Elinkeino- ja kulttuuripolitiikka kohtaavat elokuva-alan tuotantotukien leikkauksissa

Hallitus tiedotti tiistaina 2.9. budjettiriihen linjauksista valtion vuoden 2026 talousarvioon. Hallituksen yhdessä sopimat kohdennukset poikkeavat merkittävästi VM:n elokuun alussa ehdottamista leikkauksista. Kulttuurirahoituksen kannalta hallitus näyttäisi olevan armollisempi kuin VM:n ehdotus, jossa budjettimomentilla 29.80.50 mainittiin ”Taiteen ja kulttuurin edistämiseen kohdennetun valtionrahoituksen alentamisen” summaksi peräti 22 miljoonaa euroa. 2.9. julkaistussa listassakin esitetään 550 000 euron leikkauksia otsikon ”Avustukset taiteen ja kulttuurin avustuksiin” alla. Niissä kyse on kevään puoliväliriihen päätösten kohdentamisesta vuoden 2026 budjettiin, eikä siten uusista leikkauksista jo aiempiin merkittäviin valtionavustusten leikkauksiin nähden. Vielä suurempia säästöjä tosin paljastui yllättävästä suunnasta.

Tiedotustilaisuuden esittelymateriaaleista selviää, että yritystukia on määrä leikata yhteensä 141 miljoonaa euroa, josta noin 16 miljoonan euron osuus koostuu ”eräisiin yritystukiin” tehtävistä 30 % tasoleikkauksista. Näihin eräisiin tukiin luetaan myös ”OKM:n yritystuet”, jotka koostuvat 7,8 miljoonan leikkauksesta ”pääosin elokuvatuotannon tukiin”. Summa on yhdelle toimialalle kohdennettuna leikkauksena suuri. Suhteellisesti se on selvästi merkittävämpi kuin vaikkapa esittävän taiteen ja musiikin valtionosuuksien leikkaukset.

Elokuvatuotannon tuet jaetaan Suomen elokuvasäätiön (SES) kautta. SES julkaisi 3.9. tiukkasanaisen kannanoton, jonka mukaan ”hallitus aikoo romuttaa kotimaisen elokuvatuotannon”. SES painotti samalla, että elokuvatuotannon tuet eivät ole yritystukia, vaan ”tuotantotukea yksittäiselle elokuvalle”. SES:n johtaja Lasse Saarisen mukaan sen kautta kanavoitavassa rahoituksessa on kyse enemmän taiteen tukemisesta kuin ”aidoista yritystuista”.

Vaikka SES:n kautta jaettavassa rahoituksessa on kyse perinteisesti kulttuuripoliittiseksi miellettävästä tuesta, tuet toki kohdentuvat yrityksille, joten kyse on myös yritystuesta.¹ Samalla koko elokuvan toimiala toimii pitkälti yritysten kautta ja olisi vaikea kuvitella, kenen ellei yritysten kautta suomalaista elokuvaa voitaisiin tukea ja suomenkielisen elokuvatuotannon elinvoimasta huolehtia. Käsitteellinen debatti kuvaa hyvin valtionhallinnon sektoreiden välisten vastuiden tiettyjen osien hämäryyttä, joka on varsin yleistä juuri tapauksissa, joissa elinkeino- ja kulttuuripolitiikka kohtaavat.² Syvällisempää vaikuttavuusarviota nyt esitetystä elokuvan tuotantotukien merkittävästä supistamisesta ei tietomme mukaan ole tehty. Teimme vuoden 2024 tilanteesta yksinkertaisen tarkastelun, jossa poimimme lipputulot ja tuotantotuet tuotannoille, joissa oli mukana suomalainen tuotantoyhtiö.

Kuvio 1. Lipputulot ja Suomen elokuvasäätiön tuet.

Elokuvien lipputulot ovat selvästi suurempia kuin niiden saamat tuotantotuet. Näiden yhteys ei kuitenkaan suinkaan ole niin suoraviivainen, että lipputuloihin vedoten voisi yksinkertaisesti lakkauttaa tuet; merkittävätkin lipputulot voivat nojata tuotannon alun alkaen mahdollistaviin tukiin. Viimeisin varsinainen selvitys elokuvatuotantoihin kohdistuvien julkisten tukien vaikutuksista on tehty vuonna 2018. Se päätyi yhteenvetona siihen, että ”tuotantotuki on nykyisen laajuisen suomalaisen elokuvatuotannon elinehto”, ja ”edellytys sille, että Suomessa on voitu tehdä omaehtoisesti suomenkielisiä ja suomalaista kulttuuria kuvaavia elokuvatuotantoja”, joten SES:n maalailemilla kauhukuvilla leikkausten vaikutuksista on perustelunsa. Mainitussa selvityksessä todetaan myös, että vahvimmat elokuva-alalla toimivat tuotantoyhtiöt toimivat tyypillisesti myös TV-tuotannoissa, joiden määrä on myös supistunut viime vuosina muun muassa YLE:n pienentyneen rahoituksen ja muiden merkittävien toimijoiden (mm. MTV) vaikeuksien vuoksi. Kehitys luonnollisesti heikentää myös alan yritysten toimintaedellytyksiä.

HS:n 3.9. jutussa todettiin, että ”täsmällinen leikkausten kohdennus päätetään ministerin mukaan lähiviikkoina”. Kaiken kaikkiaan hallituksen budjettiesitys käsitellään vielä raha-asiainvaliokunnassa sekä valtioneuvoston yleisistunnossa ja annetaan eduskunnan käsiteltäväksi syysistuntokauden alkaessa. Lopullisesti valtion talousarvio hyväksytään eduskunnan täysistunnossa joulukuussa, kun valtiovarainvaliokunta on antanut mietintönsä esityksestä.

Täsmennetty 10.9. maininta 550 000 euron leikkauksen kohdistumisesta vuoden 2026 budjettiin.

1. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-512-6, s. 35: Yritystuki on taloudelliseen toimintaan myönnettävää avustusta ja korkotukea sekä sellaista lainaa, takausta, takuuta, oman pääoman ehtoista rahoitusta, verotukea ja muuta järjestelyä, johon sisältyy taloudellista etua ja joka myönnetään tukiohjelman mukaisesti tai tukiohjelman ulkopuolisena yksittäisenä tukena.[↩]
2. Ks. https://www.cupore.fi/wp-content/uploads/2025/04/Luovat-alat-kulttuuri-innovaatio-ja-elinkeinopolitiikassa.pdf[↩]