Vieraskynä: Taide- ja kulttuurialan työssäkäyvät köyhät
”Minun kaltaisiani on pilvin pimein, taiteilijoita, muusikoita, teatterintekijöitä jotka elävät kädestä suuhun ja projektista toiseen tai osa-aikaisten opetustöiden avittamana hakevat soviteltua työttömyyspäivärahaa, koska se on ainoa keino selviytyä.”
Yllä oleva ote on Jyväskylän yliopistossa vuonna 2015 kerätystä Töissä ja köyhä -aineistosta. Aineisto-otteessa yksi vastaajista, eli kulttuurialalla työskentelevä nainen, kertoo kokemuksistaan suhteessa alan epävarmuuteen ja haasteisiin. Työssäkäyvät köyhät ovat kaikkiaan hyvin moninainen joukko. Esimerkiksi matalapalkka-alalla työskentely, ero, yksinhuoltajuus ja sairastuminen ovat varsinkin kasautuessaan selviä riskitekijöitä toimeentulovaikeuksille.
Aineisto-otteessa mainitut prekaarit työt, kuten osa-aikaisuus ja yksinyrittäjyys, ajavat monia taide- ja kulttuurialalla työskenteleviä tilanteeseen, jossa palkka- ja yritystuloja yhdistellään työttömyys- ja sosiaaliturvaan tai tuloja haetaan muista töistä alan ulkopuolelta. Haasteita tuottaa myös se, että sosiaaliturvaa ei ole suunniteltu muuttuvien tulojen tarpeisiin, eikä etenkään yksinyrittäjyyttä varten. Taiteellinen työ ei taivu myöskään perinteiseen palkkatyön malliin, eivätkä tukijärjestelmät tunnista taiteellisen työn erityisluonnetta.
Taide- ja kulttuurialoilla köyhyys ei ole välttämättä äkillistä ja ennustamatonta, vaan mahdollisesti pitkäkestoinen ja jopa annettuna otettu tila. Intohimon työhön nähdään kompensoivan tuloja, ainakin työuran alkuvaiheessa. Kuitenkaan Suomessa alavalinnan ja tietyn koulutuksen ei pitäisi tarkoittaa, että työllään ei tule toimeen tai tuloja on hankittava monesta lähteestä vapaa-ajan kustannuksella.
Maailmanlaajuisen koronapandemian myötä kulttuurialalla työskentelevät ovat joutuneet erityisen ahtaalle, kun monet alan työt ovat keskeytyneet, peruuntuneet tai siirtyneet pitkälle tuntemattomaan tulevaisuuteen. Esimerkiksi musiikkialan arvon on arvioitu laskeneen yli 200 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja tilanne heijastuu laajaan toimijajoukkoon, joiden elinkeino on ollut riippuvainen esimerkiksi erilaisista tapahtumista. Taiteen edistämiskeskuksen Taiken mukaan alan ahdinkoa osoittaa se, että vuoden 2021 huhtikuussa päättyneeseen koronatukihakuun tuli enemmän yksittäisiä hakemuksia, kuin koskaan aikaisemmin.
Koronaepidemian lisäksi huolta lisää taidealojen rahoituksen tulevaisuus. Tässäkin blogisarjassa on kirjoitettu valtion taiderahoituksen vähenemisestä mutta siitä, miten tämä tulee vaikuttamaan alan tulevaisuuteen, on toistaiseksi olemassa vain arvioita.
Voi kuinka pieninä palasina onkaan
Mun leipäni maailmalla
Näihin Tapio Rautavaaran 1950-luvulla levyttämiin Hummani hei -kappaleen sanoihin samaistuu varmasti moni kulttuurialan töissä työskentelevä tänäkin päivänä. Kulttuurialalla leipä on ollut tiukassa jo ennen koronapandemiaa ja rahoitusleikkauksiakin. Keräämme Jyväskylän yliopistossa nyt aineistoa Töissä ja köyhä 2.0 -aineistonkeruulla. Tutkimuksemme keskittyy selvittämään, mistä työssäkäyvien köyhyydessä on kysymys.
Millaista on, kun rahat eivät riitä? Millaisia vaikutuksia sillä on sosiaalisiin suhteisiin? Kuinka onnistuu työttömyysturvan, asumistuen, toimeentulotuen ja muun sosiaaliturvan yhdistäminen elämiseen riittämättömiin palkka- tai yrittäjyystuloihin? Miten korona on vaikuttanut pienituloisten työllisten elämään?
Kutsumme epätyypillisissä töissä, palkansaajina tai yrittäjinä toimivia ihmisiä kertomaan kokemuksistaan. Osallistu tutkimukseen tästä: https://link.webropol.com/s/tk2021
Lue lisää tutkimuksen verkkosivuilta: https://r.jyu.fi/DX0
Yliopistonlehtori, dosentti Mikko Jakonen johtaa Töissä ja köyhä 2.0! Pienituloisten arki ja sosiaaliturva palkkatyössä ja yrittäjänä -hanketta Jyväskylän yliopistossa. Hänen taustansa on politiikan tutkimuksessa, sekä työn ja talouden muutosten tutkimuksessa. Yliopistonlehtori Hanna-Mari Ikonen on tutkinut pienyrittäjyyttä ja itsensätyöllistämisen muotoja erityisesti sukupuolen sekä muuttuvan työelämän näkökulmista. Projektitutkija Jenny Säilävaaran tausta on sukupuolentutkimuksessa ja erityisesti äitiyteen liittyvissä kysymyksissä.
Valokuva: congerdesign/Pixabay