Uusi raportti: Kulttuurisektorin toipuminen covid19-pandemiasta Pohjoismaissa

Covid19-pandemia on ohi, mutta merkkejä siitä on yhä löydettävissä: tavat kuluttaa kulttuuria ovat muuttuneet, yleisöt eivät ole täysin löytäneet takaisin kulttuurin pariin ja työskentelyä kulttuurialoilla leimaa epävarmuus.

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tekemässä ja Kulturanalys Nordenin julkaisemassa raportissa Kultursektorns återhämtning och förändring efter covid-19-pandemin tarkastellaan pandemian vaikutuksia ja muutoksia kulttuurisektorilla Pohjoismaissa. Raportin tilasi Pohjoismaiden ministerineuvosto.

Vaikka eri Pohjoismaiden kulttuuripolitiikoissa on samankaltaisuuksia, niiden pandemiaan liittyvät tukitoimenpiteet erosivat toisistaan. Tukitoimia kehitettiin koko pandemian ajan vastaamaan paremmin kulttuurisektorin tarpeisiin.

Kriisiapu päättyi, mutta suuri epävarmuus vaivaa edelleen kulttuurisektoria

Raportista selviää, että kaikki Pohjoismaat ovat torjuneet pandemian vaikutuksia kohdistetulla kriisituella ja tulevaisuuteen suuntautuvilla selvityksillä kulttuurisektorin jälleenrakennuksesta. Kriisituki on ollut suuruudeltaan vaihtelevaa eri maissa, mutta kulttuurin julkisten tuen merkitys on pandemian aikana vahvistunut. 

”Julkinen rahoitus on edellytys kulttuurielämälle Pohjoismaissa, ja tämä on tullut näkyvämmäksi covid19-pandemian aikana. Julkinen rahoitus on lujittanut kulttuurisektoria, mutta on myös noussut tarve lisätä yhteistyötä eri rahoittajien ja yksityisen sektorin välillä. Puhutaan yhä enemmän luovista elinkeinoista”, sanoo erikoistutkija Maria Hirvi-Ijäs Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporesta.

Kaikki maat olivat vuoden 2023 alkuun mennessä lakkauttaneet kriisituen. Samaan aikaan inflaatio ja energiakriisi ovat tuoneet uusia haasteita.

”Kulttuurisektorin työllisyydessä näkyy merkkejä toipumisesta, mutta vielä ei tiedetä, onko toipuminen pysyvää ja pitkäaikaista. Tiedämme, että kriisituella oli merkittäviä vaikutuksia, ja nähtäväksi jää, mitä työllisyydelle ja taloudelle tapahtuu pitkällä aikavälillä”, toteaa analyytikko, tutkija Malin Weijmer Kulturanalys Nordenista.

Pandemia paljasti puutteita kulttuurialan ammattilaisten työehdoissa

Pandemian aikainen kulttuurialan kriisi toi esiin rakenteellisia ongelmia, jotka pohjimmiltaan koskevat kulttuurialan työn taloudellisia edellytyksiä. Suuret kulttuurialan instituutiot pystyivät pandemian aikana tarvittaessa vahvistamaan talouttaan, kun taas freelancerit joutuivat ottamaan suuria taloudellisia riskejä.

”Selvitys ja pandemia toivat esiin rakenteellisia puutteita kulttuurialan ammattilaisten työehdoissa sekä työn taloudellisen turvattomuuden. Kokemukset ulkopuolisuudesta ja väliinputoamisesta toistuvat samanlaisina kriisituen suhteen”, sanoo Malin Weijmer Kulturanalys Nordenista.

Kulttuurisektori on moninainen, ja eri kulttuurialat erosivat toisistaan sen suhteen, millainen mahdollisuus niiden toimijoilla oli saada kriisitukea ja täyttää tuen myöntämisen kriteerit. Tällä oli vaikutusta alojen taloudelliseen tilanteeseen.

Kulttuuriosallistumisen toipuminen ja muutokset osallistumisessa

Laajassa mittakaavassa kulttuuriosallistuminen on palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle. Tietyissä ikäryhmissä osallistuminen on jäänyt aiempaa matalammalle tasolle, mikä voidaan tulkita kokoontumista rajoittavien toimien pitkäaikaiseksi seuraukseksi.

Vaikka pandemian aikana nähtiin monia esimerkkejä digitaalisten kulttuuripalvelujen nopeasta käyttöönotosta, kaikilla toimijoilla ei ollut mahdollisuutta sopeuttaa toimintaansa uusiin olosuhteisiin. Osa yleisöstä ei myöskään ryhtynyt digitaalisten palvelujen käyttäjiksi.

”Covid-19-pandemia toi esiin taidemuotojen vaihtoehtoisia jakelutapoja sekä eron kasvokkain tapaamisen ja digitaalisten laitteiden välityksellä tapahtuvan yhteydenpidon välillä. Tiettyjä taidemuotoja, kuten äänikirjoja ja musiikkia, voidaan helpommin kuluttaa digitaalisesti kun taas toiset, kuten teatteri ja kuvataide eivät toimi samalla tavalla. Digitaalisuus luo myös edellytyksiä uudenlaiselle taiteelliselle ilmaisulle ja nythän tekoäly on nousemassa voimakkaasti pinnalle”, sanoo erikoistutkija Maria Hirvi-Ijäs.

Taiteenalojen tuotanto- ja jakelumallien väliset erot näkyivät esimerkiksi eriävinä mahdollisuuksina saada taloudellista hyötyä digitaalisista jakelukanavista pandemian aikana. 

Raportista vastasivat Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporessa erikoistutkija Maria Hirvi-Ijäs, erikoistutkija Olli Jakonen sekä korkeakouluharjoittelija Anna-Sofia Blomström. Raportti on ruotsinkielinen, sisältäen englanninkielisen tiivistelmän.

Lue raportti tästä: https://pub.norden.org/nordiskkulturfakta2023-03/

Kultursektorns återhämtning och förändring efter covid-19-pandemin. Nordisk kulturfakta 2023:03. Nordiska ministerrådet.

Lisätiedot:

Erikoistutkija Maria Hirvi-Ijäs, maria.hirvi-ijas@cupore.fi, 050 463 5575

Tutkija, analyytikko Malin Weijmer, Kulturanalys Norden, malin.weijmer@kulturanalys.se, +46 31 395 20 13

Lue lisää tutkimushankkeesta Cuporen verkkosivuilta. 

Kuva: raportin kansikuva, kuvaaja Ernest Protasiewicz/ Viirus