”Ruotsin malli” näkyy suomalaisten kuntien kulttuuripolitiikoissa

”Ruotsin malli” näkyy suomalaisten kuntien kulttuuripolitiikoissa

Kulttuuripolitiikan rakenteet, toimijat ja palvelut ovat paikallistasolla samankaltaisia Suomessa ja Ruotsissa, ilmenee Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tekemästä katsauksesta. Sen sijaan maiden välillä on eroja taide- ja taiteilijapoliittisissa ratkaisuissa sekä siinä, kuinka kulttuurista moninaisuutta huomioidaan. Katsausta varten kulttuuripolitiikan harjoittamista vertailtiin neljässä rannikkokaupungissa: Luulajassa, Oulussa, Uumajassa ja Vaasassa.

Kaupunkien kulttuuripoliittisten rakenteiden ja organisaatioiden vertailu osoitti, että kaupunkien keskeiset kulttuuritoimijat ja kulttuuripalvelut ovat monin osin samankaltaisia. Näihin kuuluvat esimerkiksi monipuolisesti toimivat taide- ja kulttuurilaitokset. Samankaltaisuudet heijastavat Suomen ja Ruotsin yhteisiä kulttuuripoliittisia juuria: kummankin maan kulttuuripolitiikan pohjana on taiteen ja kulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden edistäminen eri puolilla maata. 

Maiden väliset erot näkyivät kulttuurisen moninaisuuden huomioimisessa sekä taide- ja taiteilijapoliittisissa ratkaisuissa. Strategioiden tarkastelun perusteella kulttuurinen moninaisuus ymmärretään sekä otetaan huomioon paikallisissa ja alueellisissa hallintorakenteissa eri tavoin.  Kunnilla sekä taide- ja kulttuuritoimijoilla näyttäisikin olevan laaja liikkumavara määritellä, mitä moninaisuus pitää sisällään. Taustalla näkyy historiallinen kehityskulku: Suomesta on muutettu ulkomaille, kun taas Ruotsiin on viimeisen sadan vuoden aikana muuttanut suuri määrä erilaisia ihmisryhmiä.

Katsaus osoitti myös, että taiteilijoiden toimintaedellytykset eroavat toisistaan paikallisen kulttuuritoiminnan tasolla. Ruotsissa taiteilijapolitiikan toteuttamiseen on vaikuttanut vuonna 2011 käyttöön otettu yhteistoimintamalli, joka kasvatti alueiden valtaa kulttuurihallinnossa ja resurssien kohdentamisessa. Ruotsissa aluetaso onkin Suomesta poiketen keskeinen kulttuuritoiminnan rahoittaja sekä taide- ja kulttuuripalvelujen järjestäjä paikallisella tasolla. Yhteistoimintamalli edellyttää alueen, kuntien ja taiteen ja kulttuurin ammattilaisten yhteistyötä alueellisen kulttuurisuunnitelman toteuttamisessa. Suomen tarkastelukaupunkien strategioissa painotettiin etenkin asukkaiden osallistumista.

”Taide- ja taiteilijapolitiikkaan osallistumisen painotus Ruotsissa on Suomea enemmän ammatillisissa toimijoissa”, erikoistutkija Maria Hirvi-Ijäs toteaa.

Ruotsi on ollut monessa suhteessa vakiintunut vertailukohta ja esimerkki suomalaisen yhteiskunnan eri ulottuvuuksille. Paikallisen kulttuuritoiminnan näkökulmasta ”Ruotsin mallia” leimaavat etenkin julkilausutut tavoitteet hallinnon eri tasoilla, määritellyt vastuunjako ja prosessit, yhdessä tekemisen tavoite sekä ammattimaisen taide- ja kulttuuritoiminnan korostus. Taide ja kulttuuri nähdään voimakkaasti paikallisen kehittämisen välineenä. Tämä näkökulma on viime vuosina korostunut myös Suomessa.

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tuoreessa työpaperissa verrataan paikallisen kulttuuripolitiikan harjoittamista Suomessa ja Ruotsissa. Työpaperissa tarkasteltiin, kuinka Suomen näkökulmasta keskeisiin kulttuuripoliittisiin kysymyksiin on Ruotsissa vastattu. Tarkastelu kohdistui kulttuuripolitiikan harjoittamiseen neljässä rannikkokaupungissa: Luulajassa, Oulussa, Uumajassa ja Vaasassa.

Lue julkaisu:

Maria Hirvi-Ijäs & Vappu Renko 2020. ”Sen Ruotsin mallin mukaan…”. Kunnallisen kulttuuripolitiikan harjoittaminen Suomessa ja Ruotsissa. Katsaus. Cuporen työpapereita 11. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

Ruotsinkielinen versio katsauksesta on luettavissa täällä. Läs publikation på svenska.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Maria Hirvi-Ijäs, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 050 463 5575

Tutkija Vappu Renko, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 050 566 0360

Maria Hirvi-Ijäs

Erikoistutkija
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Maria Hirvi-Ijäs

Vappu Renko

Tutkija, VTM, FM
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Vappu Renko