Ammattilaisten liikkuvuus kansainvälistää kulttuurialaa

Kasvu syntyy usein kansainvälistymisestä, todetaan tuoreessa Kulttuuripoliittisessa selonteossa (VN, 2024, s. 10). Selonteko perustelee kulttuurialan kansainvälistymisen merkitystä muun muassa osaamisen lisääntymisellä, verkostojen laajenemisella sekä kulttuurin arvoketjun, kilpailukyvyn ja kestävän kasvun vahvistamisella (emt. s. 10; 19; 22).

Tuore On the Move -verkoston julkaisema englanninkielinen liikkuvuusopas kuvaa, miten rahoituslähteet käytännössä tukevat taiteilijoiden ja muiden kulttuurialan ammattilaistan kansainvälistä liikkuvuutta Pohjoismaissa ja Baltiassa. Suomen osuuden tiedonkeruusta vastasi Cupore.

Liikkuvuusrahoitus koostuu useista lähteistä

Liikkuvuusoppaan tavoite on tukea taiteilijoita ja muita kulttuurialan ammattilaisia kansainvälisessä yhteistyössä sekä auttaa rahoituksen löytämisessä matkustamiseen Pohjoismaiden ja Baltian alueelta tai alueelle. Oppaassa listataan säännölliset liikkuvuusrahoitusmahdollisuudet, joiden tiedot ovat helposti saatavilla verkossa.

Liikkuvuutta Suomesta ja Suomeen tukevat julkiset ja yksityiset toimijat kansainvälisellä, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Erityisesti yksityisten säätiöiden ja järjestöjen määrä on merkittävä.

Kansallisella tasolla Taiteen edistämiskeskus (Taike) on tärkeä liikkuvuuden rahoittaja. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa lukuisia tiedotuskeskuksia ja muita toimijoita, jotka kanavoivat liikkuvuustukea edelleen toimijakentälle.

Rahoituslähteet heijastavat kulttuuripoliittisia toimintaympäristöjä

Liikkuvuusoppaan Pohjoismaita ja Baltian maita koskevat osiot antavat aineksia liikkuvuusrahoituslähteiden vertailuille eri maissa.

Suomessa yksityisiä liikkuvuutta rahoittavia tahoja on erityisen runsaasti suhteessa moneen muuhun maahan. Kansallisella tasolla julkinen liikkuvuusrahoitus keskittyy vahvasti Taikeen.

Liikkuvuusrahoituksen lähteisiin ja muotoihin vaikuttavat eri maiden vaihtelevat yhteiskunnalliset rakenteet ja toimintaympäristöt. Suomessa yksityisten rahoituslähteiden rooli korostuu, sillä kulttuuria rahoittavien säätiöiden rooli on ylipäätään montaa muuta Pohjoismaata keskeisempi.

Taustaa kulttuuripoliittisten rakenteiden ja käytäntöjen vertailuille tarjoaa esimerkiksi Compendium of Cultural Policies & Trends -verkoston verkkotietokanta.

Kansainvälistymisen edistäminen tarvitsee tietopohjaa

Kansallinen taso Suomessa pyrkii parhaillaan aktiivisesti edistämään kulttuurialan kansainvälistymistä.

Voimassa olevassa Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa (VN, 2023) tavoitellaan suomalaisen taiteen, kulttuurin ja luovien alojen kansainvälistymisen edellytysten parantamista. Kulttuuripoliittisen selonteon toimenpiteisiin kuuluvat kulttuurin poikkihallinnollisen kansainvälistymisstrategian määrittely sekä kansainvälistymisen tukirakenteiden ja rahoitusinstrumenttien vahvistaminen (VNK 2024, s. 33).

Viime vuoden lopulla työnsä aloitti Luovan talouden neuvottelukunta, jonka tavoitteena on edistää luovan talouden liiketoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä.[1] Taikessa – joka yhdistyy ensi vuoden alussa uuteen Taide- ja kulttuurivirastoon[2] – on parhaillaan tekeillä kansainvälinen strategia.[3]

Strategisten tavoitteiden edistäminen edellyttää kokonaiskuvaa olemassa olevista kansainvälistymisen rakenteista ja käytännöistä. Tuore liikkuvuusrahoitusopas pyrkii osaltaan lisäämään tietoisuutta nykyisistä esteistä kulttuurialan kansainväliselle liikkuvuudelle.

Ammattilaisten liikkuvuuden mahdollistaminen Suomesta ja Suomeen on keskeinen osa kulttuurialan kansainvälistymistä. Käytännön toteutus vaatii jatkossakin paitsi resursseja myös toiminnan seurantaa sekä mahdollisimman kattavaa tiedonvälitystä toimijakentälle.

Lähteet

On the Move (2025). Cultural Mobility Funding Guide for the international mobility of artists and culture professionals. Focus on the Nordic-Baltic region. https://on-the-move.org/sites/default/files/funding-guides/OTM_MFG_NordicBaltic_2025.pdf

VN (2023). Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165042

[1] https://tem.fi/hanke?tunnus=TEM084:00/2024 [haettu 28.4.2025.]

[2] https://www.taike.fi/fi/uutiset/taiken-ja-toimikuntarakenteen-uudistus-etenee-eduskuntaan [haettu 28.4.2025.]

[3] https://www.taike.fi/fi/uutiset/taike-mukana-luovan-talouden-neuvottelukunnassa-ja-kasvustrategian-suunnittelussa [haettu 28.4.2025.]