Tietokortti: Lähiöissä osallistutaan kulttuuritoimintaan monin tavoin

Ihmisten arjen ympäristön ja yhteisöjen tarkastelu tuo esille kulttuuriosallistumisesta asioita, jotka eivät selviä julkisista asiakirjoista tai kulttuurilaitosten kävijätilastoista. Kulttuuriosallistumisesta voidaankin saada lisää tietoa tarkastelemalla lähiöitä, todetaan Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen julkaisemassa tietokortissa.

Cuporen tapaustutkimuksen kohteena oli Jyväskylän kaupunki ja sen kaksi lähiötä, Huhtasuo ja Keltinmäki-Myllyjärvi. Tutkimuksen pohjalta laaditussa tietokortissa lähiöiden kulttuuritoimintaa tarkastellaan osallistumisen ja osallistumattomuuden näkökulmasta.

Tutkituissa lähiöissä osallistutaan kulttuuritoimintaan monin tavoin, vaikka suuret kulttuurilaitokset sijaitsevat Jyväskylän keskustassa. Tutkimuskyselyn vastaajat kuluttavat kulttuuria muualla kaupungissa mutta käyttävät lähiöissä paljon kirjastopalveluja, liikkuvat luonnossa ja urheilevat.

”Lähiöiden tutkiminen tuottaa tietoa esimerkiksi asukkaiden omaehtoisesta toiminnasta, joka usein jää tunnistamatta. Tiedon tarve tästä toiminnasta on suuri,” erikoistutkija Olli Ruokolainen sanoo.   

Myös kulttuuritoimintaan osallistumattomista ihmisistä kaivataan tietoa. Tutkimuksen avulla voidaan selvittää, mitkä asiat ihmisten arjessa ja ympäristöissä mahdollisesti vaikuttavat osallistumiseen ja osallistumattomuuteen.

Lähiöissä tapahtuvaa kulttuuriosallistumista tutkittaessa täytyy tietää paljon siitä, missä muualla kulttuuria kulutetaan ja mitä muuta kuin ”puhtaasti” kulttuuripitoisia asioita tehdään vapaa-ajalla. Merkityksellistä on myös se, kuinka kulttuurin ohella muut julkishallinnon sektorit edistävät osallistumista lähiöissä.

”Esimerkiksi Huhtasuon ja Keltinmäen tapauksessa paikallinen konteksti vaikuttaa paljon vapaa-aikaan: lähiöt ovat liikkumisen ja luontoaktiviteettien paikkoja ja perinteinen taidelaitosten palveluihin osallistuminen tapahtuu muualla kaupungissa”, Ruokolainen toteaa.

Kulttuuri voi osaltaan lievittää sosioekonomisia ongelmia ja toimia myönteisten muutosten ajurina. Lähiöiden kulttuuritoimintaa voidaan tukea pienilläkin ”kädenojennuksilla”, kuten tarjoamalla toiminnalle tiloja, mutta tuen oikeanlainen kohdentaminen edellyttää tietoa paikallisista erityispiirteistä ja tarpeista.

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen ja Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen Kulttuuripolitiikan yksikön tutkimushankkeessa Kulttuuritoiminnan muodot ja merkitykset 2020-luvun lähiössä: kaksi tapaustutkimusta Jyväskylässä on tutkittu, kuinka kulttuuritoiminta elävöittää lähiötä. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriön Lähiöohjelma 2020–2022. Cupore julkaisee tutkimushankkeen tuloksista kolmen tietokortin sarjan. Järjestyksessään toinen tietokortti on luettavissa PDF-muodossa Cuporen verkkosivuilla:

Leppänen, Aino, Ruokolainen, Olli & Luonila, Mervi (2022). Lähiöt kulttuuriosallistumisen paikkoina. Tapauskohteena kaksi lähiötä Jyväskylässä. Tietokortti 9. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

Lisätiedot:

erikoistutkija Olli Ruokolainen, olli.ruokolainen@cupore.fi, 050 448 3484

erikoistutkija Mervi Luonila, mervi.luonila@cupore.fi

Tutustu aiemmin julkaistuun tietokorttiin ”Lähiöiden kulttuuripolitiikka – Tapauskohteena kaksi lähiötä Jyväskylässä”.

Lue lisää tutkimushankkeesta Cuporen verkkosivuilta.

Lähiöohjelma 2020-2022 ympäristöministeriön verkkosivuilla.

Grafiikka: Tiina Paju