Kuinka paljon Suomessa on ulkomaalaistaustaisia taiteilijoita?
Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Pulmia nousee niin taustan määrittelyssä kuin taiteilijoiden tunnistamisessa.
Cupore päivittää parhaillaan ulkomaalaistaustaisia taiteilijoita koskevia tilastoja osana opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiantoa (ks. Lukujen valossa: Mitä tilastot kertovat ulkomaalaistaustaisista taiteilijoista Suomessa?).
Tilastot julkaistiin ensimmäisen kerran vuoden 2023 Moninaisuusraportissa.
Myöhemmin tänä vuonna julkaistavassa vuoden 2025 moninaisuusraportissa tilastojen antamaa kuvaa täydennetään haastattelututkimuksella, joka antaa äänen ulkomaalaistaustaisten taiteilijoiden kokemuksille ja näkemyksille toimintaedellytyksistään Suomessa.
Miten ulkomaalaistaustaisuus määritellään ja miten heidän lukumääräänsä voidaan arvioida?
Ulkomaalaistaustaisten taiteilijoiden määrän arvioinnissa käytetään useita eri mittareita. Maahanmuuttoa tarkastellaan tilastoissa tyypillisesti syntymämaan, kielen tai kansalaisuuden kautta. Sama koskee taidealaa.
Tilastokeskus muodosti 1990-luvulla maahanmuuton seurantaan syntyperämuuttujan, jonka perusteella väestö jaetaan suomalaistaustaisiin ja ulkomaalaistaustaisiin. Ulkomaalaistaustaisia ovat henkilöt, joiden molemmat vanhemmat (tai ainoa tunnettu) ovat syntyneet Suomen ulkopuolella.
Arkikielessä käsitteet ovat väljempiä.
Taiteilijatutkimuksissa rajaukseen on käytetty myös henkilön syntymämaata. Esimerkiksi Cuporen Avaus-tutkimuksessa tarkasteltiin ulkomailla syntyneitä taiteilijoita. Meneillään oleva haastattelututkimus on käytännössä kohdistunut ulkomailla syntyneisiin taiteilijoihin.
Erilaiset rajaukset tuottavat toisistaan poikkeavia joukkoja. Tulokseen vaikuttaa keskeisesti myös, ketkä ylipäätään tunnistetaan taiteilijoiksi. Aineistot ja menetelmät tekevät tämän eri tavoin.
Työllisyystilastojen mukaan osuus on noin kahdeksan prosenttia
Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan ulkomaalaistaustaisten osuus työllisistä taide-, muotoilu- ja arkkitehtuuriammateissa oli vuonna 2023 yhteensä 8,2 prosenttia (1 977 henkilöä). Samana vuonna ulkomaalaistaustaisten osuus koko väestöstä oli 10,2 prosenttia ja työllisistä 10,0 prosenttia.
Taiteenalojen välillä on suuria eroja. Tanssitaiteilijoista ja koreografeista ulkomaalaistaustaisia oli 18,0 prosenttia, kun taas näyttelijöiden, kirjailijoiden sekä ohjaajien ja tuottajien tapauksessa osuus jäi alle viiteen prosenttiin.
Työssäkäyntitilaston ammattitieto muodostetaan rekisterilähteistä saatujen ammattinimikkeiden ja -koodien perusteella. Ammatti määritellään ensisijaisesti henkilön vuoden viimeisen viikon työsuhteen perusteella. Päättelyssä voidaan käyttää apuna myös muita tietoja, kuten toimialaa tai koulutusta.
Apurahatilastot täydentävät kuvaa osuudesta
Taide- ja kulttuuriviraston (Kuvi) apurahatilastoissa seurataan vieraskielisiä hakijoita ja saajia. Vuonna 2024 vieraskielisten osuus hakijoista oli 7,1 prosenttia ja saajista 6,3 prosenttia. Hakijoita oli kaikkiaan 8 543, joista 1 537:lle myönnettiin apurahaa.
Kokonaiskuva on samansuuntainen kuin työssäkäyntitilastossa, vaikka tarkastelu perustuu syntyperän sijasta kieleen. Taiteenalojen väliset erot ovat isoja myös Kuvin aineistossa. Vieraskielisten hakijoiden osuus oli suurin monitaiteessa (14,7 %). Tämän kategorian rastivat usein paitsi poikkitaiteelliset myös kulttuurisen moninaisuuden alalla toimivat taiteilijat. Pieneksi osuudet jäivät muun muassa kirjallisuudessa ja teatteritaiteessa.
Kuvin apurahatilastoissa kielitieto on tähän saakka perustunut hakijan omaan ilmoitukseen. Uudessa valtionavustusjärjestelmässä tieto tulee Digi- ja väestötietovirastosta. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2025 vieraskielisten osuus apurahojen hakijoista oli 7,9 prosenttia ja saajista 7,1 prosenttia. (Pilvikki Heinonen, Kuvi, henkilökohtainen tiedonanto, 1.4.2026.)
Taiteilijana Suomessa -tutkimus päivittää tietoja
Cuporen Taiteilijana Suomessa -tutkimus nojaa Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin, mutta taiteilijat määritellään tutkijoiden asettamien kriteerien mukaan. Näitä ovat taiteilija- tai etujärjestöjen jäsenyys, apurahojen saaminen, taiteilijakoulutus ja käyttökorvauksen saaminen.
Pilottikierroksen viitevuosi oli 2019. Siinä taiteilijakunnan kooksi saatiin noin 17 300 henkilöä, joista ulkomaalaistaustaisia oli runsaat 700. Alhaista lukua selittää muun muassa se, että kaikki ulkomailla hankittu koulutus ei näy rekistereissä. Kaikki taiteilijajärjestöt eivät myöskään voineet osallistua tutkimukseen tietosuojakäytäntöjensä vuoksi.
Tutkimusta päivitetään parhaillaan. Uuden kierroksen viitevuosi on 2023, ja mukana on aiempaa huomattavasti laajempi joukko taiteilijajärjestöjä. Tämän aineiston pohjalta tehtävät ulkomaalaistaustaisia taiteilijoita koskevat tilastopäivitykset julkaistaan myöhemmin tänä vuonna.
Miksi tietoa tarvitaan?
Ulkomaalaistaustaisia koskevaa tietoa tarvitaan, jotta voidaan arvioida, ovatko taidekentälle pääsy ja toiminnan edellytykset yhdenvertaiset eri taustoista tuleville. Siksi esimerkiksi etnistä tai kansallista taustaa koskevia tietoja on tarpeen käsitellä, vaikka niiden keruuseen ja käyttöön liittyy riskejä.
Tarjolla olevaan tietoon onkin syytä suhtautua kriittisesti. Tiedon tuottamiseen liittyy rajoitteita, varauksia ja poissulkemista. Käytetyt käsitteet ovat karkeita ja usein toiseuttavia, ulko-, vieras- tai ei-alkuisia. Ilmiötä ei voida myöskään kuvata vain yhdellä mittarilla. Nykyisissä tilastojulkaisuissa näkymättömiin jäävät esimerkiksi henkilöt, joiden vanhemmista vain toinen on syntynyt ulkomailla.
On tärkeä tehdä näkyväksi, miten tieto on rakentunut ja mitä on otettava huomioon, kun sitä hyödynnetään.
Lähteet
Hirvi-Ijäs, M., Renko, V., Leppänen, A., Lahtinen, E. & Sokka, S. (2023). Taiteilijana Suomessa: ammattitaiteilijat Suomessa vuonna 2019. Tietovihko 6. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore. https://www.cupore.fi/julkaisut/taiteilijana-suomessa-ammattitaiteilijat-suomessa-vuonna-2019/#
Karttunen, S., Lahtinen, E., Valkama, H. & Leppänen, A. (2023). Ulkomaalaistaustaiset taiteilijat Suomessa. Moninaisuusraportti 2023. Cuporen verkkojulkaisuja 75. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore. https://www.cupore.fi/julkaisut/ulkomaalaistaustaiset-taiteilijat-suomessa/#
Karttunen, S., Ruusuvirta, M., Kanerva, A., & Lahtinen, E. (2026, 8. huhtikuuta). Mitä tilastot kertovat ulkomaalaistaustaisista taiteilijoista Suomessa? Moninaisuusraportti 2025 – tilasto-osio. Cupore. https://www.cupore.fi/uutishuone/moninaisuusraportti-2025-tilasto-osio/
Lahtinen, E. & Karttunen, S. (2023). Diversity in the field of arts and culture: Development of monitoring data (2nd ed.). Cupore Fact Sheet 5. Center for Cultural Policy Research Cupore. https://www.cupore.fi/en/publications/diversity-in-the-field-of-arts-and-culture-development-of-monitoring-data-2nd-ed/
Lahtinen, E., Mäenpää, M., Karri, S., & Kurlin Niiniaho, A. (2020). Avaus: ulkomaalaissyntyisten taide- ja kulttuurialan ammattilaisten asema Suomessa. Cuporen verkkojulkaisuja 63. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore. https://www.cupore.fi/images/tiedostot/2020/avaus_raportti.pdf
Taiteen edistämiskeskus. (n.d.). Apurahatilastot. https://www.taike.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/apurahatilastot
Tilastokeskus. (2023). Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2025 [tilasto]. Haettu 15.4.2026 osoitteesta https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11ra.px
Tilastokeskus. (2023). Työlliset ammattiryhmän (AML 2010, tasot 1–2), taustamaan, sukupuolen ja vuoden mukaan, 2010–2023 [tilasto]. Haettu 15.4.2026 osoitteesta https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tyokay/statfin_tyokay_pxt_115t.px
Tilastokeskus. (2025, 16. toukokuuta). Ammatin ja sosioekonomisen aseman menetelmäseloste työssäkäyntitilastossa [pdf]. Työssäkäynti: tilaston dokumentaatio. https://stat.fi/fi/tilasto/dokumentaatio/tyokay
