Ei pelkkää tiedotusta – Taiteen tiedotuskeskuksilla on omat profiilinsa ja moninaista toimintaa

Uutiset   13.5.2020  

Kuvituskuva, valokuvaaja Markus Spiske/ Unsplash

Taiteen tiedotuskeskukset ovat joukko kolmannen sektorin toimijoita, jotka asemoivat itsensä toimialojensa kehittäjiksi ja kansainvälistymisen edistäjiksi. Tiedotuskeskuksilla on monenlaista toimintaa, jonka laajuuteen vaikuttavat eri toimialojen rakenteet. Julkishallinto tunnistaa tiedotuskeskusten merkityksen, mutta tukee niitä vaihtelevasti. 

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore kartoitti taiteen tiedotuskeskusten toimintaa ja merkitystä toimialoillaan. Tutkimuksen kohteena olivat Arkkitehtuurin tiedotuskeskus, Frame Contemporary Art Finland, Kirjallisuuden vientikeskus FILI, Music Finland, Suomen pelialan keskus Neogames, Sirkuksen tiedotuskeskus, Suomen elokuvasäätiö, Tanssin Tiedotuskeskus ja Teatterin tiedotuskeskus TINFO. 

Tutkimuksesta selviää, että tiedotuskeskusten toiminta on monipuolista. Toimintamuotoihin lukeutuvat muun muassa taiteilijoiden tukeminen, alan edunvalvonta ja vaikuttajaviestintä, tilastointi, tiedonkeruu ja -välitys, välittäjätoiminta, koulutus ja kulttuurivienti. Laajimmillaan tiedotuskeskukset tavoittelevat toimialansa kokonaisvaltaista kehittämistä. Rajatummin ne vastaavat tietystä toimenpidekokonaisuudesta. Kaikki tiedotuskeskukset kokevat, ettei tiedotuskeskus nimenä kuvaa toiminnan koko laajuutta.

Tiedotuskeskusten määrä on kasvanut 2000-luvulla, mutta ne eivät kykene yksin vastaamaan monialaisen todellisuuden tarpeisiin. Toimialojen rakenteet ovat hyvin erilaisia ja eri aloilla toimii vaihteleva joukko alaa kehittäviä ja edistäviä tahoja. Nämä vaikuttavat siihen, millaisia odotuksia tiedotuskeskuksiin kohdistuu. Esimerkiksi musiikin alalla toimii edunvalvontaan keskittyviä organisaatioita, jolloin tiedotuskeskus voi rajata tämän oman toimintansa ulkopuolelle. Tilanne on toisenlainen esimerkiksi sirkuksen alalla. 

Marginaalisemmat sekä useita taiteenaloja yhdistävät taidemuodot puolestaan jäävät helposti tiedotuskeskusten toiminnan välimaastoon, mikä vaikeuttaa rahoituksen saamista, näkyvyyttä ja tiedonsaantia.  Kokonaiskuvan saamiseksi toimialoja pitäisi kartoittaa tarkemmin.

”Tiedotuskeskustenkin toiminnan kehittämistä auttaisi luovan työn toimintaedellytysten kattavampi kartoitus eri aloilla ja toiminnan tasoilla. Saman tarpeen olemme havainneet useissa muissakin tutkimuksissamme. Tällä hetkellä taidepolitiikkaa tehdään monilta osin ilman kunnollista tietopohjaa”, toteaa Cuporen erikoistutkija Sakarias Sokka.

Tutkimuksen mukaan julkinen hallinto tukee tiedotuskeskuksia vaihtelevasti. Opetus- ja kulttuuriministeriö on kaikkien tiedotuskeskusten keskeinen rahoittaja. Se nimeää keskukset strategisiksi kumppaneikseen, mutta kumppanuutta ja siihen mahdollisesti liittyviä velvoitteita ei kuitenkaan olla ministeriössä tarkemmin määritelty. Myöskään tiedotuskeskusten joukkoa ei olla määritelty täsmällisesti. Työ- ja elinkeinoministeriö mieltää tietyt taiteen toimialat, erityisesti musiikin, oman tukitoimintansa kohteeksi, mutta rajaa toiset selkeästi sen ulkopuolelle. Kaikki tiedotuskeskukset toivovat pitkäjänteisyyttä rahoitukseen.

Taidekentän arviot tiedotuskeskuksista ovat pääosin positiivisia, mutta parannettavaa nähdään siinä, kuinka tiedotuskeskukset tukevat toimialojensa ammattilaisten toimintaa eri puolilla Suomea.

Lue julkaisu:

Sakarias Sokka, Vappu Renko ja Emmi Lahtinen 2020. Toimialojen edistäjät ja toiveiden tynnyrit. Taiteen tiedotuskeskusten toiminta ja asema. Cuporen verkkojulkaisuja 60. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore. 

Lisää tutkimushankkeesta Cuporen verkkosivuilla.

Lisätiedot ja yhteydenotot: 

Erikoistutkija Sakarias Sokka, sakarias.sokka@cupore.fi, 050 387 2728 

Tutkija Vappu Renko, vappu.renko@cupore.fi, 050 566 0360

Tutkija Emmi Lahtinen, emmi.lahtinen@cupore.fi, 050 556 0414

Valokuva: Markus Spiske/ Unsplash

Tutkijat