Taide- ja kulttuurilaitokset osana Jyväskylän kehitystä ja hyvinvointia

Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja taidelaitokset osana kaupunkikehitystä ja hyvinvointia- tutkimushankkeessa selvitettiin, millaisia aluetaloudellisia vaikutuksia Jyväskylän kaupungin taide- ja kulttuurilaitoksilla on sekä sitä, kuinka kaupungin taide- ja kulttuurilaitosten toiminta tukee kaupunkikehitystä ja kaupunkilaisten hyvinvointia.

Hankkeessa kartoitettiin kaupungin taide- ja kulttuurilaitosten käyttöä kyselyn avulla. Kyselyaineisto antaa kuvan laitoksiin liittyvistä rahavirroista, erityisesti kävijöiden kulutuksen osalta. Lisäksi kyselyaineisto tuo esille laitoksissa kävijöiden taustaa, kulttuurin kuluttamiseen liittyvää käyttäytymistä ja esimerkiksi palveluihin liittyviä kehittämiskohteita. Kyselyn avulla saatiin myös kuva siitä, miten vastaajat kokevat taide- ja kulttuurilaitosten vaikutuksen omaan hyvinvointiinsa. Talousvaikutuksia arvioimme myös tekemällä erillisen panos-tuotos-analyysin laitosten oman toiminnan ja kävijöiden kulutuksen kerroinvaikutuksista.

Keskeisiä tuloksia:

  • Jyväskylän taide- ja kulttuurilaitosten aluetaloudellinen vaikutus on merkittävä. Taidelaitoskäynteihin liittyvät rahavirrat Jyväskylässä ovat 8,4 miljoonaa euroa. Jyväskylän taidelaitosten aluetaloudellinen vaikutus mitattuna tuotantovaikutuksilla on kokonaisuudessaan vähintään noin 14,9 miljoonaa euroa. Laitosten vaikutus alueen työllisyyteen on yhteensä noin 149 henkilötyövuotta. Luku ei sisällä laitosten henkilökuntaa.
  • Taide- ja kulttuurilaitoksien vaikutus kaupungin imagoon ja kaupunki-identiteettiin on vastaajien kokemuksien perusteella hyvin
    myönteinen.
  • Taide- ja kulttuurilaitoksilla on tärkeä merkitys keskustan vetovoiman ylläpitäjinä. Taidelaitokset houkuttelevat ihmisiä keskustaan ja saavat heidät käyttämään siellä rahaa ja aikaa.
  • Sekä laitoksissa käyneet että sellaiset vastaajat, jotka eivät olleet käyneet taidelaitoksissa viimeisen vuoden aikana olivat pääosin sitä mieltä, että käynti taidelaitoksessa edistää omaa hyvinvointia.
  • Selkeä kehittämiskohde laitosten toiminnassa on osallisuuden edistäminen.

Tutkimus tehtiin Jyväskylän kaupungin elinkeinoyksikön luotsaaman Jyväskylän Sydän -hankkeen toimeksiannosta. Hankkeen tavoitteena on kehittää kaupunkikeskustaa sekä keskustassa sijaitsevien taide- ja kulttuurilaitosten toimitiloja.

Tallenne 16.1.2020 järjestetystä julkistustilaisuudesta löytyy osoitteesta https://youtu.be/BsBBJIeq56U (katsottavissa 16.3.2020 saakka).

Olli Ruokolainen, Sakarias Sokka, Ari Kurlin ja Timo Tohmo 2019. Taide- ja kulttuurilaitokset osana Jyväskylän kehitystä ja hyvinvointia. Cuporen verkkojulkaisuja 56. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

ISBN 978-952-7200-43-8

ISSN 1796-9263

Olli Ruokolainen
Olli Ruokolainen Erikoistutkija

050 448 3484 Tutkijaprofiili »

Sakarias Sokka
Sakarias Sokka Erikoistutkija, YTT, FM

+358 50 387 2728 Tutkijaprofiili »

Ari Kurlin
Ari Kurlin Tutkija, HM

+358 46 921 7755 Tutkijaprofiili »

Timo Tohmo Yliopistotutkija, Jyväskylän yliopisto

Tutkijaprofiili »