Taiteilijat Pohjoismaissa: määritelmiä ja lukumääriä

1. Johdanto
2. Metodologiset huomiot
3. Taiteilijamääriä ja -määritelmiä Pohjoismaissa
4. Lopuksi
5. Lähteet

Johdanto

Ammattitaiteilijoiden työn tukeminen ja edistäminen on keskeinen osa kaikkien Pohjoismaiden kulttuuripolitiikkaa. Hyvinvointivaltioiden kulttuuripoliittiseen rakentumiseen ovat historiallisesti kuuluneet muun muassa taiteilija-apuraha- ja koulutusjärjestelmät sekä taide- ja kulttuurilaitosten kautta syntyneet työskentelymahdollisuudet taiteilijoille (KAN, 2018). Taiteilijapolitiikka on ollut Pohjoismaissa institutionaalisesti vahvasti vakiintunutta jo useiden vuosikymmenten ajan.

Kansainvälisessä ja erityisesti Euroopan unionin maiden välisessä vertailussa Pohjoismaat muodostavat poikkeuksen: ammattimaiseen taiteelliseen toimintaan kohdistuu omia tukijärjestelmiään, erillisiä virastoja ja toimielimiä sekä suhteellisen vakiintuneita, joskin maakohtaisesti vaihtelevia, määrittelykriteerejä (EC, 2023). Taiteilijapolitiikan toimeenpanosta vastaa Suomessa vuoden 2026 alussa toimintansa aloittanut Taide- ja kulttuurivirasto¹, Ruotsissa kansallinen taiteilijaneuvosto Konstnärsnämnden², Norjassa Kulturdirektoratet³ ja Tanskassa valtiollinen taiderahasto Statens Kunstfond⁴. Islannissa vastuu on jaettu Islannin taidekeskus Myndlistarmiðstön⁵ ja maan tutkimuskeskus Ranniksen⁶ välille.

Taiteilijuus on lähtökohtaisesti avoin ammatti ja toimijuuden muoto, jota ei voida yksiselitteisesti määritellä (Hirvi-Ijäs ym., 2021; Lindström Sol, 2016). Tämä avoimuus heijastuu suoraan siihen, millaisia määritelmiä ja rajauksia taiteilijuudelle eri Pohjoismaissa käytetään – ja millaista tietoa taiteilijakunnista ylipäätään on mahdollista tuottaa. Käytössä olevat määritelmät vaikuttavat ratkaisevasti sekä raportoituihin taiteilijamääriin että niiden vertailtavuuteen maiden välillä.

Vaikka taiteilijapolitiikka on vakiintunut osa pohjoismaista kulttuuripolitiikkaa, systemaattista vertailua ammattitaiteilijoiden määritelmistä, tiedonkeruukäytännöistä ja lukumääristä ei ole toistaiseksi tehty. Pohjoismainen vertailu tarjoaa tarkempaa tietoa paitsi taiteilijakuntien koosta, myös taiteilijapoliittisten järjestelmien rakenteellisista ominaispiirteistä sekä taiteilijuuden yhteiskunnallisesta asemasta ja merkityksestä eri maissa. Tällaisella tiedolla on merkitystä niin pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön, kansallisen kulttuuripolitiikan kehittämisen kuin kulttuurin ja taiteen sekä niitä koskevien politiikkojen tutkimuksen kannalta.

Tämän katsauksen taustalla on pyrkimys kehittää vertailukelpoista tietoa ammattitaiteilijoista Pohjoismaissa osana Cuporen tutkimusteemaa Taide ja taiteilijat sekä erityisesti rekisteripohjaista Taiteilijana Suomessa -tutkimushanketta. Katsaus toimii alustavana avauksena pohjoismaiseen vertailuun.

Tässä ensimmäisessä katsauksessa tarkastellaan ammattitaiteilijoiden määritelmiä ja lukumääriä Pohjoismaissa nimenomaan rekisteri- ja tilastopohjaisen tiedon näkökulmasta. Tarkastelun fokus ei ole taiteilijoiden tuloissa tai työehdoissa, vaan siinä, miten erilaiset määritelmät ja rajaukset vaikuttavat raportoituihin lukumääriin ja niiden vertailtavuuteen. Katsauksessa kuvataan, millaista tietoa taiteilijamääristä eri Pohjoismaissa on tällä hetkellä saatavilla ja miten määritelmälliset erot osaltaan selittävät lukumäärien välisiä eroja.

Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on tuotettu viime vuosina ajantasaista tutkimus- ja tilastotietoa ammattitaiteilijoista. Islannin osalta vertailukelpoista, kansallista taiteilijatilastointia ei toistaiseksi ole saatavilla, minkä vuoksi maa rajautuu tämän katsauksen ulkopuolelle.

Suomessa tuorein kokonaisvaltainen tieto ammattitaiteilijoista perustuu Cuporen Taiteilijana Suomessa -tutkimukseen. Parhaillaan on käynnissä hankkeen toinen tiedonkeruukierros, jossa ammattitaiteilijoita koskevat tiedot päivitetään kuvaamaan vuoden 2023 tilannetta.⁷

Metodologiset huomiot

Katsauksessa esitetyt luvut perustuvat saatavilla olevaan toissijaiseen aineistoon, kuten kansallisiin rekistereihin, tilastoihin ja tutkimusraportteihin. Tämä asettaa vertailtavuudelle rajoitteita: käytetyt määritelmät, rajaukset, aineistojen kattavuus sekä tiedonkeruun ajankohdat ja menetelmät vaihtelevat maittain.

Eri maiden lähteissä taiteilijuus käsitetään eri tavoin, ja luvut perustuvat osin eri vuosien aineistoihin. Tästä syystä katsauksen tavoitteena ei ole tuottaa eksakteja määrällisiä vertailuja, vaan tunnistaa rinnastusten kautta keskeisiä eroja ja yhtäläisyyksiä Pohjoismaiden taiteilijapoliittisessa tietopohjassa.

Taiteilijamäärät on suhteutettu koko väestöön vertailun selkeyttämiseksi. Työikäiseen väestöön suhteutettuna osuudet olisivat jonkin verran suurempia, mutta maiden väliset suhteet säilyisivät pääosin samoina.

Taiteilijamääriä ja -määritelmiä Pohjoismaissa

Tietopohja ammattitaiteilijoista sekä heijastaa että ohjaa sitä, miten taiteilijapolitiikkaa harjoitetaan ja tukea kohdennetaan. Vaikka Pohjoismaissa on pitkät historialliset perinteet taiteilijatuelle ja periaatteessa samankaltaiset, vertaisarviointiin perustuvat jakokäytännöt, maiden välillä on huomattavia eroja siinä, mitkä tahot käsittelevät taiteilijoiden määrittelyjä ja tiedonkeruuta suhteessa rahoituspäätöksien tekoon.

Suomessa taiteilijoiden rekisteripohjaisesta tiedonkeruusta ja määritelmistä vastaa Cupore yhteistyössä Taide- ja kulttuuriviraston kanssa. Ruotsissa Konstnärsnämnden tuottaa taiteilijatietoa yhteistyössä kulttuuripolitiikan analyysiviraston Myndigheten för kulturanalysin⁸ kanssa. Norjassa Kulturdirektoratet tilaa selvityksiä tutkimuslaitoksilta, ja viimeisimmistä tutkimuksista vastaa Telemarksforskning⁹. Tanskassa taiteilijamääritelmät ja tilastointi kuuluvat kansalliselle tilastoviranomaiselle Danmarks Statistikille¹⁰, kun taas taiteilijatuesta vastaa Statens Kunstfond.

Tanska on ainoa Pohjoismaa, jossa taiteilijatilastoinnista vastaa varsinainen tilastoviranomainen. Kansalliset tilastoviranomaiset tuottavat kaikissa Pohjoismaissa tietoa kulttuurin toimialoilla ja kulttuuriammateissa toimivasta työllisestä työvoimasta, mutta nämä luokitukset kattavat huomattavasti laajemman joukon kuin ammattitaiteilijat. Esimerkiksi Suomessa vuonna 2022 työllinen työvoima kulttuurin toimialoilla oli 84 808 henkilöä¹¹) ja kulttuuriammateissa 86 205 henkilöä¹²). Määrät vastaavat hieman alle neljää prosenttia maan väestöstä. Taiteilijoiden tai taiteellisissa ammatissa toimivien osuus sen sijaan vaihtelee maittain noin 0,3 prosentista 0,5 prosenttiin (taulukko 1).

Taulukko osoittaa, että huolimatta erilaisista määritelmistä taiteilijoiden osuus väestöstä asettuu Pohjoismaissa varsin samalle tasolle. Maiden väliset erot lukumäärissä selittyvät ensisijaisesti käytetyillä rajauksilla, aineistojen kattavuudella ja tiedonkeruun institutionaalisilla ratkaisuilla.

Norja

Norjassa toteutetaan säännöllisesti tutkimusta ammattitaiteilijoiden toimintaedellyksistä (Kunstnerundersøkelsen-tutkimus). Viimeisin Telemarksforskning-keskuksen vuonna 2022 toteutettama raportti koskee vuotta 2019. Tutkimuksessa taiteilijakuntaan rajataan Norjan koko väestöä koskevasta rekisteriaineistosta ne henkilöt, joilla on taiteilijajärjestön jäsenyys ja/tai jotka toimivat yritysrekisterin mukaan yksinyrittäjinä taiteen toimialoilla.¹⁸)

Tutkimuksessa tunnistettiin yhteensä 13 132 taiteilijajärjestöihin kuuluvaa henkilöä sekä 13 885 yksinyrittäjinä taiteen toimialoilla toimivaa henkilöä.¹⁹ Taiteilijamäärä vastaa noin 0,5 prosenttia maan väestöstä.

Yritysrekisterin limittäinen rinnastaminen taiteilijajärjestöjäsenyyteen poikkeaa muiden maiden kriteereistä. Tämän kriteerin soveltaminen tuottaisi todennäköisesti Suomessakin Cuporen rajauksiin perustuvaa suuremman joukon.

Ruotsi

Ruotsissa taiteilijapoliitiikasta vastaava virasto Konstnärsnämnden ja kulttuuripolitiikan analyysivirasto Myndigheten för Kulturanalys toteuttivat vuonna 2024 pilottitutkimuksen, jossa tarkasteltiin taiteellisissa ammatissa vuonna 2021 toimivien henkilöiden lukumäärää ja tuloja.

Kohderyhmä rajattiin Ruotsin tilastoviranomaisen (SCB) tuottaman ammatti- ja toimialakooditiedon kautta. Tutkimuksessa tunnistettiin noin 56 000 taiteellisissa ammateissa toimivaa henkilöä, mikä vastaa noin 0,5 prosenttia maan väestöstä.

Syksyllä 2025 virastot toteuttivat jatkoselvityksen, jossa tarkasteltiin erityisesti Konstnärsnämndeniltä ja Författarfondenilta vuosina 2019–2022 apurahaa hakeneita henkilöitä.²⁰ Apurahaa hakeneiden henkilöiden todettiin olevan taiteilijapoliittisten toimien kohderyhmä. Tulkinnan mukaan he erottuvat laajemmasta ryhmästä ”taiteellisissa ammateissa toimivat” siten, että heillä oli suurempi tarve hakea työlleen apurahoitusta. Ryhmä nimettiin taiteilijoiksi, joiden lukumäärä oli yhteensä 18 228.

Ruotsalaisten virastojen selvitysten kriteerit perustuvat taloudellisiin olettamuksiin ja poikkeavat muiden maiden määritelmistä.²¹ Siksi luku on heikoimmin vertailukelpoinen suhteessa muihin tässä katsauksessa tarkasteltuihin Pohjoismaihin.

Suomi

Cuporen toteuttamassa tutkimuksessa tunnistettiin yhteensä 17 295 ammattitaiteilijaa vuotta 2019 koskeneessa rekisteriaineistossa (Hirvi-Ijäs et al. 2023). Tämä vastaa noin 0,3 prosenttia maan väestöstä. Kyseessä on säännöllisin väliajoin toistettava tutkimus, jonka ammattitaiteilijoita määrittelevät kriteerit pohjautuvat professiotutkimukseen.

Ammattitaiteilijoihin luetaan Taiteilijana Suomessa -tutkimuksessa henkilöt, jotka ovat taiteilijoiden ammatti- tai etujärjestön jäseniä ja/tai saaneet apurahaa taiteelliseen työskentelyyn. Lisäksi ammattitaiteilijoihin luetaan henkilöt, jotka ovat saaneet taiteilijakoulutuksen ja käyttö- tai tekijänoikeuskorvausta taiteen tekijänä.

Kriteerit täyttävien ammattitaiteilijoiden joukko rajataan koko Suomen väestöä koskevasta Tilastokeskuksen rekisteriaineistosta. Kriteerien valintaa ja soveltamista avataan tarkemmin tutkimushankkeen työpaperissa ja tietovihossa.

Taiteilijana Suomessa -hanke toteutetaan yhteistyössä Taide- ja kulttuuriviraston kanssa opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Tavoitteena on toteuttaa uusi tiedonkeruukierros noin joka viides vuosi. Meneillään olevassa tiedonkeruussa ammattitaiteilijuuden kriteerit eivät ole muuttuneet, mutta pyrkimys on saada entistä kattavampi aineisto. Tämä tapahtuu ensisijaisesti sitä kautta, että useampi taiteilijajärjestö osallistuu rekistereineen kohderyhmän rajaukseen. Kattavuutta saadaan parannettua myös tulorekisterin tulolajeissa tapahtuneiden tarkennusten sekä uusien verottajan tietoihin pohjautuvien apuraha-aineistojen käyttömahdollisuuksien kautta.

Tanska

Tanskassa taiteilijamääriä tilastoi kansallinen tilastoviranomainen Danmarks Statistik. Taiteilijat rajataan tilastoista kolmella kriteerillä, joita ovat jäsenyys Tanskan taiteilijaneuvostoon kuuluvissa jäsenjärjestöissä, tekijänoikeuskorvauksien saaminen taiteellisesta toiminnasta sekä apurahojen tai hanketuen saaminen valtiollisen taiderahaston apurahajärjestelmän kautta Statens Kunstfondilta.²²

Tanska on väkilukuun suhteutettuna Suomelle tärkeä verrokkimaa. Myös Tanskan tilastoviranomaisen soveltamat kriteerit taiteilijakunnan määrittelyyn vastaavat Cuporen Suomessa soveltamia lukuun ottamatta taiteilijakoulutusta.

Tanskan tilastokeskuksen kokoama taiteilijoiden lukumäärä on Cuporen Suomessa vuoden 2019 tiedoin kokoamaa suurempi. Tanskassa tilastokeskuksella on käytössä kattavampi tietopohja kuin mitä Taiteilijana Suomessa -tutkimuksen pilottikierroksella oli käytössä. Suomessa ei saatu tietoa kaikista tutkimuksen ammattitaiteilijakriteerit täyttävistä henkilöistä muun muassa tietosuojalainsäädännön vaihtelevan soveltamisen vuoksi. Siten ammattitaiteilijakunnan koko myös Suomessa on todennäköisesti raportoitua suurempi.

Lopuksi

Tieto taiteilijoiden lukumääristä ja yhteiskunnallisesta asemasta on keskeistä taide- ja kulttuuripolitiikan toteuttamiselle. Ilman systemaattista tietopohjaa ei voida seurata ajallisia muutoksia, analysoida ammattikunnan tilannetta, tehdä tietoon perustuvaa päätöksentekoa tai arvioida politiikkatoimien vaikutusta.

Pohjoismaista vain Tanskassa taiteilijatilastoinnista vastaa kansallinen tilastoviranomainen. Pohjoismaiden yhteisissä tilastokehikoissa taiteilijoita ei toistaiseksi rajata omana ammattikuntanaan.²³ Eriävät määritelmät ja rajaukset vaikeuttavat maiden välistä vertailua ja hämärtävät taiteilijapolitiikan tietoperustaa.

Yhtenäisemmän tietopohjan muodostaminen edellyttää tiedontuottajien välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Cupore on osaltaan pyrkinyt vastaamaan tarpeeseen aktivoimalla pohjoismaista taide- ja taiteilijapolitiikan tutkimuksen verkostoa yhteistyössä Ruotsin Konstnärsnämndenin kanssa.

Ammattitaiteilijoiden määritelmät sekä tiedonkeruun ja tilastoinnin menetelmät kytkeytyvät laajempiin kysymyksiin taiteilijoiden yhteiskunnallisesta asemasta ja merkityksestä. Kulttuuri- ja luovien alojen kasvu tuo rinnalle uusia käsitteitä, kuten kulttuuri- ja luovien alojen ammattilaiset, kulttuurin tekijät tai ruotsalaisessa keskustelussa kulturskapare.²⁴)

Ajankohtaisessa eurooppalaisessa keskustelussa korostuu tarve arvioida uudelleen sitä, miten eri luovien alojen ammattilaisten oikeudet, työsuojelut ja sosioekonomiset olosuhteet määritellään ja pannaan täytäntöön (European Commission, 2023).²⁵ Tilastolliset katvealueet hämärtävät taiteellisen, kulttuurisen ja luovan työn todellisuutta, sillä osa toimijoista luokitellaan virheellisesti tai he jäävät kokonaan näkymättömiin. Käytössä olevat toisistaan poikkeavat terminologiat ja luokittelumallit vaikuttavat suoraan siihen, mitkä käytännöt tunnistetaan, rahoitetaan tai asetetaan etusijalle.

Määritelmien sisältöjen ja erojen ymmärtäminen on keskeistä paitsi taiteilijapolitiikan myös laajemman kulttuuripolitiikan seurannan ja kehittämisen kannalta.

Lähteet

European Commission: Directorate-General for Education, Youth, Sport and Culture. (2023). The status and working conditions of artists and cultural and creative professionals – Report of the OMC (Open Method of Coordination) group of EU Member States’ experts – Executive summary, Publications Office of the European Union. https://ec.europa.eu/assets/eac/culture/docs/eenc/eenc-2020-status%20and%20working%20conditions%20of%20artists-final%20report.pdf

Hirvi-Ijäs, M., Renko, V., Lahtinen, E., Sokka, S., Jakonen, O. & Kurlin Niiniaho, A. (2021). Taiteilijana Suomessa -tutkimus. Lähestymistapojen ja metodologioiden pohdintaa. Cupore. https://www.cupore.fi/julkaisut/taiteilijana-suomessa-tutkimus/

Hirvi-Ijäs, M., Renko, V., Leppänen, A., Lahtinen, E. & Sokka, S. (2023). Taiteilijana Suomessa: ammattitaiteilijat Suomessa vuonna 2019. Tietovihko 6. Cupore. https://www.cupore.fi/julkaisut/taiteilijana-suomessa-ammattitaiteilijat-suomessa-vuonna-2019/

Kulturanalys Norden. (2018). Kulturpolitisk styrning. Ansvarsfördelning och reformer inom de nordiska ländernas kulturpolitik under 2000-talet. Kulturanalys Norden.  https://kulturanalys.se/wp-content/uploads/2020/09/kulturpolitisk-styrning_webb.pdf

Kleppe, B. & Askvik, T. (2023). Kunstnerundersøkelsen 2019. Kulturdirektoratet. https://cdn.craft.cloud/3c8586ef-a64a-483f-a69e-e525b8ef3a35/assets/documents/Importert/kunstnerundersokelsen-2019_cbc4b9e2-a478-4baf-b89a-546fbaaf0a4d.pdf

Lindström, S. (2016).  Artists and Multiple Job Holding—Breadwinning Work as Mediating Between Bohemian and Entrepreneurial Identities and Behavior. Nordic journal of working life studies, 6(3), 43‒58. https://tidsskrift.dk/njwls/article/view/26674/23446

Mangset, P. (2013). En armlengdes avstand eller statens forlengede arm? Et notat om armlengdesprinsippet i norsk og internasjonal kulturpolitikk. Telemarksforskning. https://intra.tmforsk.no/publikasjoner/filer/2279.pdf

Myndigheten för kulturanalys. (2024). Hur ser inkomsterna ut för konstnärligt yrkesverksamma? En pilotstudie om inkomster utifrån yrkes- och näringskoder. https://kulturanalys.se/publikation/hur-ser-inkomsterna-ut-for-konstnarligt-yrkesverksamma/

Myndigheten för kulturanalys & Konstnärsnämnden. (2025). Konstnärers inkomster. Jämförelser mellan populationer i den skapande kärnan av KKB och övriga förvärvsarbetande. https://www.konstnarsnamnden.se/om-konstnarsnamnden/publikationer/konstnarers-inkomster-jamforelser-mellan-populationer-i-den-skapande-karnan-av-kkb-och-ovriga-forvarvsarbetande/

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2024). Kulttuuripoliittinen selonteko, Valtioneuvoston julkaisuja 2024:55. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/c354e842-ede6-4764-bbda-26f70e11cd52/content

Statistics Denmark. (2024). Documentation of statistics for Artists in Denmark 2024. https://www.dst.dk/Site/Dst/SingleFiles/GetArchiveFile.aspx?fi=8632712706846&fo=0&ext=kvaldel

Valtioneuvosto. (2025). Luovan talouden kasvustrategia 2025–2030, Valtioneuvoston julkaisuja 2025:61. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/a407be20-dc0a-4573-9d5b-ef2f5334efa3/content

1. https://kuvi.fi/[↩]
2. https://www.konstnarsnamnden.se/[↩]
3. https://www.kulturdirektoratet.no/[↩]
4. https://www.kunst.dk/[↩]
5. https://www.icelandicartcenter.is/[↩]
6. https://en.rannis.is/[↩]
7. Poikkeuksena on tekijänoikeuskorvaustiedot, joista tieto on saatavissa tulorekisteristä vuodelta 2024.[↩]
8. https://kulturanalys.se/[↩]
9. https://www.telemarksforsking.no/[↩]
10. https://www.dst.dk/da/[↩]
11. https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/kulttuuritilasto/html/suom0010.htm (taulukko 11.4[↩]
12. https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/kulttuuritilasto/html/suom0010.htm (taulukko 11.5[↩]
13. https://www.norden.org/fi/information/pohjoismaiden-vaesto[↩]
14. https://www.kulturdirektoratet.no/publikasjoner/kunstnerundersoekelsen-2019[↩]
15. https://kulturanalys.se/digital-publikation/hur-ser-inkomsterna-ut-for-konstnarligt-yrkesverksamma/?#stora-variationer-i-inkomst-mellan-olika-yrkesomraden[↩]
16. https://www.cupore.fi/julkaisut/taiteilijana-suomessa-ammattitaiteilijat-suomessa-vuonna-2019/ (s. 3) [↩]
17. https://dansk-kunstnerraad.dk/wp-content/uploads/2024/08/DKR-rapport_en-GB-spreads-14aug1400.pdf (s. 12) [↩]
18. https://cdn.craft.cloud/3c8586ef-a64a-483f-a69e-e525b8ef3a35/assets/documents/Importert/kunstnerundersokelsen-2019_cbc4b9e2-a478-4baf-b89a-546fbaaf0a4d.pdf (s. 21; 24.[↩]
19. emt. s. 27.[↩]
20. https://www.konstnarsnamnden.se/om-konstnarsnamnden/publikationer/konstnarers-inkomster-jamforelser-mellan-populationer-i-den-skapande-karnan-av-kkb-och-ovriga-forvarvsarbetande/[↩]
21. ”I stipendieordningarna är ”ekonomiskt behov” ett av bedömningskriterierna, vilket gör det rimligt att anta att konstnärer med höga inkomster sällan söker stipendier från myndigheterna.” emt. s.9. [↩]
22. https://www.dst.dk/en/Statistik/dokumentation/documentationofstatistics/artists-in-denmark[↩]
23. Pohjoismaissa on muutoin tehty monin osin työltä tilastojen harmonisoimiseksi, ks. Kulturanalys Norden https://kulturanalys.se/temaomraden/kulturanalys-norden/[↩]
24. https://kulturanalys.se/wp-content/uploads/2024/08/Hur-ser-inkomsten-ut-for-konstnarligt-yrkesverksamma.pdf (s. 11[↩]
25. Kts. myös vuoden 2026 konferenssiteema Encact. https://encatc.org/en/events/encatc-congress-2026/[↩]