Kulttuurihyvinvointialueet?

Raportista käy ilmi, että: 

• Kulttuurihyvinvointia koskeva tavoitteiden ja toimenpiteiden asettaminen hyvinvointialueiden hyvinvointisuunnitelmissa ja kulttuurihyvinvointisuunnitelmissa on hyvin kirjavaa ja eritasoista. 

• Kulttuurihyvinvointia koskevien palveluiden suunnittelu sekä niiden toteutuksen ja vaikutusten seuranta vaatii vielä kehittämistä hyvinvointialueilla. 

• Vastuu kulttuurihyvinvointitoiminnan yleisestä kehittämisestä on kohtuullisen hyvin määritelty hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueista 65 prosenttia raportoi, että hyvinvointialueella on määritetty kulttuurihyvinvoinnista vastaavat henkilöt tai tahot. 

• Hyvinvointialueet luottavat kuntien ja järjestöjen aktiivisuuteen kulttuurihyvinvointitoiminnan tarjoamisessa. 

• Hyvinvointialueiden kulttuurihyvinvointiin kohdennettu rahoitus näyttäytyy sirpaleisena ja siitä on tällä hetkellä vaikea saada kokonaisvaltaista tietoa. Hyvinvointialueilta puuttuvat yhteiset käytännöt kulttuurihyvinvointipalvelujen tilaamiseen ja rahoituksen pysyvyys on epävarmaa.  
• Kaupunkien ja kuntien rahoitus, sosiaali- ja terveyssektorin rahoitus sekä taide- ja kulttuurihallinnon tukimuodot nousevat esille tärkeimpinä hyvinvointialueiden kulttuurihyvinvointitoiminnan rahoituskanavina.