Kulttuurialan Covid-19 pandemian jälkeinen palautuminen ja muutos pohjoismaissa
Hanke on osa Pohjoismaisen ministerineuvoston tavoitetta seurata kulttuurialan kehitystä Pohjoismaissa.
Cuporessa toteutettavan selvityksen yleinen tavoite on kartoittaa ja koota tietoa Pohjoismaiden kulttuuripolitiikan tähänastisesta sopeutumista pandemiaan. Tutkimuksen kohdemaina ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti sekä autonomisista alueista Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.
Selvityksessä tutkitaan pandemian vaikutuksia kulttuurin rahoitukseen ja kulttuuripolitiikan tavoitteisiin sekä arvioidaan mahdollisia pitkän aikavälin kulttuuripoliittisia kehityskulkuja.
Tavoitteena on myös arvioida, jos ja missä suhteessa eri Pohjoismaiden kulttuurisektoreiden voidaan alkaa nähdä elpyvän pandemian vaikutuksista vuonna 2022.
Cuporen tutkijatiimi toteuttaa selvityksen läheisessä vuoropuhelussa Kulturanalys Nordenin kanssa.
Tiimi Maria Hirvi-Ijäs (vast.), Olli Jakonen, Sakarias Sokka, Anna Sofia Blomström
Hankkeen tutkijat
-
-
Maria Hirvi-Ijäs Erikoistutkija, FT, nykytaiteen dosentti +358 50 463 5575 maria.hirvi-ijas@cupore.fi Profiili -
Sakarias Sokka Erikoistutkija, dosentti, YTT, FM, Cuporen varajohtaja +358 50 387 2728 sakarias.sokka@cupore.fi Profiili -
Tutustu myös näihin hankkeisiin
-
Tutkimus käynnissä
Taiteen ja kulttuurin tilat
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore selvittää Taide- ja kulttuuriviraston (Kuvi) toimeksiannosta taiteen ja kulttuurin tilojen toimintaa ja merkitystä.
-
Tutkimus käynnissä
Kulttuurituottajien osaamisesta ja oppimisprosesseista
Vuonna 2026 Cupore toteuttaa selvityksen kulttuurituottajien osaamisesta ja oppimisprosesseista. Selvitys pohjautuu Arcada-ammattikorkeakoulun ruotsinkieliseen kulttuurituotannon koulutukseen sekä tarpeeseen varmistaa kulttuurialan osaamisen saatavuus myös tilanteessa, jossa tutkintoon johtavaa koulutusta ei enää tarjota. Selvityksen tavoitteena on tarkastella, miten kulttuurituottajia on koulutettu, miten valmistuneet ovat sijoittuneet työelämään kulttuurialalla sekä millaista osaamista työelämässä tällä hetkellä tarvitaan. Lisäksi selvityksessä tarkastellaan erilaisia osaamisen kehittämisen tapoja sekä sitä, miten oppiminen ja osaamisen kehittäminen voidaan turvata ruotsinkielisessä toimintaympäristössä tulevaisuudessa. Selvitys perustuu dokumenttianalyysiin, avainhenkilöiden haastatteluihin sekä alumneille suunnattuun kyselyyn.