Festivaali on aina ainutlaatuinen, ei koskaan bulkkia

Tiedonkeruu suomalaiselta festivaalikentältä kaipaa yhtenäisyyttä, selviää Cuporen tuoreesta Taide- ja kulttuurifestivaalien vaikuttavuus -julkaisusta. Selvitys pohjustaa suomalaisia festivaaleja koskevan tietopohjan luomista.

Taide- ja kulttuurifestivaalien vaikuttavuus -julkaisussa tarkastellaan niiden 16 festivaalin vaikuttavuutta, joille opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi valtionavustusta vuonna 2018. Vaikuttavuudella on tarkoitettu niitä laajempia ja pidempiaikaisia vaikutuksia, joita taide- ja kulttuurifestivaalit ovat toimintansa kautta luoneet toteutuspaikkakunnillaan, valtakunnallisesti sekä kansainvälisellä tasolla. Vaikuttavuuden arviointia koskevilla seurantamittareilla voi olla useita kohteita, tasoja ja tavoitteita. Taloudellisten tunnuslukujen lisäksi on tarkasteltava sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia.

Selvityksen mukaan suomalaiset festivaalit ovat monialaisia ja monimuotoisia. Kulttuuripolitiikan tavoitteita ne voivat taiteen tuotannon tapana palvella erilaisin painopistein. Festivaalit osallistavat ja edistävät luovaa työtä. Tapahtumapaikkakuntien taloutta festivaalit täydentävät usein varsin matalilla julkisen rahoituksen investoinneilla.

”Selvityksen otos ei kerro koko totuutta Suomen rikkaasta festivaalikentästä. Mutta yhtäläisyyksiä ja eroja voidaan tämän perusteella nimetä.” toteaa Cuporen erikoistutkija Mervi Luonila.

Vaikka useat festivaalit muistuttavat toisiaan organisaatiorakenteiltaan tai saatavuutta ja saavutettavuutta edistäviltä toimenpiteiltään, tapahtumien toiminnan tavoitteet eroavat toisistaan.

”Festivaali on aina ainutlaatuinen, ei koskaan bulkkia. Siksi niiden vaikutuksetkin ovat aina erilaisia. Esimerkiksi osa festivaaleista ei käytä koskaan vapaaehtoisia, osalle he taas ovat elimellinen osa tuotantoa. Toiset festivaalit vastaavasti nojaavat sisällöissään taiteenalansa perinteeseen, kun toiset panostavat uusiin taiteellisiin avauksiin.” Luonila jatkaa.

Selvitys suosittaa tiedonkeruun ja raportoinnin tapojen ja muotojen yhtenäistämistä. Kerättävän aineiston on palveltava useita tahoja ja sitä on kerättävä laajasti festivaalikentän toimijoilta. Jatkossa voidaan esimerkiksi kyselyn avulla selvittää sitä, millä tavalla ja kuinka paljon festivaalit pohjaavat sisältöjen suunnittelun uusiin taiteellisiin avauksiin.

Vuonna 2018 opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi harkinnanvaraisia valtionavustuksia taide- ja kulttuurifestivaalille yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Cuporen julkaisu tarkastelee näiden 16 taide- ja kulttuurifestivaalin kulttuurista, sosiaalista ja taloudellista vaikuttavuutta festivaalien itsensä arvioimana. Arviointityön tavoitteena on ollut tuottaa tietoa opetus- ja kulttuuriministeriön festivaaleja koskevaan päätöksentekoon.

Luonila, Mervi – Kurlin, Ari – Karttunen, Sari – Mäenpää, Marjo 2019. Taide- ja kulttuurifestivaalien vaikuttavuus. Opetus- ja kulttuuriministeriön harkinnanvaraiset valtionavustukset festivaaleille vuonna 2018. Cuporen verkkojulkaisuja 52. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

Kuva: Naantalin musiikkijuhlat, kuvaaja Esko Keski-Oja.