Julkaisu
Kulttuurihyvinvointialueet?
Kulttuurihyvinvointialueet? -raportissa tarkastellaan kulttuurihyvinvointitoiminnan tavoitteita, organi-sointia, toimintamalleja sekä rahoitusta hyvinvointialueilla. Lisäksi käydään läpi toiminnan esteitä ja kehittämiskeinoja. Raportti perustuu hyvinvointialueiden edustajille kohdennetun kyselyn ja tietopyyntöjen tuloksiin sekä haastatteluaineistoon.
Raportista käy ilmi, että:
- Kulttuurihyvinvointia koskeva tavoitteiden ja toimenpiteiden asettaminen hyvinvointialueiden hyvinvointisuunnitelmissa ja kulttuurihyvinvointisuunnitelmissa on hyvin kirjavaa ja eritasoista.
- Kulttuurihyvinvointia koskevien palveluiden suunnittelu sekä niiden toteutuksen ja vaikutusten seuranta vaatii vielä kehittämistä hyvinvointialueilla.
- Vastuu kulttuurihyvinvointitoiminnan yleisestä kehittämisestä on kohtuullisen hyvin määritelty hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueista 65 prosenttia raportoi, että hyvinvointialueella on määritetty kulttuurihyvinvoinnista vastaavat henkilöt tai tahot.
- Hyvinvointialueet luottavat kuntien ja järjestöjen aktiivisuuteen kulttuurihyvinvointitoiminnan tarjoamisessa.
- Hyvinvointialueiden kulttuurihyvinvointiin kohdennettu rahoitus näyttäytyy sirpaleisena ja siitä on tällä hetkellä vaikea saada kokonaisvaltaista tietoa. Hyvinvointialueilta puuttuvat yhteiset käytännöt kulttuurihyvinvointipalvelujen tilaamiseen ja rahoituksen pysyvyys on epävarmaa.
- Kaupunkien ja kuntien rahoitus, sosiaali- ja terveyssektorin rahoitus sekä taide- ja kulttuurihallinnon tukimuodot nousevat esille tärkeimpinä hyvinvointialueiden kulttuurihyvinvointitoiminnan rahoituskanavina.