Tiedolla johtamisen merkitys korostuu yhteiskunnallisen murroksen aikakaudella
Murroksessa, jossa yhteiskunnan peruspilareita horjutetaan ja kokonaisvaltainen epävarmuus lisääntyy, tutkittuun tietoon pohjautuva päätöksenteko on entistä tärkeämpää, kirjoittaa johtaja Johanna Tuukkanen.
Tätä kirjoittaessani tulee täyteen neljä kuukautta Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen johdossa. Näköalapaikalta olen saanut seurata paitsi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan liittyviä tietotarpeita myös kuntien kulttuuritoiminnassa, kulttuurialan organisaatioissa ja instituutioissa, tiedettä ja taidetta tukevissa säätiöissä sekä alan etujärjestöissä tunnistettuja tietojohtamisen haasteita. Tietoa on kyllä olemassa, mutta se on pirstaleista, hajanaista, osittain epäyhtenäistä ja siksi vaikeasti hyödynnettävissä ja yhteen sovitettavissa.
Havaintoni mukaan yhteiskunnallisessa keskustelussa kulttuuripolitiikkaa koskevaa tutkimustietoa hyödynnetään niukalti. Kulttuuria ja sen yhteiskunnallista merkitystä koskeva julkinen keskustelu on usein yksiulotteista, toimialakohtaista ja yhä enemmän polarisoitunutta ja populistista, jossa eri intressit keskustelevat ja ajavat omia etujaan. Tietoon perustuvaa kokonaiskuvaa on vaikea muodostaa.
Samaan aikaan elämme polykriisin aikakautta, jossa useat samanaikaiset kriisit vahvistavat toistensa vaikutuksia. Kulttuurialan toimintaympäristö muuttuu yhä nopeammin, ja viime vuosina toimintaa ovat vaikeuttaneet muun muassa koronapandemia sekä kansainvälisen turvallisuusympäristön muutos. Ilmastokriisi haastaa arvioimaan uudelleen vakiintuneita toimintamalleja ja -rakenteita.
Parhaillaan Suomen hallitus toteuttaa historiallisen suuria kulttuurirahoituksen leikkauksia, joiden vaikutuksista ei ole tehty ennakkoarviointia. Murroksessa, jossa yhteiskunnan peruspilareita horjutetaan ja kokonaisvaltainen epävarmuus lisääntyy, tutkittuun tietoon pohjautuva päätöksenteko on entistä tärkeämpää, ja riippumattoman tutkimuksen merkitys kasvaa.
Kriisien keskellä taiteen ja kulttuurin merkitys ihmisille korostuu. Ne tarjoavat välineitä oman äänen esille tuomiseen, mahdollisuuksia moniääniselle keskustelulle ja uusille näkökulmille sekä paikkoja uusien tulevaisuuksien kuvittelulle ja rakentamiselle. Kulttuuri tuottaa osallisuutta ja hyvinvointia. Ei ihme, että monet kulttuurilaitokset eri puolilla Suomea ovat tilastoineet viime vuosina kaikkien aikojen kävijäennätyksiä.
Cuporen tutkijat työskentelevät hyvin laaja-alaisesti kulttuuripolitiikan alan monitieteisissä tutkimushankkeissa. Tutkimuksemme jäsentyy neljään teemaan, jotka ovat kulttuurin rakenteet ja rahoitus, kunnat ja alueet, taide ja taiteilijat sekä tuotannot, tapahtumat ja osallistuminen. Vakaa pyrkimyksemme on tulevaisuudessa jatkaa tiedeviestinnän kehittämistä, koota yhteen hajanaista tietopohjaa ja luoda yhä moniulotteisempaa kuvaa kulttuurin merkityksestä ja kulttuuripolitiikasta.
Cuporelaiset ahkeroivat kulttuuripolitiikan tietopohjan vahvistamiseksi, ja julkaisemme tutkimustuloksemme avoimesti verkkosivuillamme, jotta niin päätöksentekijät kuin kulttuurialan toimijat ja media voivat hyödyntää tutkimuksiamme omassa toiminnassaan. Haluamme edistää demokraattista yhteiskunnallista keskustelua kulttuuripolitiikan kautta.
Marraskuussa 2024 eduskunnalle annettiin Kulttuuripoliittinen selonteko, joka suuntaa pitkälle tulevaan, 2040-luvulle. Uusi tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie esittelee sen eduskunnalle helmikuussa. Selonteossa visioitu kulttuuripoliittinen tavoitetila kuvaa kulttuuria yhteiskunnallisena muutosvoimana, jossa avainasemassa ovat kulttuurin tekijät ja sisällöt. Kulttuuri määritellään jokaisenoikeutena, ja Suomen kansainvälinen vaikuttavuus syntyy valovoimaisen kulttuurin voimalla.
Mutta mistä löydämme kriisien keskellä voimaa uskoa tällaiseen tavoitetilaan, kun samaan aikaan kulttuurialan perusrakenteet murenevat allamme? Sanotaan, että tieto lisää tuskaa. Me Cuporessa uskomme, että tieto auttaa meitä jäsentämään maailmaa ja että kokonaisvaltaisempi näkemys kulttuurin ja kulttuuripolitiikan tilasta auttaa päätöksentekijöitä suuntaamaan resursseja viisaammin, vaikuttavammin ja kaikkia ihmisiä eri puolella Suomea hyödyttävästi.
Uutisvirran kuva: Tim Mossholder, Unsplash