystyön oppilaitosten palveluja ja enemmistö kunnista museoiden palveluja. Teattereiden ja orkestereiden asiantuntija- ja muita palveluja hyödynnettiin useimmiten kaupunkimaisissa kunnissa, joihin nämä taide- ja kulttuurilaitokset keskittyvät.
• Lähes kaikissa kunnissa oli vuonna 2023 tarjolla kulttuuritapahtumia, musiikin alan taiteen perusopetusta ja muuta kulttuuriharrastustoiminta sekä kunnassa vierailevia musiikkiesityksiä. Pysyvää ja ammatillista toimintaa järjestävät lähinnä kaupunkimaiset kunnat. Harvinaisinta kunnissa oli taiteen perusopetuksen järjestäminen ja/tai tukeminen arkkitehtuurin, mediataiteiden, sirkustaiteen ja sanataiteen aloilla sekä taiteilijaresidenssitoiminnan ja ammatillisen taidemuseotoiminnan järjestäminen ja/tai tukeminen.
• Lähes kaikki kunnat vievät kulttuuripalveluita kunnan eri alueille, suunnittelevat kulttuuritoimintoja yhdessä kunnan asukkaiden kanssa ja myöntävät avustuksia eri puolilla kuntaa järjestettävään kulttuuritoimintaan. Kunnat pyrkivät edistämään erityisesti lasten ja nuorten osallistumista kulttuuritoimintaan.
• Kaupunkimaisten kuntien edustajat näkevät kulttuuripalvelujen järjestämisen tulevaisuuden positiivisena useammin kuin muiden kuntien edustajat. Kunnan taloudellinen tilanne, väestön ikääntyminen, asukasmäärän väheneminen sekä kansallisen tason rahoituksen ja ohjauksen muutokset ovat kehityskulkuja, joiden kuntavastaajat arvioivat vaikuttavan keskeisesti kulttuuritoiminnan järjestämiseen tulevaisuudessa.
  

Toimenpide-ehdotukset

• Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Taiteen edistämiskeskus tukevat kuntien osaamista toteuttaa kuntien kulttuuritoimintaa koskevaa lakia suuntaamalla rahoitusta ja asiantuntijapalvelua kuntien kulttuuritoiminnan ja yhteistyöverkostojen tukemiseen.
•  Kuntien tulee varata riittävät resurssit kulttuuritoiminnan järjestämiseen, hyödyntää saatavilla olevia asiantuntijapalveluita sekä tehdä yhteistyötä kunnan eri toimialojen välillä.

Arviointiasetelma

Taulukko 1. Arviointiasetelma.

Johdanto

Peruspalvelujen arviointi 2023 kuntien kulttuuritoiminnan osalta koskee resursseja ja edellytyksiä sekä kulttuuripalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Indikaattoreita ovat kulttuuritoiminnan kustannukset, kuntien arviot kulttuuritoiminnasta annetun lain toteutumisesta ja kulttuuritoiminnan edellytyksistä, kulttuuripalvelujen tarjonta sekä toimenpiteet kulttuuripalvelujen yhdenvertaisen saatavuuden ja saavutettavuuden edistämiseksi kunnassa.

Lain kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019) mukaan kuntien tehtävänä on järjestää kulttuuritoimintaa. Sillä tarkoitetaan toimintaa, jolla kunta edistää kulttuurin ja taiteen tekemistä, harrastamista, saatavuutta ja käyttöä sekä taide- ja kulttuurikasvatusta ja kulttuuriperintöä. Tehtäviä ja niihin liittyviä palveluita järjestäessään kuntien tulee huomioida paikalliset olosuhteet ja voimavarat sekä eri väestöryhmien tarpeet.

Kuntien kulttuuripalvelujen arvioinnissa on tärkeä huomata, että kunnat voivat järjestää kulttuuritoimintansa hyvin eri tavoin itse, yhteistyössä erilaisten toimijoiden kanssa tai muulla tavoin. Kunnilla on myös laaja vapaus siinä, millaisilla sisällöillä ja laajuudella ne kulttuuritoimintaa järjestävät. Kulttuuritoiminnan järjestämiseen ei ole yhtä oikeaa tapaa.

Kuntien lähtökohdat ja olosuhteet kulttuuripalvelujen järjestämisessä vaihtelevat suuresti. Ammattimainen kulttuuritoiminta sekä suuret taide- ja kulttuurilaitokset keskittyvät asukasluvultaan suurimpiin kaupunkeihin, joissa on myös suurin asukaspohja palvelujen käyttämiseen.

Suurta vaihtelua on myös kuntien kulttuuritoiminnan hallintorakenteissa. Esimerkiksi ainoastaan kulttuuriasioihin keskittyvien lautakuntien määrä on vähentynyt, ja yhä useammassa kunnassa kulttuuriasiat on sisällytetty osaksi laaja-alaisempaa lautakuntaa.  (Ruusuvirta ym., 2020). Kulttuurin TEAviisarin mukaan vuonna 2023 ainoastaan viidessä prosentissa kunnista kulttuurista pääasiassa vastaava toimielin oli kulttuurilautakunta. Useimmin kulttuurista vastaava toimielin oli sivistyslautakunta tai vastaava, joka vastasi kulttuuriasioista 39 prosentissa kunnista. Neljänneksessä kunnista (23 %) kulttuurista vastaava toimielin oli hyvinvointilautakunta tai vastaava. (THL, 2023.)

Muuttuva toimintaympäristö, väestörakenteen muutokset sekä kuntakentän rakennemuutokset asettavat suuria haasteita kuntien palvelutuotannolle. Kunnissa kamppaillaan muun muassa väestörakenteen muutosten sekä yleiseen sosiaaliseen eriarvoistumiseen liittyvien kysymysten kanssa. Monessa kunnassa taloudellinen tilanne on vaikea ja tulevaisuus näyttäytyy epävarmana. (Valtiovarainministeriö, 2017; 2024).

Sivistyspalvelujen asema osana kunnan palvelujen kokonaisuutta on korostunut, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestäminen siirtyivät kunnilta uusille hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta alkaen. Kuntien ja hyvinvointialueiden palveluketjujen ja yhdyspintojen toimivuuden varmistaminen myös kulttuuripalvelujen järjestämisessä on tärkeää (Jakonen & Ruokolainen, 2024). Vuonna 2023 noin puolessa kunnista oli hyvinvointialueen ja kunnan välisiä rakenteita, joissa käsitellään hyvinvointia ja terveyttä edistävää kulttuuritoimintaa (THL, 2023).

Arvioinnin aineisto

Arviointiaineistona käytetään Valtiokonttorin kuntataloustilastoa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttaman Kulttuuri kunnan toiminnassa 2023 -tiedonkeruun tuloksia (TEAviisari) sekä Manner-Suomen kulttuurivastaaville kohdennettua kyselyä.

Kunnat raportoivat taloustietonsa vuosittain Valtiokonttorin kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietopalveluun. Arvioinnissa hyödynnetään kuntien raportoimia nettokäyttökustannuksia palveluluokittain.

TEAviisari on tiedonkeruu, jolla seurataan kuntien hyvinvointia ja terveyttä edistävää kulttuuritoimintaa. Vuonna 2023 kolmannen kerran toteutettuun kyselyyn vastasi 290 kuntaa. (Ks. https://teaviisari.fi/teaviisari/fi/tiedonkeruu/85).

Cuporen toteuttamaan Manner-Suomen kulttuurivastaaville kohdennettuun kyselyyn vastasi 15.2.2024 mennessä 87 prosenttia (256 kuntaa) kaikista Manner-Suomen kunnista (293 kuntaa vuonna 2023). Vastausmäärät vaihtelevat jonkin verran eri kysymysten kohdalla. Vastanneiden kuntien jakauma vastaa hyvin kaikkien Manner-Suomen kuntien jakaumaa tilastolliselta kuntaryhmitykseltään sekä AVI-alueiltaan. (Taulukot 2 ja 3.)

Tilastollinen kuntaryhmitys jakaa kunnat kaupunkimaisiin, taajaan asuttuihin ja maaseutumaisiin. Vastaajakuntien jakauma on lähes sama kuin kaikkien Manner-Suomen kuntien jakauma. Vastaajakunnista maaseutumaisia on 58 prosenttia (osuus kaikista Manner-Suomen kunnista 59 %), taajaan asuttuja 22 prosenttia (22 %) ja kaupunkimaisia 20 prosenttia (20 %). (Taulukko 2.)

Taulukko 2. Vastaajakuntien jakautuminen kuntatyypeittäin.

AVI-alueittain kuntien jakauma oli hyvin vastaava kuin kaikkien Manner-Suomen kuntien jakauma. Vastaajakunnista 20 prosenttia sijaitsi Etelä-Suomen AVI-alueella, 15 prosenttia Itä-Suomen AVI-alueella, 7 prosenttia Lapin AVI-alueella, 15 prosenttia Lounais-Suomen AVI-alueella, 30 prosenttia Länsi- ja Sisä-Suomen AVI-alueella ja 13 prosenttia Pohjois-Suomen AVI-alueella. (Taulukko 3.)

Taulukko 3. Vastaajakuntien jakautuminen AVI-alueittain.

Tiivistelmä

Peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi koskee kuntien kulttuuritoiminnan resursseja ja edellytyksiä sekä kulttuuripalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta.
Arviointiaineistona käytetään Tilastokeskuksen kuntataloustilastoa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttaman Kulttuuri kunnan toiminnassa 2023 -tiedonkeruun tuloksia (TEAviisari) sekä Manner-Suomen kulttuurivastaaville kohdennettua kyselyä, johon vastasi 87 prosenttia (256 kuntaa) Manner-Suomen kunnista.

Kuntien kulttuuritoiminnan kokonaiskustannukset (pois lukien kirjastopalvelut) vuonna 2022 olivat Manner-Suomen kunnissa yhteensä noin 537 miljoonaa euroa. Kustannusten valossa kunnat panostavat rahallisesti etenkin museopalveluihin (kokonaisnettokustannukset 137 M€) ja yleisen kulttuuritoiminnan palveluihin (118 M€). Visuaalisten taiteiden palvelujen nettokustannukset olivat selkeästi muita tarkasteltuja palveluluokkia pienemmät (10 M€). Eri kuntien nettokustannukset kulttuuritoimintaan vaihtelevat huomattavasti.

Laissa kuntien kulttuuritoiminnasta määritellyistä tehtävistä kunnat kokivat edistävänsä parhaiten kulttuurin ja taiteen harrastamista sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa. Heikoimmin laissa määritellyistä tehtävistä kunnat kokivat luovansa edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle sekä edistävänsä kulttuurista vuorovaikutusta ja kansainvälistä toimintaa. Kaupunkimaiset ja taajaan asutut kunnat kokivat maaseutumaisia kuntia useammin toteuttavansa hyvin laissa mainittuja tehtäväalueita.

Kunnissa hyödynnetään taide- ja kulttuurilaitosten sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten asiantuntija- tai muita palveluita vaihtelevasti. Vuonna 2023 vapaan sivistystyön oppilaitosten palveluja hyödynnettiin lähes kaikissa kunnissa ja museoiden palveluja hyödynsi selkeä enemmistö kunnista. Teattereiden ja orkestereiden asiantuntija- ja muita palveluja hyödynnettiin useimmiten kaupunkimaisissa kunnissa, joihin nämä taide- ja kulttuurilaitokset keskittyvät. Taide- ja kulttuurilaitosten alueellinen toiminta edistää palvelujen hyödyntämistä laajemmin niiden varsinaisen kotipaikkakunnan ulkopuolella.

Vapaan sivistystyön toimijat ovat merkittävä ja monipuolinen kulttuuritoiminnan järjestäjä ja resurssi kunnissa. Ne tukevat ja täydentävät kunnan muuta kulttuuritoimintaa, joissakin tapauksissa ne ovat kirjaston ohella lähes ainoa kulttuuritoiminnan järjestäjä kunnassa. Vapaa sivistystyö edistää kulttuuripalvelujen saavutettavuutta, elinikäistä oppimista, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.

Lähes kaikissa Manner-Suomen kunnissa oli vuonna 2023 tarjolla kulttuuritapahtumia, musiikin alan taiteen perusopetusta ja muuta kulttuuriharrastustoiminta sekä kunnassa vierailevia musiikkiesityksiä. Pysyvää ja ammatillista toimintaa järjestävät lähinnä kaupunkimaiset kunnat. Harvinaisinta kunnissa oli taiteen perusopetuksen järjestäminen ja/tai tukeminen arkkitehtuurin, mediataiteiden, sirkustaiteen ja sanataiteen aloilla sekä taiteilijaresidenssitoiminnan ja ammatillisen taidemuseotoiminnan järjestäminen ja/tai tukeminen.

Kunnissa on käytössä erilaisia toimenpiteitä kulttuuripalvelujen yhdenvertaisen saatavuuden ja saavutettavuuden sekä kulttuuriin osallistumisen edistämiseksi. Lähes kaikki kunnat vievät kulttuuripalveluita kunnan eri alueille, suunnittelevat kulttuuritoimintoja yhdessä kunnan asukkaiden kanssa ja myöntävät avustuksia eri puolilla kuntaa järjestettävään kulttuuritoimintaan. Kunnat pyrkivät edistämään erityisesti lasten ja nuorten osallistumista kulttuuritoimintaan.

Kulttuuripalvelujen järjestämisen tulevaisuus nähdään kunnissa melko positiivisena. Suhtautumisessa on kuitenkin eroja kuntatyypeittäin. Kaupunkimaisten kuntien edustajista selkeästi useampi suhtautui tulevaisuuteen positiivisesti verrattuna maaseutumaisten tai taajaan asuttujen kuntien edustajiin. Kunnan taloudellinen tilanne, väestön ikääntyminen, asukasmäärän väheneminen sekä kansallisen tason rahoituksen ja ohjauksen muutokset ovat kehityskulkuja, joiden kuntavastaajat arvioivat vaikuttavan keskeisesti kulttuuritoiminnan järjestämiseen tulevaisuudessa.

Mitkä ovat kunnan kulttuuritoiminnan kustannukset?

Kulttuuripalvelujen järjestämistä rahoitetaan kunnissa pääasiassa verotuloilla, valtionosuuksilla sekä palveluista saatavilla toimintatuotoilla. Kuntien kulttuuritoiminnan taloutta tilastoidaan osana kuntatalouden tiedonkeruuta. Kunnat ja kuntayhtymät raportoivat vuosittaiset taloustietonsa Valtiokonttorille.

Tässä arvioinnissa tarkastellaan vuoden 2022 kustannuksia, jotka olivat tätä toteutettaessa tuoreimmat saatavilla olevat tiedot. Arvioinnissa tarkastellaan seuraavia kustannuksia: museopalvelut, musiikkipalvelut, taiteen perusopetus ja taiteen perusopetusta tukeva toiminta, teatteri-, tanssi- ja sirkuspalvelut, visuaalisen taiteen palvelut ja yleisen kulttuuritoiminnan palvelut. Ne muodostavat kuntien kulttuuritoiminnan kustannusten kokonaisuuden yhdessä kirjastopalvelujen kanssa, jota tarkastellaan peruspalvelujen arvioinnissa erikseen. Eri palveluluokkien määritelmät löytyvät Valtiokonttorin sivuilta.

On huomattava, että kuntatalouden tiedonkeruun palveluluokat ovat muuttuneet edellisen peruspalveluarvioinnin jälkeen. Esimerkiksi visuaalisen taiteen palveluja ei eritelty aiemmin omana palveluluokkanaan. Siten kustannustietoja ei voi kaikissa palveluluokissa verrata suoraan aiempien vuosien kustannuksiin. Myös kuntien erot palveluiden järjestämistavassa ja kirjauskäytännöissä voivat heikentää tietojen vertailukelpoisuutta eri palveluluokkien välillä.

Kulttuuritoiminnan nettokustannukset

Arvioinnissa tarkastellaan nettokustannuksia, jotka saadaan, kun toiminnan kustannuksista vähennetään toiminnan tuotot. Nettokustannukset kuvaavat siten kuntien toteutunutta rahoitusosuutta. Samalla on tärkeä muistaa, että kuntien kulttuuripalvelujen vaihtelevat järjestämistavat vaikuttavat myös kustannuksiin: kustannuksista ei voi suoraan päätellä esimerkiksi kuntien kulttuuritoiminnan laajuutta tai toiminnallista tehokkuutta.

Kulttuuritoiminnan nettokustannukset (pois lukien kirjastopalvelut) vuonna 2022 olivat Manner-Suomen kunnissa yhteensä noin 537 miljoonaa euroa. Nettokustannuksista museopalveluihin kohdentui noin 137 miljoonaa euroa, musiikkipalveluihin 90 miljoonaa euroa, taiteen perusopetukseen (mukaan lukien taiteen perusopetusta tukeva toiminta) 82 miljoonaa euroa, teatteri-, tanssi- ja sirkuspalveluihin sata miljoonaa euroa, visuaalisen taiteen palveluihin 10 miljoonaa euroa ja yleisen kulttuuritoiminnan palveluihin 118 miljoonaa euroa. (Taulukko 4.)

Visuaalisen taiteen palvelut on edellisen peruspalveluarvioinnin jälkeen erotettu omaksi palveluluokakseen kustannustiedonkeruussa. Kuntien tähän luokkaan kirjaamat kustannukset olivat vuonna 2022 huomattavasti muita tarkasteltuja kulttuuritoiminnan kustannuksia matalammat. Esimerkiksi Kainuussa yksikään kunta ei kirjannut kustannuksia visuaalisen taiteen palvelujen kohdalle. (Taulukko 4.)

Kuntien kulttuuritoiminnan nettokustannukset muodostavat kokonaisuudessaan pienen osuuden kuntien kaikista nettokustannuksista. Esimerkiksi yleisen kulttuuritoiminnan palvelujen osuus Manner-Suomen kuntien nettokustannuksista yhteensä oli 0,2 prosenttia vuonna 2022. Kaikkiaan Manner-Suomen kuntien nettokäyttökustannukset yhteensä olivat noin 36,9 miljardia euroa.

Taulukko 4. Kulttuuritoiminnan nettokustannuksia alueittain vuonna 2022, euroa.

Asukaskohtaiset nettokustannukset

Asukaskohtaisten kustannusten tarkastelu tuo esiin kulttuuritoiminnan kustannusten huomattavaa vaihtelua erilaisissa kunnissa sekä eri palveluluokissa. Kaupunkimaisissa kunnissa kaikkien tarkasteltujen asukaskohtaisten nettokustannusten keskiarvo oli vuonna 2022 korkeampi kuin taajaan asutuissa tai maaseutumaisissa kunnissa. (Taulukko 5.)

Kaikissa Manner-Suomen kunnissa museopalvelujen asukaskohtaisten nettokustannusten keskiarvo oli 9,9 euroa/asukas, musiikkipalvelujen 3,8 euroa/asukas sekä teatteri-, tanssi- ja sirkuspalvelujen 3,8 euroa/asukas. Erityisesti näiden palveluluokkien kohdalla kaupunkimaisten kuntien asukaskohtaisten nettokustannusten keskiarvo oli selkeästi muita kuntia korkeampi. Esimerkiksi teatteri-, tanssi- ja sirkuspalvelujen asukaskohtaisten nettokustannusten keskiarvo vuonna 2022 oli kaupunkimaisissa kunnissa 17,8 euroa/asukas, taajaan asutuissa kunnissa 0,5 euroa/asukas ja maaseutumaisissa kunnissa 0,2 euroa/asukas. (Taulukko 5.)

Taiteen perusopetuksen asukaskohtaisten nettokustannusten keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli 13,7 euroa/asukas. Keskiarvo oli huomattavasti matalampi maaseutumaisissa kunnissa (9,9 €/asukas) kuin taajaan asutuissa (18,7 €/asukas) tai kaupunkimaisissa (19,7 €/asukas) kunnissa. (Taulukko 5.)

Visuaalisen taiteen palvelujen asukaskohtaisten nettokustannusten keskiarvo oli Manner-Suomen kunnissa 0,7 euroa/asukas vuonna 2022. Keskiarvo oli huomattavasti muita tarkasteltuja kulttuuritoiminnan palveluluokkia matalampi. Visuaalisen taiteen palvelujen asukaskohtaisten nettokustannusten keskiarvo oli matala kaikentyyppisissä kunnissa, mutta kaupunkimaisissa kunnissa keskiarvo (1,5 €/asukas) oli jonkin verran muita kuntia korkeampi. (Taulukko 5.)

Yleisen kulttuuritoiminnan palvelujen asukaskohtaisten nettokustannusten keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli 17,8 euroa/asukas. Yleisen kulttuuritoiminnan palvelujen keskiarvoissa oli pienimpiä eroja erityyppisten kuntien välillä. Kuitenkin muita palveluluokkia vastaavasti maaseutumaisten kuntien keskiarvo (16,6 €/asukas) oli matalampi kuin taajaan asuttujen (19,1 €/asukas) tai kaupunkimaisten (20,1 €/asukas) kuntien. (Taulukko 5.)

Vuonna 2022 yhteenlasketut yleisen kulttuuritoiminnan palvelujen, museopalvelujen, musiikkipalvelujen, teatteri-, tanssi- ja sirkuspalvelujen sekä visuaalisen taiteen palvelujen asukaskohtaiset nettokustannukset vaihtelivat välillä 1–212 euroa.

AVI-alueittain tarkasteltuna asukaskohtaisten nettokustannusten keskiarvoissa ei vuonna 2022 ollut huomattavia eroja. Kuntia näkyy siten kustannusten näkökulmasta jakavan enemmän kaupunkimaisuus kuin maantieteellinen sijainti. Asukaskohtaisten nettokustannusten keskiarvojen tarkastelu AVI-alueittain kuitenkin osoittaa joitakin alueellisia eroja toiminnan painopisteissä. Esimerkiksi vuonna 2022 kustannusten keskiarvojen näkökulmasta Länsi- ja Sisä-Suomen AVI-alueella painottui taiteen perusopetus, Etelä-Suomen AVI-alueella museopalvelut ja Lapin sekä Pohjois-Suomen AVI-alueilla yleinen kulttuuritoiminta. (Taulukko 5.)

Taulukko 5. Kuntien kulttuuritoiminnan nettokustannusten keskiarvoja vuonna 2022 alueittain ja kuntatyypeittäin, euroa/asukas.

Miten kunta toteuttaa lakia kuntien kulttuuritoiminnasta?

Uudistettu laki kuntien kulttuuritoiminnasta tuli voimaan vuonna 2019. Laissa säädetään muun muassa kunnan kulttuuritoiminnan järjestämisestä sekä siihen liittyvistä tavoitteista, tehtävistä, yhteistyöstä, asukkaiden osallistumisesta sekä tiedon tuottamisesta ja toiminnan arvioinnista.

Lain kuntien kulttuuritoiminnasta toteutumisen arviointi perustuu tässä kuntien omiin näkemyksiin tehtäviensä toteutumisesta. Yleiskuvan lisäksi tarkastellaan etenkin kahden tehtävän toteutumista: kulttuurin ja taiteen edistämistä osana paikallista ja alueellista elinvoimaa sekä edellytysten luomista ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle. Edellisen osalta tarvittiin lisää tietoa elinvoiman edistämisen tavoista. Jälkimmäisen tehtävän taas on jo vuodesta 2019 todettu toteutuvan monessa kunnassa erityisen heikosti.

Laki kuntien kulttuuritoiminnasta korostaa yhteistyötä (7 §). Lain tavoitteiden edistämiseksi ja kunnan tehtävien toteuttamiseksi kunnassa tulee tehdä yhteistyötä kunnan eri toimialojen välillä. Lisäksi kuntien tulee edistää lain tavoitteiden ja tehtävien mukaista toimintaa yhteistyössä muiden kuntien, hyvinvointialueiden, viranomaisten ja maakunnan sekä kulttuuri- ja taidealan ja muiden toimialojen toimijoiden kanssa. Arvioinnissa yhteistyön toteutumista tarkastellaan TEAviisarin tietojen sekä kuntakyselyn vastausten kautta.

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain tehtävien toteutuminen

Laissa kuntien kulttuuritoiminnasta (3 §) listataan useita eri tehtäviä, joita kuntien tulee kulttuuritoiminnan järjestämiseksi toteuttaa. Kuntakyselyn vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka kukin tehtävä on toteutunut vastaajan kunnassa vuonna 2023. Arviota pyydettiin asteikolla yhdestä (erittäin heikosti) viiteen (erittäin hyvin).

Keskiarvojen valossa useimmiten hyvin toteutuvat kulttuurin ja taiteen harrastamisen sekä niihin liittyvän kansalaistoiminnan edistäminen (keskiarvo 4,0), kulttuuriperinnön ylläpitämisen ja käytön sekä paikallista identiteettiä tukevan ja kehittävän toiminnan edistäminen (3,9) sekä kulttuurin ja taiteen edistäminen osana asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä (3,9) (Taulukko 6). Vastaavien tehtävien arvioitiin useimmiten toteutuvan hyvin myös vuonna 2019 (Aluehallintovirasto 2019).

Vastausten valossa erityisen hyvin toteutui vuonna 2023 kulttuuriperinnön ylläpitämisen ja käytön sekä paikallista identiteettiä tukevan ja kehittävän toiminnan edistäminen. Neljännes vastaajista (25 %) arvioi, että nämä toteutuivat erittäin hyvin vuonna 2023 (Kuvio 1).

Heikoiten vuonna 2023 toteutuivat kulttuurisen vuorovaikutuksen ja kansainvälisen toiminnan edistäminen (keskiarvo 2,8) sekä edellytysten luominen ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle (2,8) (Taulukko 6). Vastaavat tehtävät toteutuivat kunnissa heikoimmin myös vuonna 2019. Kummankin tehtävän osalta toteutumisarvioiden keskiarvot olivat vuonna 2023 huomattavasti matalammat maaseutumaisissa kunnissa (2,6) kuin taajaan asutuissa tai kaupunkimaisissa kunnissa. Maaseutumaisten kuntien arvioiden keskiarvo (3,9) oli muita kuntia korkeampi ainoastaan kulttuurin ja taiteen edistämisessä osana asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. (Taulukko 6.)

Taulukko 6. Arvio kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain toteutumisesta vuonna 2023 kuntatyypeittäin.

Kuvio 1. Arvio kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain toteutumisesta vuonna 2023.

Kulttuurin ja taiteen edistäminen osana paikallista ja alueellista elinvoimaa

Kuntien tulee edistää kulttuuria ja taidetta osana asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä paikallista ja alueellista elinvoimaa (166/2019, 3 §). Elinvoiman käsite on laaja ja moniulotteinen. Hallituksen esityksessä laista kuntien kulttuuritoiminnasta elinvoiman seuranta kytketään esimerkiksi taide- ja kulttuurialan yritysten ja taiteilijoiden määrään, liikevaihtoon ja työllistävyyteen sekä kulttuuritapahtumien ja kulttuurimatkailun mittareihin. Elinvoima liittyy näin monin tavoin toimijoiden aktiivisuuteen ja kunnan vetovoimaisuuteen. Tässä peruspalveluarvioinnissa selvitettiin kyselyn kautta kuntien näkemyksiä kulttuurin ja taiteen edistämisestä osana paikallista ja alueellista elinvoimaa.

Kuntavastaajia pyydettiin ensin kuvaamaan avoimessa tekstikentässä, millä tavoin kulttuuri ja taide olivat mukana paikallisen ja alueellisen elinvoiman edistämisessä omassa kunnassa vuonna 2023. Vastaukset antoivat hyvin monipuolisen kuvan taiteen ja kulttuurin sekä elinvoiman yhteyksistä.

Suurin osa vastaajista mainitsi vastauksissaan tapahtumat. Tapahtumatoiminnan kautta muun muassa työllistetään, tehdään yritysyhteistyötä, lisätään asukkaiden viihtyvyyttä ja houkutellaan matkailijoita. Tapahtumien markkinoinnin kautta kunnat voivat myös luoda ja kehittää omaa profiiliaan. Myös julkinen taide mainittiin vastauksissa kulttuuritoiminnan muotona, jossa yhdistyvät investoinnit ja asukkaiden viihtyvyyden lisääminen.

Tapahtumat tarjosivat asukkaille ja osallistujille elämyksiä ja paransivat hyvinvointia, toivat kuntaan matkailijoita ja palveluiden käyttäjiä sekä paransivat kunnan veto- ja pitovoimaa. [Kuntavastaus]

Eri kulttuuritapahtumat paikkakunnalla tuovat yleisöä, vetovoimaa, aktiivisuutta ja yrityksille asiakkaita. [Kuntavastaus]

Suuri osa vastaajista nosti esiin myös taiteen ja kulttuurin vaikutukset asukkaiden viihtyvyyteen, osallistumiseen, yhteenkuuluvuuteen ja aktiivisuuteen. Taide- ja kulttuuritoiminta lisäävät tästä näkökulmasta elinvoimaa tarjoamalla osallistumismahdollisuuksia ja elämyksiä asukkaille. Vastauksissa nostettiin esiin myös taiteen ja kulttuurin merkitys asukkaiden hyvinvoinnin ja uusien asukkaiden kotiutumisen edistämisessä.

Monimuotoinen, yhteistyökykyinen ja osallistava kulttuuri- ja taidetoiminta synnytti yhteisöllisyyttä, innovaatioita, aktiivisuutta, antoi elämyksiä, toivoa ja ylläpiti toimintakykyä kunnassamme. [Kuntavastaus]

Kulttuuritoimijoiden ja yhdistysten tarjoavat harrastus- ja esiintymismahdollisuudet antoivat yhteisöllisiä tekemisen ja osallistumisen kokemuksia. [Kuntavastaus]

Stöd till lokala konstnärer och kulturgrupper stödde kreativt skapande och kulturutbud, vilket lockade folk från kommunen och närområdet. [Kuntavastaus]

Moni vastaajakunta nosti esiin elinvoiman yhteydet elinkeinotoimintaan. Taiteen ja kulttuurin nähtiin edistävän kulttuurimatkailua, parantavan kunnan imagoa, lisäävän investointeja sekä houkuttelevan kuntaan vierailijoita ja uusia asukkaita. Taide- ja kulttuuritoiminta työllistävät suoraan taiteilijoita ja muita alan ammattilaisia sekä välillisesti lukuisten muiden alojen osaajia. Monessa kunnassa kulttuuritoimiala teki tiivistä yhteistyötä esimerkiksi elinkeino- ja matkailutoimialojen kanssa.

Kaupungin matkailullinen vetovoima perustuu taidemuseon, taidenäyttelyiden ja kulttuuritapahtumien kävijöihin (vuositasolla n. 90 000–100 000 kävijää). Taide- ja kulttuurimatkailun vaikutukset välittömään matkailutuloon vuositasolla 12,82 M€ (vuoden 2022 tutkimus). [Kuntavastaus]

Kunnan tapahtumatuotanto on lisännyt muidenkin toimijoiden tapahtumatuotantoa ja paikalliset yrittäjät ovat tuoneet julki, että tapahtumat lisäävät heidän palvelujensa käyttöä ja siten liikevaihtoa. Kunta on tehnyt yhteistapahtumia monien toimijoiden kanssa. Kunnan tapahtumien myötä ja aktiivisen markkinoinnin myötä sekä muiden tekijöiden summana (alennettu veroprosentti, tonttimyynti) kuntaan on tullut jonkin lisää asukkaita ja kunnan rekrytoinnissa on nähtävissä kiinnostus kunnan työpaikkoja kohtaan. [Kuntavastaus]

Paikallisen ja alueellisen yhteistyön ja verkostojen aktivointi ja edistäminen kytkettiin monessa kunnassa taiteen ja kulttuurin elinvoimaa edistäviin vaikutuksiin. Taide- ja kulttuuritoimintaa toteutetaan monipuolisissa paikallisissa ja alueellisissa verkostoissa. Aktiivinen järjestötoiminta korostui monessa vastauksessa keskeisenä elinvoimatekijänä, mikä kytkeytyy myös yksittäisten asukkaiden aktiivisuuteen ja viihtyvyyteen. Verkostoja ja yhteistyötä ylläpidetään ja rakennetaan paitsi osana pysyvää toimintaa myös monipuolisen hanketoiminnan kautta.

Kylillä kahden museon ympärillä toimivat yhteistyökuviot asukasyhdistysten ja yrittäjien ja taide- ja kulttuurialan ihmisten ja -yhdistysten kanssa luoden elinvoimaa ja vetovoimaa myös kylille. [Kuntavastaus]

Yksittäisiä mainintoja vastauksissa sai myös taiteen ja kulttuurin yhteys pitovoimaan: siihen, että asukkaat viihtyvät asuinkunnassaan ja myös palaavat kuntaan esimerkiksi opiskelujen jälkeen. Etenkin lapsille ja nuorille suunnattu kulttuuritarjonta liitettiin vastauksissa pitovoiman ja siten laajemmin elinvoiman edistämiseen.

Integration av konst och kultur i utbildningen stimulerade en kreativ miljö för unga, vilket långsiktigt kan bidra till att fler unga stannar kvar eller flyttar tillbaka kommunen. [Kuntavastaus]

Konst och kultur ger stor massmedial synlighet. Kulturutbudet används i marknadsföringen för att få nya inflyttare. Satsningen på konst och kultur för barn och unga är stor, grundläggande konstundervisning, ungdomsshower, familjeevenemang, konst och kulturklubbar. Allt detta viktigt för ortens attraktivitet, ”pitovoima” och kreativitet. [Kuntavastaus]

Avoimen tekstikentän lisäksi kuntia pyydettiin arvioimaan väittämiä kulttuuritoiminnan roolista osana erilaisten elinvoimaan kytkeytyvien asioiden toteutumista kunnassa. Kutakin asiaa pyydettiin arvioimaan asteikolla 1 (ei lainkaan tärkeää) – 5 (erittäin tärkeää). Kuntien oli mahdollista valita myös en osaa sanoa -vaihtoehto.

Kuntien näkemykset kulttuuritoiminnan rooleista erityyppisissä kunnissa olivat hyvin vastaavia. Useimmiten hyvin tai erittäin tärkeänä (vaihtoehto 4 tai 5) nähtiin kunnan kulttuuritoiminnan rooli asukkaiden hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja aktiivisuuden edistämisessä. Näin vastasi yli 95 prosenttia kunnista. Kulttuuritoiminnan rooli nähtiin lähes kaikissa kunnissa vähintään  jokseenkin tärkeänä myös matkailijoiden ja uusien asukkaiden houkuttelussa, asukkaiden resilienssin ja demokratian vahvistamisessa, ratkaisujen tarjoamisessa kunnan tulevaisuuden haasteisiin sekä elinkeinotoiminnan edistämisessä. (Kuvio 2.) Vastauksissa ei ollut huomattavia eroja tilastolliselta kuntaryhmitykseltään erilaisissa tai eri AVI-alueilla sijaitsevissa kunnissa.

Kuvio 2. Kuntien näkemykset kulttuuritoiminnan rooleista kunnassa.

Edellytysten luominen ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle

Kuntien tulee luoda edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle (166/2019, 3). Tämä tehtävä toteutuu heikosti etenkin maaseutumaisissa kunnissa. Tässä peruspalveluarvioinnissa selvitettiin kyselyn kautta kuntien näkemyksiä ammattimaisen taiteellisen työn ja toiminnan edellytysten luomisen keinoista kunnissa.

Kuntia pyydettiin ensin arvioimaan viittä tehtävään liittyvää väittämää asteikolla täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä. Vastaajat olivat useimmiten samaa mieltä siitä, että kuntaorganisaation yhteistyön kehittämisessä taiteilijoiden ja muiden taidealan toimijoiden kanssa on paljon mahdollisuuksia. Näin näki kolme neljästä vastaajasta (76 %). Yli 70 prosenttia myös katsoi, että kunnan kulttuuritoiminnan järjestämisessä on riittävää osaamista edellytysten luomiseen taiteelliseen työhön ja toimintaan. (Kuvio 3.)

Väittämä liittyen ammatillisen taiteellisen työn ja toiminnan edistämisvastuuseen jakoi vastaajien näkemyksiä. 32 prosenttia oli eri mieltä ja 38 samaa mieltä siitä, että olisi parempi, ettei edellytysten luominen ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle kuuluisi kunnan tehtäviin vaan siitä huolehtisivat muut tahot (kuten valtio). Eri mieltä oltiin etenkin kaupunkimaisissa kunnissa (60 % vastanneista kaupunkimaisista kunnista, n=50). Sen sijaan suurempi osuus maaseutumaisista kunnista (45 % vastanneista maaseutumaisista kunnista, n=146) katsoi, että olisi parempi, että edellytysten luominen ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle kuuluisi muun tahon kuin kunnan tehtäviin. AVI-alueittain tarkasteltuna väittämän kanssa eri mieltä olleita kuntia oli etenkin Etelä-Suomen AVI-alueella (46 % täysin tai osin eri mieltä).

Kuntien vastaukset erosivat myös väittämässä siitä, että kunnan päätöksenteossa arvostetaan ammattitaiteilijoita ja heidän työtään. Vastaajista 43 prosenttia oli samaa mieltä ja 27 prosenttia eri mieltä väittämästä. Samaa mieltä oli suurempi osuus kaupunkimaisista kunnista (50 %) kuin taajaan asutuista (40 %) tai maaseutumaisista (40 %) kunnista.

Yli puolet (52 %) vastanneista kunnista oli eri mieltä ja kolmannes (31 %) samaa mieltä siitä, että kunnalla on riittävästi resursseja edellytysten luomiseen taiteelliseen työhön ja toimintaan. Samaa mieltä oli suurempi osuus kaupunkimaisista (42 %) ja taajaan asutuista (40 %) kunnista kuin maaseutumaisista kunnista (25 %). AVI-alueittain tarkasteltuna etenkin kunnat Etelä-Suomen AVI-alueella (66 % täysin tai osin eri mieltä) ja Lounais-Suomen AVI-alueella (65 %) kokivat, ettei niillä ole riittävästi resursseja edellytysten luomiseen taiteelliseen työhön ja toimintaan.

Kuvio 3. Kuntien arviot taiteellisen työn ja toiminnan edistämisestä kunnassa vuonna 2023 alueittain ja kuntatyypeittäin.

Ammattimaisen taiteellisen työn ja toiminnan edellytysten luomisen keinoista kunnissa vuonna 2023 kysyttiin erikseen monivalintakysymyksellä. Kysymyksessä listattiin seitsemän keinoa, minkä lisäksi kunnat saattoivat täydentää muun vaihtoehdon. Vastaajat saattoivat valita useamman vaihtoehdon. Lisäksi kunnilla oli mahdollisuus vastata, ettei kunta luonut edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle. Tällöin kuntaa pyydettiin perustelemaan vastauksensa.

Vuonna 2023 kunnat tarjosivat useimmiten ammattimaisille taiteilijoille/taiteellisille yhteisöille mahdollisuuksia saada töitään/taidettaan esille yleisölle (85 % kunnista), tekivät yhteistyötä taidealan toimijoiden kanssa (78 %) sekä ostivat palveluita/teoksia taiteilijoilta/taiteellisilta yhteisöiltä (70 %). (Kuvio 4.) AVI-alueittain tarkasteltuna nämä keinot olivat erityisen usein käytössä Pohjois-Suomen AVI-alueen kunnissa.

Yli puolet kunnista (61 %) tarjosi työtilaisuuksia taiteilijoille sekä myönsi apurahoja ja/tai avustuksia (esim. apurahoja taiteelliseen työskentelyyn tai avustuksia ammattimaisille taidealan yhdistyksille). Harvinaisempaa oli taiteilijoiden tukeminen muuten kuin suoraan rahallisesti (työtiloja, koulutusta, neuvontaa, ym.) (46 % kunnista) sekä taidealan toimijoiden yhteistyön ja verkostoitumisen koordinointi (41 %). (Kuvio 4.)

Kaikki kyselyssä nimetyt vaihtoehdot ammattimaisen taiteellisen työn ja toiminnan edistämiseksi olivat yleisimpiä kaupunkimaisten kuntien joukossa ja harvinaisimpia maaseutumaisten kuntien joukossa.

Kuusi prosenttia kunnista loi edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle vuonna 2023 muilla tavoilla kuten tilojen tarjoamisella, vuokrahelpotuksilla, taiteen prosenttiperiaatteen toteuttamisella sekä yhteisellä viestinnällä ja markkinoinnilla.

Viisi kuntaa vastasi, ettei luonut edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle vuonna 2023. Kaikki kunnista ovat maaseutumaisia. Kunnat sijaitsevat Itä-Suomen ja Länsi- ja Sisä-Suomen AVI-alueilla. Syinä tilanteeseen nimettiin puuttuvat henkilöstöresurssit, vähäinen kulttuurirahoitus sekä se, ettei kunnan alueella juuri ole ammattimaista taiteellista toimintaa.

Kuvio 4. Edellytysten luominen ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle kunnissa vuonna 2023 alueittain ja kuntatyypeittäin.

Yhteistyö

Lain kuntien kulttuuritoiminnasta (7 §) mukaan kunnan tulee paikalliset olosuhteet ja voimavarat huomioon ottaen edistää lain tavoitteiden ja tehtävien mukaista toimintaa yhteistyössä muiden kuntien, viranomaisten ja maakunnan sekä kulttuuri- ja taidealan ja muiden toimialojen toimijoiden kanssa. Lisäksi lain kolmannessa pykälässä todetaan, että kulttuuritoiminnan järjestämisessä tulee olla riittävää ja monipuolista asiantuntijaosaamista.

Yhteistyöhön ja asiantuntijaosaamiseen liittyen tarkastellaan, kuinka kunnat hyödyntävät taide- ja kulttuurilaitosten ja vapaan sivistystyön oppilaitosten asiantuntija- tai muita palveluja kulttuuritoiminnan järjestämisessä (THL 2023). Lisäksi tarkastellaan kuntien näkemyksiä vapaan sivistystyön roolista ja merkityksestä kunnan kulttuuritoiminnassa.

Kunnissa hyödynnettiin vuonna 2023 vaihtelevasti taide- ja kulttuurilaitosten sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten asiantuntija- tai muita palveluita. Palveluiden hyödyntämiseen vaikuttaa vahvasti se, toimiiko kunnassa vapaan sivistystyön organisaatioita tai taide- ja kulttuurilaitoksia joko kunnan omana toimintana tai yksityisten toimijoiden järjestämänä.

Vapaan sivistystyön oppilaitosten asiantuntija- tai muita palveluita hyödynnettiin vuonna 2023 lähes kaikissa kunnissa. Sen sijaan taide- ja kulttuurilaitosten (museot, teatterit, orkesterit) palvelujen hyödyntäminen vaihteli kuntatyypeittäin ja AVI-alueittain. Museoiden asiantuntijapalveluja tai muita palveluja olivat vuonna 2023 hyödyntäneet selkeä enemmistö (70 %) kaikista kunnista, lähes kaikki (93 %) kaupunkimaiset kunnat, kolme neljästä taajaan asutusta kunnasta ja enemmistö (60 %) maaseutumaisista kunnista. Sen sijaan teattereiden ja orkestereiden palveluja oli hyödynnetty selkeästi useimmin kaupunkimaisissa kunnissa, joissa nämä taide- ja kulttuurilaitokset useimmiten myös sijaitsevat. (Kuvio 5.)

Taide- ja kulttuurilaitoksen alueellinen toiminta edistää palvelujen hyödyntämistä laajemmin laitoksen varsinaisen kotipaikkakunnan ulkopuolella. AVI-alueittainen tarkastelu osoittaa, että Lapin ja Pohjois-Suomen AVI-alueiden kunnista keskimääräistä suurempi osuus oli vuonna 2023 hyödyntänyt toiminnassaan museoiden ja teattereiden asiantuntija- tai muita palveluja. Lapin AVI-alueen kunnista selkeästi muita alueita suurempi osuus oli hyödyntänyt myös orkesterin palveluja. (Kuvio 5.)

Kuvio 5. Taide- ja kulttuurilaitosten ja vapaan sivistystyön oppilaitosten asiantuntija- tai muiden palvelujen hyödyntäminen kunnan kulttuuritoiminnan järjestämisessä alueittain ja kuntatyypeittäin (osuus palveluja hyödyntäneistä).

Kunnille osoitetussa kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan vapaan sivistystyön toimijoiden merkitystä kulttuuritoiminnan järjestämisessä. Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset sekä opintokeskukset.  Merkitystä pyydettiin arvioimaan asteikolla 1 (ei lainkaan merkittävä) – 5 (erittäin merkittävä).

Lähes kaikki (91 %) vastaajakunnat arvioivat vapaan sivistystyön toimijoiden merkityksen kulttuuritoiminnan järjestämisessä kunnassa varsin tai erittäin merkittäväksi. AVI-alueittain arvioissa ei ollut huomattavia eroja. Lapin AVI-alueella kaikki vastaajakunnat arvioivat vapaan sivistystyön toimijoiden merkityksen kulttuuritoiminnan järjestämisessä kunnassa vähintäänkin varsin merkittäväksi. Etelä-Suomen ja Itä-Suomen AVI-alueilla taas oli yksittäisiä kuntia, jotka arvioivat vapaan sivistystyön merkityksen hyvin vähäiseksi. (Kuvio 6.)

Kuvio 6. Vapaan sivistystyön toimijoiden merkitys kunnan kulttuuritoiminnan järjestämisessä, kuntien näkemykset alueittain.

Kuntavastaajia pyydettiin avaamaan tarkemmin vapaan sivistystyön roolia ja merkitystä kunnan kulttuuritoiminnassa. Vastaukset osoittavat vapaan sivistystyön toimijoiden moninaisia rooleja ja merkityksiä kuntien kulttuuritoiminnassa.

Vastausten perusteella vapaan sivistystyön toimijat tarjoavat monimuotoista ja monialaista opetus-, harrastus- ja kurssitoimintaa ja järjestävät luentoja, tilaisuuksia ja tapahtumia sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Monissa oppilaitoksissa järjestetään myös taiteen perusopetusta. Vapaan sivistystyön toimijat ovat tärkeitä omaehtoisen taiteellisen tekemisen mahdollistajia sekä elinikäisen oppimisen ja hyvinvoinnin edistäjiä. Joissakin kunnissa vapaan sivistystyön toimijalla on vahva rooli paikallisen kulttuuriperinteen ylläpitäjänä ja edistäjänä.

Sen [vapaan sivistystyön oppilaitoksen] järjestämiä ovat esim. monet perinnekäsityökurssit, jotka vievät vahvasti eteenpäin alueen erityisten käsityötekniikoiden ja -materiaalien taitoja. [Kuntavastaus]

Elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta vapaalla sivistystyöllä edistetään ihmisten monipuolista kehittymistä ja järjestetään yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. [Kuntavastaus]

Vapaan sivistystyön toimijat tukevat ja täydentävät kunnan muuta kulttuuritoimintaa, ja joissakin kunnissa ne ovat kirjaston ohella lähes ainoa kulttuuritoiminnan toteuttaja. Varsinkin pienemmissä kunnissa vapaan sivistystyön toimijat tuovat kulttuuritarjontaan säännöllisyyttä ja jatkuvuutta. Samalla ne työllistävät muun muassa taiteilijoita. Joissakin tapauksissa myös taidealan yhdistystoimintaa on järjestäytynyt oppilaitoksen toiminnan yhteyteen tai oppilaitos tukee muutoin alueen yhdistystoimijoita. Oppilaitosten yhteydessä tai niiden kanssa vahvassa yhteistyössä toimivat monenlaiset ryhmät (esim. kuorot, teatterit ja orkesterit) ovat yhteisöllisiä kokoontumispaikkoja ja esiintyvät omien konserttiensa lisäksi usein paikallisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa.

Kunnan omat sekä kunnassa toimivien järjestöjen resurssit ovat niukat, joten vapaan sivistystyön merkitys taiteen saavuttamisen kannalta pienessä kunnassa on tärkeää. [Kuntavastaus]

Kansalaisopiston merkitys kulttuuritoiminnan järjestämisessä on erittäin merkittävä. Yhdessä naapurikunnan kanssa toimiva kansalaisopisto mahdollistaa monipuolisen kurssitarjonnan, jota pieni kunta ei pysty yksin järjestämään. [Kuntavastaus]

Kansalaisopistolla on toiminnan järjestämisessä suuri merkitys. Muita toimijoita ei valitettavasti oikein ole. [Kuntavastaus]

Vapaa sivistystyö edistää kulttuuritoiminnan saavutettavuutta kunnissa monin tavoin. Vapaan sivistystyön toimijat järjestävät matalan kynnyksen toimintaa, jossa on tarjontaa monenlaisille väestöryhmille edulliseen hintaan. Toiminta on kuntavastausten perusteella suosittua ja tavoittaa hyvin esimerkiksi eri ikäryhmiä. Monessa kunnassa vapaa sivistystyö on erityisesti aikuisten harrastamisen osalta tärkeä (tai jopa ainoa) toimija. Toimintaa järjestetään usein kunnan eri alueilla, joissakin tapauksissa toimintaa on yli kuntarajojen

Vapaa sivistystyö tarjoaa sellaisia kulttuuriharrastuksia, joita melko syrjäisellä paikkakunnalla ei muuten olisi mahdollista saavuttaa. [Kuntavastaus]

Kansalaisopiston toimintaa ei useinkaan huomata – se vain on ja on aina ollut – mutta jos ryhmien määrää vähennetään tai hintoja merkittävästi nostetaan, voi negatiiviset vaikutukset olla arvaamattoman suuria. Ryhmien toiminta hyvinvointia lisäävänä tekijänä on merkittävän suuri. [Kuntavastaus]

Millaisia kulttuuripalveluita kunnissa tarjotaan?

Kulttuuripalvelujen tarjonta kuvaa saatavuutta eli sitä, paljonko ja millaisia kulttuuripalveluja kunnassa on tarjolla. Lisäksi tarjonta heijastaa kuntien erilaisia painopisteitä ja profiileja kulttuuritoiminnan järjestämisessä.

Kunnilta kysyttiin, millaisia kulttuuripalveluja ne järjestivät tai tukivat vuonna 2023. Järjestämiseen luettiin kuntien yksin tai yhteistyössä muiden toimijoiden/kuntien kanssa järjestämät palvelut. Tukemiseen luettiin palvelujen tukeminen esimerkiksi avustuksilla tai apurahoilla sekä palvelujen ostaminen.

Vastaukset osoittivat, että lähes kaikki kyselyyn vastanneet kunnat järjestivät ja/tai tukivat vuonna 2023 kunnassa vierailevia musiikkiesityksiä (96 % vastanneista kunnista), kulttuuritapahtumia kuten festivaaleja tai paikallisia juhlia (95 %), sekä lapsille ja nuorille suunnattua ohjattua harrastustoimintaa (94 %). Hyvin yleistä oli myös musiikin alan taiteen perusopetuksen (TPO), kunnassa vierailevien näyttämötaiteen esitysten sekä aikuisille suunnatun ohjatun harrastustoiminnan järjestäminen ja/tai tukeminen. Näitä kulttuuripalveluja järjesti/tuki yli 90 prosenttia vastaajakunnista.

Harvinaisinta kunnissa oli taiteen perusopetuksen järjestäminen ja/tai tukeminen arkkitehtuurin (9 %), mediataiteiden (15 %), sirkustaiteen (18 %) sekä sanataiteen (23 %) aloilla. Harvinaista oli myös taiteilijaresidenssitoiminnan (18 %) sekä ammatillisen taidemuseotoiminnan (24 %) järjestäminen ja/tai tukeminen.

Noin neljännes (24 %) vastaajakunnista järjesti ja/tai tuki muuta kuin kysymyksessä valmiiksi listattua kulttuuritoiminnan muotoa (vaihtoehto ”Muu kulttuuritoiminta”). Muuhun kulttuuritoimintaan kunnissa kuuluivat muun muassa kulttuurimaiseman ja kulttuuriperinnön ylläpito, kulttuurilehden toteutus, tilojen tarjoaminen kulttuuriharrastustoimintaan, kuntien välisen taiteilijaverkoston edistäminen sekä kulttuuriretkien järjestäminen.

Kulttuuripalvelujen tarjonnassa oli eroja tilastolliselta kuntaryhmitykseltään ja AVI-alueiltaan erilaisissa kunnissa. Tiettyjä kulttuuripalveluja järjestettiin ja/tai tuettiin kaikissa kyselyyn vastanneissa kaupunkimaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa. Kaikki kaupunkimaiset kunnat järjestivät ja/tai tukivat lapsille ja nuorille suunnattua ohjattua harrastustoimintaa, kaikki taajaan asutut kunnat taas kunnassa vierailevia musiikkiesityksiä sekä kulttuuritapahtumia. Maaseutumaisten kuntien kohdalla ei ollut sellaista kulttuuripalvelua, jota olisi järjestetty ja/tai tuettu kaikissa maaseutumaisissa kunnissa. (Kuvio 7.)

AVI-alueittainen tarkastelu osoittaa erilaisia profiileja ja painopisteitä eri alueilla sijaitsevissa kunnissa. Esimerkiksi Etelä-Suomen AVI-alueella yleisinä kulttuuripalveluina korostuivat etenkin taiteen perusopetus sekä muu taiteen ja kulttuurin harrastustoiminta, Lapin sekä Pohjois-Suomen AVI-alueilla taas kunnassa vierailevat näyttämötaiteen ja musiikin esitykset. (Kuvio 7.)

Kuvio 7. Kunnan järjestämät ja/tai tukemat kulttuuripalvelut vuonna 2023 alueittain ja kuntatyypeittäin.

Millaisia toimenpiteitä kunnissa toteutetaan kulttuuripalvelujen yhdenvertaisen saatavuuden ja saavutettavuuden edistämiseksi?

Kuntien toimenpiteitä kulttuuripalvelujen yhdenvertaisen saatavuuden ja saavutettavuuden edistämiseksi tarkastellaan kulttuurin TEAviisarin kautta (THL, 2023).

Kuviossa 8 esitetään kuntien erilaisia tapoja huomioida asukkaat kulttuuritoiminnan järjestämisessä kunnan eri alueilla. Näitä ovat kulttuuripalvelujen vieminen kunnan eri alueille, kulttuuritoimintojen suunnittelu yhdessä kunnan eri alueiden asukkaiden kanssa, avustusten myöntäminen eri puolilla kuntaa järjestettävään kulttuuritoimintaan, kuljetusten järjestäminen kulttuuripalveluihin sekä pysyvät käytännöt, jolla kunta järjestää sähköisiä/digitaalisia palveluita tai sisältöjä. Kuvioissa tilannetta voi tarkastella Manner-Suomessa yleisesti tai rajatummin AVI-alueittain, maakunnittain ja tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan.

Vuonna 2023 valtaosa kunnista vei kulttuuripalveluita kunnan eri alueille (87 %). Kaupunkimaisista kunnista lähes kaikki (98 %) veivät kulttuuripalveluita kunnan eri alueille, taajaan asutuista kunnista (90 %) ja maaseutumaisista kunnista (81 %) hieman harvemmat. AVI-alueittain tarkasteltuna kunnat veivät kulttuuripalveluja kunnan eri alueille useimmiten Pohjois-Suomen AVI-alueella (97 %) ja Etelä-Suomen AVI-alueella (92 %). Harvimmin kulttuuripalveluja veivät eri kunnan eri alueille Lounais-Suomen AVI-alueen kunnat (76 %). (Kuvio 8.)

Enemmistö kunnista (86 %) suunnitteli kulttuuritoimintoja yhdessä kunnan eri alueiden asukkaiden kanssa. Useimmiten kulttuuritoimintoja suunnittelivat asukkaiden kanssa Pohjois-Suomen AVI-alueen kunnat (92 %), harvimmin puolestaan Lapin AVI-alueen kunnat, mutta niistäkin kolme neljästä suunnitteli kulttuuritoimintoja yhdessä kunnan eri alueiden asukkaiden kanssa vuonna 2023. (Kuvio 8.)

Lähes kaikki kunnat (93 %) myönsivät vuonna 2023 avustuksia eri puolilla kuntaa järjestettävään kulttuuritoimintaan. Avustukset ovat monille kunnille tapa edistää kulttuuritoimintaa ja saada kuntaan laajempaa tarjontaa kuin mitä yksin kuntaorganisaation kautta olisi mahdollista järjestää. (Kuvio 8.)

Selkeä enemmistö kunnista (60 %) järjesti vuonna 2023 kuljetuksia kulttuuripalveluihin. Maaseutumaisista kunnista yli puolet (62 %) järjesti kuljetuksia kulttuuripalveluihin. Osuus oli hieman suurempi kuin kaupunkimaisissa (56 %) ja taajaan asutuissa (57 %) kunnissa. AVI-alueittain tarkasteltuna selkeästi useimmiten kuljetuksia kulttuuripalveluihin järjestivät Lapin AVI-alueen kunnat (86 %). Muilla AVI-alueilla kuljetuksia kulttuuripalveluihin järjestäneiden kuntien osuus vaihteli 49–64 prosentin välillä. (Kuvio 8.)

Sähköiset ja digitaaliset palvelut edistävät osaltaan kulttuuripalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, kun palveluita voidaan käyttää ajankohdasta ja paikasta riippumatta. Kaupunkimaisista kunnista lähes kaikissa (91 %) ja taajaan asutuissa kunnissa neljässä viidestä (79 %) kunnasta oli vuonna 2023 pysyvä käytäntö sähköisten/digitaalisten palvelujen tai sisältöjen järjestämiseen. Maaseutumaisissa kunnissa osuus oli hieman matalampi (62 %). AVI-alueittain tarkasteltuna pysyvä käytäntö sähköisten/digitaalisten palvelujen tai sisältöjen järjestämiseen oli useimmiten Lapin AVI-alueen kunnissa (81 %). Muilla AVI-alueilla näiden kuntien osuus vaihteli 66 prosentin ja 76 prosentin välillä. (Kuvio 8. )

Kuvio 8. Kuntien tapoja huomioida kunnan eri alueiden asukkaat kulttuuritoiminnan järjestämisessä alueittain ja kuntatyypeittäin.

Kuviossa 9 esitetään, millaisia pysyviä käytäntöjä kunnilla on edistää ja tukea kulttuuriin osallistumista. Tarkasteltavat käytännöt liittyvät taiteen perusopetukseen osallistumiseen, kulttuuritapahtumiin pääsyyn, vertaistoimintaan, lapsille ja nuorille tarjottavaan kulttuuritarjontaan ja -vinkkeihin sekä yli 65-vuotiaille erikseen tarjottavaan kulttuuritoimintaan.

Kolme neljästä (75 %) kaupunkimaisesta kunnista, selkeä enemmistö (68 %) taajaan asutuista kunnista ja noin puolet (49 %) maaseutumaisista kunnista mahdollisti vuonna 2023 lasten ja nuorten osallistumisen taiteen perusopetukseen maksutta tai alennetuin maksuin taloudellisen tilanteen perusteella. AVI-alueittain tarkasteltuna tällaisia käytäntöjä oli useimmin käytössä Pohjois- ja Itä-Suomen AVI-alueiden kunnissa (70 %). Muilla AVI-alueilla osuus kunnista, jotka mahdollistivat lasten ja nuorten osallistumisen taiteen perusopetukseen maksutta tai alennetuin hinnoin taloudellisen tilanteen perusteella, vaihteli 48 prosentin ja 60 prosentin välillä. (Kuvio 9.)

Selkeässä enemmistössä kaupunkimaisista kunnista (70 %) ja reilussa kolmanneksessa taajaan asutuista (35 %) ja maaseutumaisista (37 %) kunnista oli käytössä pysyvä käytäntö, jolla vaikeassa elämäntilanteessa olevat kuntalaiset pääsevät maksutta tai alhaisella pääsymaksulla kulttuuritapahtumiin (esim. Kaikukortti, Kimmoke-ranneke). AVI-alueittain tarkasteltuna tällainen käytäntö oli käytössä etenkin Pohjois-Suomen AVI-alueella selkeällä enemmistöllä kunnista (69 %). Erityisesti Kainuun kunnissa Kaikukortti on laajasti käytössä. Itä-Suomen AVI-alueella pysyviä käytäntöjä tämäntyyppiseen toimintaan oli viidenneksessä kunnista. Muilla AVI-alueilla niiden kuntien osuus, joissa tällainen pysyvä käytäntö oli käytössä, vaihteli 29 prosentin ja 48 prosentin välillä. On huomattava, että monissa kunnissa erityisesti kunnan itse järjestämät tapahtumat ovat maksuttomia, jolloin kunnassa ei ole tarvetta erillisille käytännöille, joilla mahdollistetaan tapahtumaan pääsy maksutta tai alennettuun hintaan. (Kuvio 9.)

Vuonna 2023 viidennes kunnista järjesti tai tuki taloudellisesti kulttuuriin osallistumisen kynnystä madaltavaa vertaistoimintaa (esimerkiksi kulttuuriluotsi tai kulttuurikaveritoiminta). Toimintaa järjestettiin tai tuettiin selkeästi useimmin kaupunkimaisissa kunnissa, joista lähes puolet (40 %) oli vastausten perusteella järjestänyt tai tukenut tämänkaltaista toimintaa. Taajaan asutuista kunnista 27 prosenttia ja maaseutumaisista kunnista 11 prosenttia oli järjestänyt tai tukenut kulttuuriin osallistumisen kynnystä madaltavaa vertaistoimintaa. AVI-alueittain vertaistoimintaa järjestävien tai tulevien kuntien osuudet vaihtelivat 14 prosentista 24 prosenttiin. (Kuvio 9.)

Kaupunkimaisista kunnista lähes kaikissa (96 %), taajaan asutuista kunnista neljässä viidestä (79 %) ja maaseutumaisista kunnista yli puolessa (65 %) pyrittiin edistämään lasten ja nuorten kulttuuriosallistumista tarjoamalla lapsille ja nuorille kulttuuritarjontaa ja -vinkkejä. Käytäntöjä voivat olla esimerkiksi alennetut liput, harrastuspassit tai yläkoululaisten kulttuurikortti. AVI-alueittain lapsille ja nuorille kulttuuritarjontaa ja -vinkkejä tarjoavien kuntien osuus vaihteli Länsi- ja Sisä-Suomen AVI-alueen 68 prosentista Lapin AVI-alueen 81 prosenttiin. (Kuvio 9.)

Yli puolessa kunnista (62 %) oli vuonna 2023 käytössä pysyvä käytäntö, jolla tarjottiin yli 65-vuotiaille erikseen kulttuuritoimintaa (mm. alennettuja lippuja, kulttuurivierailuja). Tällainen käytäntö oli voimassa selkeästi useammin kaupunkimaisissa kunnissa (81 %) kuin taajaan asutuissa (68 %) tai maaseutumaisissa (53 %) kunnissa. AVI-alueittain tarkasteltuna tällaisen käytännön omaavien kuntien osuudet vaihtelivat 54 prosentista (Länsi- ja Sisä-Suomen AVI) 71 prosenttiin (Lapin AVI). (Kuvio 9.)

Kuvio 9. Kuntien tapoja edistää ja tukea kulttuuriin osallistumista alueittain ja kuntatyypeittäin.

Millaiset edellytykset kunnissa on kulttuuritoiminnan järjestämiselle tulevaisuudessa?

Kuntien kulttuuritoiminnasta vastaavilta henkilöiltä kysyttiin näkemyksiä kulttuuritoiminnan järjestämisen tulevaisuudesta kunnissa. Lähes puolet vastanneista kunnista (44 %) kertoi suhtautuvansa tulevaisuuteen positiivisesti ja näkevänsä siellä paljon mahdollisuuksia. Lähes vastaava osuus (45 %) kaikista kuntavastaajista näki tulevaisuuden välillä positiivisesti ja välillä negatiivisesti. Ainoastaan vajaa kymmenesosa (8 %) kunnista suhtautui tulevaisuuteen negatiivisesti. Kolme prosenttia kunnista totesi, että ei halua ajatella tulevaisuutta, koska nykyhetken asioissa on ihan riittävästi tekemistä. (Kuvio 10.)

Kaupunkimaisten kuntien edustajista selkeästi useampi (67 %) suhtautui tulevaisuuteen positiivisesti verrattuna maaseutumaisten (40 %) tai taajaan asuttujen (30 %) kuntien edustajiin. AVI-alueittaisessa tarkastelussa keskimääräistä useammin positiivisesti tulevaisuuteen suhtautuivat Etelä-Suomen ja Lapin AVI-alueiden kuntavastaajat, keskimääräistä harvemmin puolestaan Lounais-Suomen AVI-alueen kuntavastaajat. (Kuvio 10.)

Kuvio 10. Millaisena kunnissa nähdään kulttuuritoiminnan järjestämisen tulevaisuus alueittain ja kuntatyypeittäin.

Kuntavastaajia pyydettiin arvioimaan, millaisten yhteiskunnallisten kehityssuuntien tai muutosten he arvioivat vaikuttavan eniten kuntien kulttuuritoiminnan järjestämiseen omassa kunnassa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kysymyksessä annettiin listaus valmiita vaihtoehtoja, minkä lisäksi vastaajat saivat halutessaan itse määritellä jonkin muun kehityssuunnan tai muutoksen, jonka he arvoivat tulevaisuudessa vaikuttavan eniten kuntien kulttuuritoimintaan. Vastaajia pyydettiin valitsemaan yhdestä kolmeen mielestään merkittävintä kehityskulkua tai muutosta sekä perustelemaan vastauksensa.

Vastauksista erottuu neljä kehityssuuntaa, joiden vastaajat näkivät useimmin vaikuttavan kulttuuritoiminnan järjestämiseen tulevaisuudessa. Näitä ovat kunnan taloudellinen tilanne, jonka valitsi listauksesta 76 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista, väestön ikääntyminen (59 %), asukasmäärän väheneminen (46 %) sekä kansallisen tason rahoitus ja ohjaus sekä niiden muutokset (45 %). Muita listattuja kehityskulkuja valitsi selkeästi harvempi, keskimäärin 1–11 prosenttia vastaajista. Kaikki kysymyksessä listatut kehityssuunnat tulivat kuitenkin valituiksi ainakin muutaman kerran eli niiden kaikkien arvioitiin tulevaisuudessa vaikuttavan ainakin jossain määrin kuntien kulttuuritoimintaan ja sen järjestämiseen. Muissa kehityskuluissa mainittiin muun muassa henkilöstöresurssien vähyys ja toiminnan jatkuvuuden haasteet. (Kuvio 11.)

Kunnan taloudellinen tilanne nousi selkeästi useimmin neljän keskeisimmän kulttuuritoiminnan järjestämiseen tulevaisuudessa valitun kehityskulun joukkoon. Avoimissa vastauksissaan kuntavastaajat toivat esiin huolta talouden epävarmuudesta ja säästöpaineista, jotka kuntien toiminnassa kohdistuvat myös usein valmiiksi niukoilla resursseilla toimivaan kulttuuriin. Muutamien kuntien vastauksissa kulttuurin pelättiin olevan säästölistojen kärjessä ja omaavan heikon neuvotteluaseman suhteessa moniin muihin kuntien kulueriin.

Kuntien taloudelliseen tilanteeseen vaikuttaa myös kansallisen tason rahoituksen tilanne. Huolena kuntien vastauksissa nostettiin esiin muutokset valtionosuuksissa ja muun muassa vapaaseen sivistystyöhön kohdistuvat leikkaukset. Vastausten perusteella niukkenevia resursseja pyritään paikkaamaan hankerahoituksella, tekemällä yhteistyötä ja esimerkiksi lisäämällä maksullisten tapahtumien määrää. Esimerkiksi yhteistyö hyvinvointialueen kanssa on keskeinen tekijä tulevaisuuden kulttuuripalveluiden järjestämisessä monissa kunnissa. Hankehakemuksien tekemiseen ja yhteistyöhön vaaditaan kuitenkin myös resursseja, ja taloudellisten resurssien rinnalla henkilöresurssien saatavuus ja jatkuvuus on huolena varsinkin pienissä kunnissa. Tapahtumien maksullisuuden pelätään kasvattavan eriarvoisuutta ja heikentävän kulttuurin saavutettavuutta kuntalaisten keskuudessa. Samalla kaventuvat kulttuuritoiminnan sisällöt, mikäli kunnissa pyritään järjestämään eritysesti sellaista toimintaa, joka tuo riittävästi lipputuloja.

Kun esim. vapaalta sivistystyöltä leikataan valtionrahoitusta kulttuuripalvelun tarjoaminen kuntalaisille, lain edellyttämällä tavalla, vaikeutuu entisestään. [Kuntavastaus]

Laki kuntien kulttuuritoiminnasta ei kiinnosta kunnan päättäjiä, koska kovin harva ylipäätään käyttää kunnan tarjoamia kulttuuripalveluja. Toisaalta päättäjät kuvittelevat, että kulttuuripalvelut voidaan tuottaa vapaaehtoistyönä, jolloin kunnan ei tarvitse osallistua niihin lainkaan. Mikäli kansallisen tason rahoitusta heikennetään entisestään, ei kuntamme kaltaisissa paikoissa ole tulevaisuudessa tarjolla sellaisia kulttuuripalveluita, jotka tosiasiallisesti lisäisivät kuntalaisten hyvinvointia. [Kuntavastaus]

Yleisesti kunnissa ollaan tulevaisuudessa tilanteessa, jossa kulttuuripalveluiden olemassaoloa on pystyttävä enenevässä määrin perustelemaan. Osa kuntavastaajista kiitteli oman kunnan kulttuurimyönteistä ilmapiiriä sekä kulttuuritoiminnan hyötyjen ja mahdollisuuksien tunnistamista. Toisissa vastauksissa taas nousi esiin kulttuurikielteinen tai välinpitämätön ilmapiiri ja poliittisten päättäjien vähäinen arvostus kulttuuria kohtaan, mikä voi osaltaan myös estää kulttuuriasioista keskustelemista ja kulttuuritoiminnan kehittämistä.

Kulttuurikielteinen tai välinpitämätön ilmapiiri estää/rajoittaa keskustelua, sillä on havaittavissa myös pelkoa siitä, mitä tapahtuu, jos kulttuurin tarpeita nostetaan esille–> leikataanko niukkaa rahoitusta taholta, joka haluaa keskustella asioista syvemmin? [Kuntavastaus]

Tällä hetkellä kulttuuritoiminta on erillisenä nostona kunnan strategiassa ja siihen on varattu myös rahoitusta budjettiin. On jo huomattu, että kulttuurilla on hyvinvointivaikutusten lisäksi myös taloudellista merkitystä, joten oletan positiivisen kehityssuunnan jatkuvan. [Kuntavastaus]

Väestön ikääntyminen ja asukasmäärän väheneminen olivat keskeisimpien kulttuuritoiminnan järjestämiseen vaikuttavien kehityskulkujen joukossa. Molemmat vaikuttavat osaltaan myös kuntatalouteen verotulojen vähenemisen myötä. Samaan aikaan väestörakenteen muutokset vaikuttavat kulttuuriin osallistumiseen ja kulttuuripalvelujen tarpeeseen. Myös kunnissa kulttuuritoimintaa järjestävien yhdistys- ja vapaaehtoistoimijoiden toiminta voi olla vaakalaudalla, kun tekijät ikääntyvät ja vähenevät. Monissa kunnissa nämä toimijat ovat merkittäviä kunnan yhteistyökumppaneita ja kulttuuritoiminnan järjestäjiä. Väestön moninaistuminen on kunnissa keskeinen kysymys, joka vaatii uudenlaista osaamista ja kulttuuritarjontaa.

Kun kaikkialla tarkastellaan vain lukuja, näyttäytyy mm. pienillä kylillä, kaupunginosissa tai muutoin erityisryhmille toteutettu toiminta ”liian pieneltä” kustannuksiin nähden, vaikka näkemyksemme mukaan kaikki kuntalaiset ovat samanarvoisia, vaikka asuisivat esimerkiksi kauempana keskustasta tai tarvitsevat muutoin pienryhmätoimintaa tai muita ratkaisuja, jotka eivät näy kuitenkaan kustannuksissa säästöinä, vaikka osallistujamäärä olisi pienempi. Esitys tai työpaja tai kurssi on kustannuksiltaan sama, oli sillä paljon tai vähän osallistujia. [Kuntavastaus]

Osallistuva väki ikääntyy, nuoret ei niinkään ole kiinnostuneita kunnan tarjoamasta kulttuurista. [Kuntavastaus]

Kuntien näkemyksissä kulttuuritoiminnan järjestämiseen tulevaisuudessa eniten vaikuttavista kehityskuluista oli eroja kuntatyypeittäin. Maaseutumaisissa kunnissa väestön ikääntyminen ja asukasmäärän väheneminen nähtiin muita kuntia useammin merkittävinä kulttuuritoiminnan järjestämiseen tulevaisuudessa vaikuttavina kehityskulkuina. Kaupunkimaisissa kunnissa keskeisinä kehityskulkuina nousivat muita kuntia useammin esiin asukasmäärän kasvu, väestön kulttuurinen moninaistuminen sekä kunnan eri alueiden eriytyminen. Taajaan asutuissa kunnista neljä viidestä näki kunnan taloudellisen tilanteen vaikuttavan merkittävästi kulttuuritoiminnan järjestämiseen tulevaisuudessa. Keskimääräistä useampi taajaan asuttu kunta näki poliittisten valtasuhteiden muutokset tulevaisuuden merkittävänä kulttuuritoiminnan järjestämiseen vaikuttavana kehityskulkuna. Kaupunkimaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa kansallisen tason rahoitus ja ohjaus sekä niiden muutokset arvioitiin keskeiseksi tulevaisuudessa kulttuuritoimintaan vaikuttavaksi kehityskuluksi selkeästi maaseutumaisia kuntia useammin. (Kuvio 11.)

Myös AVI-alueittain nousi esiin jonkin verran eroja siinä, millaisten kehityskulkujen kunnat arvioivat vaikuttavan kulttuuritoiminnan järjestämiseen tulevaisuudessa. Kunnan taloudellisen tilanteen valitsivat kolmen tärkeimmän kehityskulun joukkoon keskimääräistä useammin Itä-Suomen AVI-alueen kunnat, keskimääräistä harvemmin taas Lapin AVI-alueen kunnat. Väestön ikääntyminen nähtiin keskeisenä tulevaisuuden kulttuuripalvelujen järjestämiseen vaikuttavana kehityskulkuna selkeästi useimmin Lapin AVI-alueen kunnissa. Enemmistö kyselyyn vastanneista Itä-Suomen sekä Länsi- ja Sisä-Suomen AVI-alueiden kunnista valitsi asukasmäärän vähenemisen kolmen eniten kulttuuripalveluiden järjestämiseen vaikuttavan kehityskulun joukkoon. Kansallisen tason rahoitus ja ohjaus sekä niiden muutokset nähtiin muita AVI-alueita useammin tärkeiksi tulevaisuuden kehityskuluiksi Etelä-Suomen, Lapin ja Lounais-Suomen AVI-alueiden kunnissa. (Kuvio 11.)

Lounais-Suomen AVI-alueen kunnista viidennes (21 %) näki, että väestön eriarvoisuuden kasvu tulee vaikuttamaan merkittävästi kulttuuripalvelujen järjestämiseen tulevaisuudessa. Muilla alueilla kyseisen kehityskulun valitsi 0–13 prosenttia alueen kunnista. Väestön kulttuurinen moninaistuminen nähtiin keskeisenä kulttuuripalvelujen järjestämiseen vaikuttavana kehityskulkuna useammin Lapin AVI-alueen kunnissa (18 %) kuin muilla AVI-alueilla (6–13 %). Pohjois-Suomen AVI-alueen kunnista 15 prosenttia valitsi kuntien tehtävien eriytymisen tärkeäksi kulttuuripalvelujen järjestämiseen tulevaisuudessa vaikuttavaksi kehityskuluksi, kun taas muilla AVI-alueilla tämän kehityskulun valinneiden kuntien osuus vaihteli 0–8 prosentin välillä. (Kuvio 11.)

Kuvio 11. Kuntien näkemykset kulttuuritoiminnan järjestämiseen tulevaisuudessa eniten vaikuttavista kehityskuluista alueittain ja kuntatyypeittäin.

Tietolähteet

Aluehallintovirasto (2019). Peruspalveluarviointi. Kulttuuripalvelut.

Jakonen, O. & Ruokolainen, O. (2024). Juurtuiko mikään? Hallitusohjelman 2015 kulttuurin kärkihankkeen seuranta. Cuporen työpapereita 23. Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö.

Ruusuvirta, M., Renko, V. & Luonila, M. (2020). Kuntien kulttuuritoiminnan nykytila ja kehittämistarpeet. Cuporen työpapereita 12. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

THL (2023). Kulttuuri kunnan toiminnassa 2023 -tiedonkeruun perustaulukot. Päivitetty 20.11.2023. (www.teaviisari.fi/kulttuuri).

Valtiovarainministeriö (2017). Tulevaisuuden kunnan skenaariot ja visiot 2020. Parlamentaarisen työryhmän väliraportti Tulevaisuuden kunnasta. Valtiovarainministeriön julkaisuja 9a/2017

Valtiovarainministeriö (2024) Kuntatalousohjelma vuosille 2025–2028: Kevät 2024. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2024:33.