Oulu2026-seurantaraportti vuodelta 2024: yleiskuva toiminnasta

Oulu on yhdessä 39 kumppanikunnan kanssa Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Cupore toteuttaa Oulu2026-kulttuuripääkaupunkihankkeen tutkimusta ja arviointia vuosina 2022–2027.

Tämä seurantaraportti kuvaa Oulu2026-toiminnan etenemistä vuonna 2024. Sitä edeltävät vuotta 2022 koskeva lähtötilanneraportti ja vuoden 2023 seurantaraportti.

Oulu2026-toiminnan seurantaa jäsentävät seitsemän teemaa: sisällöt ja tarjonta, taide- ja kulttuurialan toimintaedellytykset, tilat, osallistuminen ja osallisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointi, maine ja imago sekä kulttuuri-ilmastonmuutoksen kehitys.

Kukin teema sisältää määrällisiä indikaattoreita sekä syventäviä laadullisia tarkasteluja. Määrällisten indikaattorien tiedot tulevat useasta lähteestä[1], joista kaikki eivät päivity vuosittain ja osasta saadaan tieto vasta kulttuuripääkaupunkivuonna. Vuoden 2024 tilanne kuvataan niiden teemojen ja indikaattorien osalta, joista tieto oli saatavilla.

Lisäksi seurataan tunnuslukuja, jotka kuvaavat laajemmin kulttuuripääkaupunkitoiminnalla tavoiteltua taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kehitystä Oulu2026-alueella.

Raportin aineistossa painottuu ohjelmasisältö ja se, miten kulttuuriohjelma ja muut Oulu2026-toimintaan liittyvät toimenpiteet toteuttavat Oulu2026-toiminnalle asetettuja tavoitteita. Raportin aineisto kuvataan taulukossa 7 luvussa 8.

[1] Tämä vaikuttaa osaltaan myös kulloinkin raportoitaviin teemoihin. Esimerkiksi yhteisöllisyys ja hyvinvointi -teemaa käsitellään seuraavan kerran vuotta 2025 tarkastelevassa seurantaraportissa alkuvuonna 2025 toteutetun kansalaiskyselyn pohjalta.

Sisällys

YHTEENVETO: KULTTUURI-ILMASTONMUUTOKSEN KEHITYS – OULU2026-TOIMINTA VUONNA 2024
1. YLEISKUVA OULU2026-ALUEESTA VUONNA 2024
2. KEHITYS MÄÄRÄLLISTEN INDIKAATTORIEN VALOSSA VUONNA 2024
3. SISÄLLÖT JA TARJONTA
4. TAIDE- JA KULTTUURIALAN TOIMINTAEDELLYTYKSET
5. TILAT
6. OSALLISTUMINEN JA OSALLISUUS
7. MAINE JA IMAGO
8. SEURANTARAPORTIN AINEISTO

Lähteet

YHTEENVETO: KULTTUURI-ILMASTONMUUTOKSEN KEHITYS – OULU2026-TOIMINTA VUONNA 2024

Eloisa ja kiehtova kaupunki

• Ohjelmaa on vuoden 2024 aikana ollut tarjolla jo runsaasti. Oulu2026-ohjelmassa järjestettiin lähes 150 tapahtumaa ja yli 600 tilaisuutta ja niiden käyntimäärä oli suuri.
• Toiminnan lisääntyminen ja juhlavuoden lähestyminen ilmenee myös kasvaneena näkyvyytenä. Sekä Kulttuurisäätiö että hanketoimijat ovat aktivoituneet viestinnässään monella tapaa. Hankkeille tyypillistä viestintää on ollut ammatillisten ja tuotannollisten verkostojen aktivoiminen niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Esimerkiksi kulttuuripääkaupunkivuodessa mukana olevat vakiintuneet kulttuuritoimijat hyödynsivät viestinnässään omia olemassa olevia tiedotuskanaviaan ja yleisöpohjaansa. Säätiö on panostanut erityisesti kansainväliseen näkyvyyteen.

Tasapainoinen yhteisö

• Oulun kulttuurisäätiö on kehittänyt alueellisia yhteistyörakenteita vuoden 2024 aikana. Esimerkiksi kuntia omalla alueellaan tapahtuvan kulttuuritoiminnan suunnittelussa tukeva aluekoordinaattori aloitti tehtävässään 1.2.2024.
• Oulu2026-kuntien kulttuuritoimien yhteistyön määrässä ei ole tapahtunut huomattavaa muutosta lähtötilanteesta; yhteistyö ei näy vielä kuntaorganisaatioiden tasolla. Kuntien kulttuuritoimien yhteistyö muiden kuntien kanssa on kuitenkin hieman kasvanut. On huomattava, että yhteistyö ollut jo monessa kohdassa varsin runsasta, joten huomattavaa muutosta ei välttämättä voida odottaakaan.
• Tarjonnan runsaus on monimuotoistanut osallistumismahdollisuuksia. Ohjelmahankkeiden toiminnassa hyödynnetään runsaasti vapaaehtoistyötä ja mukana on runsaasti eri tavoin osallistuvia hanketoimijoita, tuottajia ja partnereita sekä tapahtumakävijöitä. Lisäksi syksyllä 2024 avautunut Me olemme kulttuuria -haku pyrkii aktivoimaan erilaisia toimijoita osallistumaan Oulu2026-toimintaan.

Luova alue

• Ohjelmahankkeiden käytössä olleet resurssit ovat kasvaneet. Näistä resursseista valtaosa kanavoituu hankkeiden arvioiden mukaan Oulu2026-alueelle.
• Ohjelmahankkeet ovat toteutuneet pääosin suunnitellusti. Mahdolliset muutokset ovat johtuneet säätiön rahoituksen odotettua matalammasta tasosta tai muun rahoituksen puutteesta.
• Tilainvestoinnit etenevät pääosin suunnitellusti. Osassa kohteista korjauksia edistävät alueen omistavat tai alueella toimivat yksityiset toimijat.
• Taide- ja kulttuuritoimijoiden tekemä yhteistyö on runsastunut lähtötilanteesta erityisesti Oulu2026-alueen toimijoiden kanssa. Taide- ja kulttuuritoimijoiden tekemä yhteistyö muualla Suomessa on hieman kasvusuunnassa, mutta huomattavaa eroa lähtötilanteeseen ei vuonna 2024 ollut. Toimijoiden muualla Euroopassa tekemän yhteistyön laajuus on säilynyt vastaavana kuin lähtötilanteessa.
• Taide- ja kulttuuritoimijoiden toimintaedellytyksiä kehittävät capacity building -hankkeet ovat edelleen vahva osa Oulu2026-toimintaa. Seurantavuonna käynnistyi kymmenen uutta capacity building -hanketta.

1 YLEISKUVA OULU2026-ALUEESTA VUONNA 2024

Oulu2026-alueen yleiskuvaa seurataan sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen kautta.

Taulukoissa tilastotiedot esitetään erikseen Oulussa sekä muissa kaupunkimaisissa, taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa Oulu2026-kunnissa. Jako pohjaa Tilastokeskuksen tilastolliseen kuntaryhmitykseen.

Sosiaalinen kehitys on jatkunut alueella muutosten kannalta vähäisenä mutta samansuuntaisena kuin aiemmin tarkasteltuina vuosina. Väestö on alueella enenevässä määrin iäkkäämpää ja nuoret aikuiset muuttavat alueelta pois. Samaan aikaan vieraskielisten ja ulkomaalaistaustaisten asukkaiden osuus kasvaa tasaiseen tahtiin.

Kulttuurisen kehityksen osalta kuntien kulttuuritoiminnan tietoja eli kuntien kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannuksia tai käyntejä taide- ja kulttuurilaitoksissa ei ole saatavilla vuodelta 2024. Valtionosuuslaitoksissa ja niiden rahoituksessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Taiteen edistämiskeskuksen apurahojen ja avustusten hakijoissa ja saajissa sekä koko myöntösummassa on tapahtunut pieniä muutoksia. Koko alueen osalta niin myöntösumman osuus Taiken kokonaismyöntösummasta kuin vuoden 2024 apurahojen ja avustusten hakijoiden ja saajien osuudet laskivat. Erityisesti muutokset koskettavat alueen maaseutumaisia kuntia, joista haettiin hieman vähemmän ja joihin saatiin aiempaa vähemmän apurahoja ja avustuksia suhteessa kokonaishakija- ja saajamääriin ja näin ollen myös myöntösumman osuus jäi aiempaa matalammaksi niin vuoteen 2022 kuin 2023 verrattuna. Lisäksi Oulun saajien osuudessa tapahtui laskua vuoden 2022 tasolle. Muissa kaupunkimaisissa kunnissa ja taajaan asutuissa kunnissa ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia.

Taloudellisen kehityksen osalta tässä seurantaraportissa raportoidaan yöpymisten ja saapumisten määrät Oulun osalta. Niin yöpymiset kuin saapumiset majoitusliikkeisiin olivat kasvussa myös vuonna 2024, tosin kasvu hidastui vuoteen 2023 verrattuna. Tarkasteltaessa tilannetta kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden osalta kotimaisten matkailijoiden yöpymiset ja saapumiset olivat laskusuunnassa, mutta ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset ja saapumiset olivat sen sijaan merkittävässäkin kasvussa.

Taulukko 1. Sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kehitys alueella vuosina 2022-2024. Sosiaalisen kehityksen osalta taulukko kuvaa alueen keskiarvoja, poislukien väkiluku ja nuorten aikuisten nettomuutto.

2 KEHITYS MÄÄRÄLLISTEN INDIKAATTORIEN VALOSSA VUONNA 2024

Taulukko 2. Kehitys määrällisten indikaattorien valossa vuonna 2024.

*kirjallinen tiedonanto, Oulun kulttuurisäätiö

**kirjallinen tiedonanto, Oulun kulttuurisäätiö

3 SISÄLLÖT JA TARJONTA

Teema keskittyy Oulu2026-kulttuuriohjelman kehitykseen. Pääasiallisena aineistona on hyödynnetty ohjelmahankkeiden väliraportteja (n=59). Aineistoa on täydennetty Oulun kulttuurisäätiöltä saaduilla aineistoilla kuten toimintavuoden 2024 säätiön toimintakertomuksella ja kirjallisilla tiedonannoilla.

Oulun kulttuurisäätiöstä saadun kirjallisen tiedonannon mukaan vuonna 2024 Oulun kulttuurisäätiön kulttuuriohjelmassa oli yhteensä 107 kulttuurituotantoa, joiden toteuttajana on muu taho kuin kulttuurisäätiö. Näistä tuotannoista 53 sai säätiöltä rahoitusta avustuksina yhteensä yli 1,1 miljoonaa euroa (Oulun kulttuurisäätiö sr, 2025, 6).

Vuonna 2024 useat projektit siirtyivät suunnittelusta tuotantovaiheeseen, joskin tapahtumat toteutuvat pääosin vuonna 2026 (Oulun kulttuurisäätiö sr, 2025, 6). Ohjelmahankkeiden eri vaiheiden etenemistä voidaan vuoden 2024 osalta kuvata kolmella eri tasolla. Jo toteutukseen edenneet hankkeet, sisällön suunnittelu- ja tuotannon suunnitteluvaiheessa olevat hankkeet. Hankkeissa on voinut olla käynnissä myös useampi vaihe samaan aikaan.

Ohjelmahankkeiden väliraportointien mukaan toteutukseen edenneissä tuotannoissa järjestettiin useita erilaisia tapahtumia: festivaaleja (esim. Frozen People, Solistice Festival, Aaltosiilo festival), yhteisötaidetapahtumia (esim. Pikinen poloku), työpajoja ja yhteiskehittämisiltoja (esim. Sanginsuu-Lapinkangas-Sanginjoki kulttuurimatkailureitti, MARAKNI romaanikulttuurin markkinat), näyttelyitä ja julkistamistilaisuuksia, elokuvakerhoja- ja leirejä (esim. Kinosalonki Sofia ja elokuvakulttuurin yhteisöllinen elvyttäminen Raahessa), symposiumeja (esim. Limingan taidekoulu, Y L I T Y S). Tapahtumien lisäksi ohjelmahankkeissa vuoden aikana on esiinnytty muissa kulttuuripääkaupungeissa (esim. Bang Bang Riviera), pilotoitu uusia sisältökokonaisuuksia ja vakiintuneiden toimintamallien rinnalle (esim. Haapavesi Folk / Folk Areena), tuotettu ensi-iltoja (esim. Kajaanin Runoviikot ”Ilman miehen yhteyttä”), järjestetty pop-up esiintymisiä (esim. Climbing over Oulu) ja tuotettu julkista taidetta toteuttamalla muraali Oulun Myllyojalle.

Taulukossa 3 esitetään yhteenveto kuluneella kaudella ohjelmahankkeiden järjestämistä tapahtumista, tilaisuuksista ja toteuttajien arvio kävijämääristä.

Taulukko 3. Kuluneella kaudella järjestetyt tapahtumat ja tilaisuudet; lkm + tapahtumatyyppi (Ohjelmahankkeet n=58).

* Tapahtuma on tuotannollinen kokonaisuus, jonka alla voi olla kymmeniä esityksiä/tilaisuuksia. Tapahtuma voi olla myös jatkuvaluontoinen teos, esimerkiksi luontopolku tai näyttely.

** Esitys/tilaisuus on esimerkiksi yksittäinen konsertti, tanssi- tai teatteriesitys, joita voi olla tapahtumassa useita. Tähän kategoriaan voi laskea myös projektia edistävät työpajat, koulutus- ja keskustelutilaisuudet.

*** Pääsääntöisesti kokonaiskäyntimäärä on myydyt liput (huomioiden mahdollisesti monipäiväiset festivaalipassit) + vapaaliput + arvio ilmaistapahtumien käyntimääristä. (Ks. myös Finland Festivals, 2025.)

Sisällön suunnitteluvaiheessa olevissa tuotannoissa on keskitytty mm. artistihankintoihin, teostilauksiin ja -käsikirjoituksiin (esim. Kuhmon kamarimusiikkiviikot, Vesivoimalaitokset) kilpailusuunnitteluun (esim. Oulun musiikkivideofestivaali, Neuleita Euroopan laidalta) ja residenssiohjelmien suunnitteluun.

Väliraporttien mukaan tuotannon suunnittelutehtävissä painotettiin erityisesti apuraha- ja lisärahoitushankintaa. Lisäksi tuotantoihin rekrytoitiin ja koulutettiin henkilökuntaa sekä kehitettiin viestintätoimenpiteitä, kuten rakentamalla tuotanto- ja mediayhteistyökumppanuuksia alueella, kansallisesti ja kansainvälisesti sekä kehittämällä sähköistä viestintää.

Yhteensä 22 hanketta ilmoitti väliraportissaan, että projektin alkuperäiseen suunnitelmaan oli tullut muutoksia. Oulun kulttuurisäätiön myöntämän rahoituksen matalampi taso tai muun rahoituksen puute olivat toteuttajien mukaan johtaneet sisältöjen sopeutuksiin ja henkilöstöresurssien uudelleen arviointiin, jolloin raportoineet ohjelmahankkeet arvioivat toteutuksen olevan suunniteltua pienimuotoisempaa. Lisäksi toteuttajat raportoivat sisällön selkeyttämisestä, painopisteen ja kohderyhmän täsmentämisestä sekä tapahtumapaikkoihin liittyvistä muutoksista.

Muita nimettyjä muutoksia ja niihin johtaneita syitä ovat olleet mm. muutokset yhteistyörakenteissa (esim. kumppaniorganisaation henkilöstömuutokset), laajemmat kunta- ja kaupunkikehitykseen liittyvät tekijät kuten haasteet kaavoitusprosesseissa ja kuntayhteistyössä.

Ensimmäisen ja toisen avoimen ohjelmahaun tuloksena syntynyttä kulttuuriohjelmaa täydentämään avattiin yhden vuoden ajaksi “Me olemme kulttuuria –Vi är kultur” -ohjelmahaku syyskuussa 2024. Kaikkiaan kolmeosaisen ohjelmahaun tavoitteena on varmistaa kaikille halukkaille mahdollisuus olla itse mukana toteuttamassa vuoden 2026 kulttuuriohjelmaa. Syksyn 2024 aikana hakemuksia tuli yhteensä 218. (Oulun kulttuurisäätiö sr, 2025.)

4 TAIDE- JA KULTTUURIALAN TOIMINTAEDELLYTYKSET

Oulu2026:n tavoitteena on pitkäkestoinen kulttuuri-ilmastonmuutos, jossa yhtenä keskeisenä tavoitteena on vahvistaa kulttuurialan valmiuksia ja sen yhteyksiä muihin aloihin. Teema keskittyy seuraamaan taide- ja kulttuurialan toimintaedellytysten kehitystä.

Oulu2026-ohjelmahankkeiden kanavoimat taloudelliset resurssit alueella

Kulttuuripääkaupunkitoiminnan kaltainen aikasidonnainen tapahtumatoiminta synnyttää aluetalouteen suoria vaikutuksia, välillisiä vaikutuksia ja kerrannaisvaikutuksia. Oulu2026-ohjelmahankkeiden alueelle kanavoimia taloudellisia resursseja seurataan keräämällä tietoa ohjelmatoteuttajilta prosentuaalisella arviotasolla Oulun kulttuurisäätiön ohjelmatyön järjestelmien kautta. Tietoa täydennetään Oulu2026-vuoden jälkeen toteutettavalla kyselyllä.

Vuoden 2024 toiminnan osalta ohjelmahankkeiden toteuttajat (n=58) raportoivat tuloja kaikkiaan 2 803 491 € ja menoja 2 596 623 €. Hankkeiden tulorakenne raportoitiin projektituotannoille ominaisesti varsin moninaisesti: tulot muodostuivat julkisesta rahoituksesta (valtio ja kunnat), Oulun kulttuurisäätiön rahoituksesta, apurahoista, yritysyhteistyöstä ja omarahoituksesta, johon raportointiin usein myös talkootyö.

Kolmekymmentä hanketta arvioi, että hankkeen menoista yli 90 prosenttia kohdistui Oulu2026-alueelle (yht. n. 910 000 €). Näistä hankkeista 22 arvioi kohdistumisen sataprosenttisena (yht. n. 630 000 €), 8 hanketta ei vastannut kysymykseen tai arvioi ettei hankkeen menoja kohdistu alueelle lainkaan. Kahdenkymmenen toteuttajan arvio vaihteli 25–85 prosentin välillä. Kaikkiaan ohjelmahankkeet arvioivan kohdistuvan Oulu2026- alueelle vuoden 2024 toiminnan menoja yhteensä yli 1 700 000 €.

Kulttuuritoimijoiden osaamisen sekä toiminta- ja ansaintamallien kehittämiseen keskittyvät hankkeet Oulu2026-toiminnassa

Kulttuuriohjelman lisäksi Oulu2026-toiminta kattaa laajan joukon hankkeita, joilla pyritään vahvistamaan kulttuurin ja luovan alan toimijoiden toimintaedellytyksiä alueella. Nämä capacity building -hankkeet osoittavat toimintaedellytysten kehittämisen keskeisyyttä osana Oulu2026-toimintaa.

Vuoteen 2024 mennessä oli toteutunut jo 29 hanketta. Seurantavuonna käynnistyi kymmenen uutta hanketta ja käynnissä olevien määrä säilyi samana kuin edeltävänä vuonna. (Taulukko 4.)

Taulukko 4. Capacity building -hankkeiden status.

Vuonna 2024 käynnistyivät seuraavat hankkeet:

• ANSEL – Access the North with the Speed of Light, joka pyrkii parantamaan kulttuurin ja koulutuksen saavutettavuutta harvaan asutuilla alueilla Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.[1]
• Arctic Food Plus, jonka tavoite on kehittää Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ruokamatkailupotentiaalia.[2]
• CreArt 3.0, joka laajentaa keskikokoisten eurooppalaiskaupunkien visuaalisen taiteen alan eurooppalaista CreArt (Network of Cities for Artistic Creation) -verkostoa. Vuonna 2024 oululaisille taiteilijoille avattiin portfoliohaku osana Artists in Public Space -ohjelmaa.[3]
• Ikiaikaiset selviytymistaidot museo- ja tiedekeskus Kierikissä.[4]
• Kestävän pimeän kumppanuudet, jossa tutkitaan ja kehitetään keinoja luoda kaupunkien valaistuksen suunnitteluun uudenlaista, pimeän ja hämärän arvot tunnistavaa strategista lähestymistapaa.[5]
• Luova Triangeli, jossa kehitetään taiteen ja kulttuurin tekijöiden, ohjelma- ja tapahtumapalveluiden sekä matkailupalveluiden yhteistyötä.[6]
• Parasta paikallista pöytiin, jossa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat tekevät yhteistyötä elintarvikealan vahvistamisessa, tiedonvälityksessä, ylimaakunnallisuudessa ja kansainvälisyyden kasvattamisessa.[7]
• Saavuta – Yleisöt yhdenvertaisesti mukaan kulttuuritapahtumiin, jossa kehitetään kulttuuritapahtumien saavutettavuutta Pohjois-Pohjanmaalla.
• Sopukka, jossa kokeillaan, rakennetaan ja taltioidaan Oulussa vakiintunut paikkamuotoilun prosessi.[8]
• Tiny Spaces Deep Connections, jossa kehitetään kestävämpiä malleja taiteilijaresidenssitoimintaan.[9]

Yhteistyö

Yhteistyön tekeminen on keskeinen osa taide- ja kulttuurialan toimintaedellytysten ylläpitoa ja vahvistamista. Oulu2026-kuntien kulttuuritoimien tekemän yhteistyön määrää ja laajuutta seurataan alueen taide- ja kulttuuritoimijoille sekä kuntien kulttuurista vastaaville viranhaltijoille osoitetuilla kyselyillä. Aineistoa täydennetään Oulun kulttuurisäätiöstä saatavalla kirjallisella aineistolla, kuten toimintakertomuksista saatavalla tiedolla.

Vuonna 2024 Oulun kulttuurisäätiö on vahvistanut Oulu2026-ohjelma-alueen kuntiin suunnattua yhteistyötä. Oulu2026-tiimiin palkattu aluekoordinaattori on tukenut kuntien valmistelutyötä ja edesauttanut alueen kuntajohtajien verkoston muodostamista. Lisäksi säätiön neuvoantava ja verkostomaista yhteistyötä tukeva yhteistyöelin Oulu2026-valtuuskunta on jatkanut toimintaansa ja kokoontunut vuoden aikana kaksi kertaa. (Oulun kulttuurisäätiö, 2025.)

Taide- ja kulttuuritoimijoiden yhteistyön kehitys

Alueen taide- ja kulttuuritoimijoiden tekemän yhteistyön määrä on kasvanut lähtötilanteesta vuonna 2022 vuoteen 2024 etenkin Oulu2026-alueella.

Kyselyyn vastanneiden taide- ja kulttuuritoimijoiden Oulu2026-alueella tekemä yhteistyö on runsastunut yksittäisten taiteilijoiden tai muiden taide- ja kulttuurialan ammattilaisten, julkisen sektorin toimijoiden, yritysten sekä kolmannen sektorin kanssa. Keskiarvojen valossa taide- ja kulttuuritoimijoiden yhteistyö on kasvanut etenkin kolmannen sektorin toimijoiden sekä yksittäisten taiteilijoiden tai muiden taide- ja kulttuurialan ammattilaisten kanssa (kasvu 0,4 prosenttiyksikköä). (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Taide- ja kulttuuritoimijoiden tekemä yhteistyö Oulu2026-alueella vuosina 2022 ja 2024. Keskiarvo.

Taide- ja kulttuuritoimijoiden tekemä yhteistyö muualla Suomessa on runsastunut useimpien toimijoiden kanssa lähtötilanteesta. Keskiarvojen valossa toimijat tekevät vuonna 2024 enemmän yhteistyötä muualla Suomessa toimivien yksittäisten taiteilijoiden tai muiden taide- ja kulttuurialan ammattilaisten sekä julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Muualla Suomessa toimivien yritysten kanssa tehtävän yhteistyön määrä on pysynyt samana lähtötilanteesta vuoteen 2024. (Kuvio 2.) Taide- ja kulttuuritoimijoiden tekemä yhteistyö muualla Euroopassa ei ole huomattavasti muuttunut lähtötilanteesta. (Kuvio 3.)

Kuvio 2. Taide- ja kulttuuritoimijoiden tekemä yhteistyö muualla Suomessa vuosina 2022 ja 2024. Keskiarvo.

Kuvio 3. Taide- ja kulttuuritoimijoiden tekemä yhteistyö muualla Euroopassa vuosina 2022 ja 2024. Keskiarvo.

On huomattava, että kyselyyn vuosina 2022 ja 2024 vastanneiden taide- ja kulttuuritoimijoiden joukko on osin erilainen. Muutokset yhteistyössä voivat liittyä vastaajajoukkoon tai myös muihin syihin kuin kulttuuripääkaupunkitoimintaan. Todennäköistä kuitenkin on, että kulttuuripääkaupunkitoiminnalla on vaikutusta Oulu2026-alueen taide- ja kulttuuritoimijoiden tekemän yhteistyön runsastumiseen eri tasoilla.

Oulu2026-kuntien kulttuuritoimien yhteistyön kehitys

Oulu2026-kuntien sisällä kulttuuritoimet tekevät monipuolista yhteistyötä kuntien muiden toimialojen kanssa. Kunnan kulttuuritoimesta vastaaville viranhaltijoille toteutetun kyselyn perusteella vuonna 2024 yhteistyötä tehtiin yleisimmin sivistystoimen ja teknisen toimen (tai vastaavien) kanssa. Yleistä oli myös yhteistyö konsernihallinnon ja elinkeinotoimen kanssa. (Kuvio 4.)

Harvimmin yhteistyötä tehtiin sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Tässä on myös tapahtunut seuranta-aikana rakenteellisia muutoksia, kun vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä uusille hyvinvointialueille vuonna 2023.

Oulu2026-kuntien kulttuuritoimien tekemä yhteistyö muiden toimialojen kanssa on pysynyt varsin vastaavana lähtötilanteesta vuoteen 2024. Teknisen toimen kanssa tehtävä yhteistyö on hieman kasvanut, kun taas sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen ja etenkin konsernihallinnon kanssa tehtävä yhteistyö on laskenut. Elinkeinotoimen kanssa tehtävän yhteistyön määrässä ei ole tapahtunut muutosta. (Kuvio 4.)

Oulu2026-kuntien kulttuuritoimien kunnan ulkopuolisten toimijoiden kanssa tekemässä yhteistyössä ei ole tapahtunut huomattavia muutoksia lähtötilanteesta.

Kuvio 4. Oulu2026-kuntien kulttuuritoimien (tai vastaavan) tekemä yhteistyö muiden toimialojen kanssa vuosina 2021 ja 2024. Keskiarvo.

Kulttuuritoimien tekemä yhteistyö on kasvanut etenkin muiden Suomen kuntien kanssa. Myös yhteistyö muiden Oulu2026-kuntien kanssa sekä kansainvälinen yhteistyö Euroopan sisällä ovat kasvaneet hieman lähtötilanteesta.  (Kuvio 5.)

Kulttuuritoimien yhteistyö yhdistysten ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä taiteilijoiden kanssa on erityisen runsasta, ja on pysynyt varsin samana lähtötilanteesta. On huomattava, että jo valmiiksi runsaan yhteistyön kohdalla ei välttämättä voida odottaa huomattavia muutoksia. Vastausten perusteella Oulu2026-kuntien kulttuuritoimien yhteistyö yritysten kanssa on hieman vähentynyt lähtötilanteesta vuoteen 2024. (Kuvio 5.)

Kuvio 5. Oulu2026-kuntien kulttuuritoimien (tai vastaavan) tekemä yhteistyö vuosina 2022 ja 2024. Keskiarvo.

[1] https://net.centria.fi/hanke/ansel/ [haettu 12.5.2025.]
[2] https://oamk.fi/hankkeet/arctic-food-plus/ [haettu 12.5.2025.]
[3] https://www.ouka.fi/avoin-porfoliohaku [haettu 12.5.2025.]
[4] https://www.kaleva.fi/kierikki-haluaa-nousta-yhdeksi-oulun-seudun-matkai/8134970 [haettu 12.5.2025.]
[5] https://www.oulu.fi/fi/projektit/kestavan-pimean-kumppanuudet [haettu 12.5.2025.]
[6] https://luovatriangeli.fi/ [haettu 12.5.2025.]
[7] https://www.maajakotitalousnaiset.fi/hankkeet/parasta-paikallista-poytiin [haettu 12.5.2025.]
[8] https://www.urbanculture.fi/sopukka [haettu 12.5.2025.]
[9] https://tinyspaces.eu/ [haettu 12.5.2025.]

5 TILAT

Oulu2026-hakukirjassa listataan yhteensä 20 Oulu2026-ohjelman toteutusta tukevaa investointikohdetta (Hakukirja, 2021, s. 97). Vuoden 2024 loppuun mennessä hakukirjassa listatuista investointikohteista oli kokonaisuudessaan toteutunut kahdeksan (40 %), esimerkiksi kaupungintalon peruskorjaus valmistui syksyllä 2024. Käynnissä olivat edelleen muun muassa pääkirjaston sekä museo- ja tiedekeskuksen laajat peruskorjaukset. (Taulukko 5.) Oulun pyöräilyn baanaverkkoa oli valmiina kokonaisuudessaan lähes 20 kilometriä, joista 3,5 kilometriä valmistui vuonna 2024 (Oulun kaupunki, 2025, s. 101). Osassa kohteista korjauksia edistävät alueen omistavat tai alueella toimivat yksityiset toimijat. Muun muassa Sahasaaren kunnostaminen alkoi paikallisten yrittäjien toimesta vuonna 2024 ja Hiukkavaaran kulttuurikasarmilla toteutetaan peruskorjauksia KOy Hiukan pihan toimesta (Alasuutari, 2024; Ahlroos, sähköpostitiedonanto 19.11.2024).

Taulukko 5. Hakukirjassa listattujen investointikohteiden tilanne vuoden 2024 lopussa.

Investointikohdelistan ulkopuolella hakukirjassa mainitaan myös muita rakennus ja investointihankkeita. Esimerkiksi Meri-Toppilassa sijaitseva entinen hakesiilo, AaltoSiilo, on tarkoitus kunnostaa ja restauroida Factum Foundation -säätiön projektissa monitoimitilaksi erilaisia näyttelyitä ja yleisötapahtumia varten. Siilon remontti pääsi alkamaan vuoden 2024 lopulla. (Factum Foundation, 2024.) Hakukirjassa nostetaan esiin myös valtion hankkeena toteutettavan Hailuodon sillan rakentaminen. Sillan rakennustyöt käynnistyivät toukokuussa 2024. Tavoitteena on, että yhteys avataan liikenteelle loppuvuodesta 2026. (Väylävirasto, 2024.) Oulussa kesällä 2025 järjestettävien asuntomessujen rakentamiseen on laadittu taideohjelma, jonka toteuttamisesta on päättänyt Oulun yhdyskuntalautakunta. Suunnitelman mukaan asuntomessualueelle hankitaan taidetta sekä taidemäärärahalla että prosenttitaideperiaatteella. (Oulun kaupunki, 2023.)

6 OSALLISTUMINEN JA OSALLISUUS

Oulun kulttuurisäätiön toiminnassa vapaaehtoistoiminta tarjoaa asukkaille mahdollisuuksia osallistua vuoden 2026 kulttuuriohjelman suunnitteluun ja toteutukseen. Kokopäiväinen vapaaehtoistoiminnan koordinaattori aloitti säätiössä työskentelyn 5.8.2024. Syksyllä 2024 on suunniteltu vapaaehtoistoiminnan opas, koulutusrunko, vapaaehtoisen varusteet ja on selvitetty myös yritysyhteistyön mahdollisuuksia. Myös kuntia omalla alueellaan tapahtuvan kulttuuritoiminnan suunnittelussa tukeva aluekoordinaattorin aloitti tehtävässään 1.2.2024. (Oulu kulttuurisäätiö sr, 2025.)

Osana toimintaansa säätiö on tehnyt yhteistyötä perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Yhteistyön tavoitteena on tarjota helppoja tapoja osallistua Oulu2026-toteutukseen. Vuonna 2024 toteutui vierailuja 14 koulussa ja 8 oppilasryhmässä. (Oulu kulttuurisäätiö sr, 2025.)

Säätiön omissa hankkeissa osallisuutta painottaa etenkin Climate Clock -hankkeen osallistava Maailman arvokkain kello -teos, jonka tuotanto alkoi avoimella osallistujahaulla. Säätiö myös osallistui hankkeisiin, joiden tavoitteena oli osallisuuden edistäminen. Yhdenvertainen Oulu2026 – Moninaisuuden edistäminen ja vähemmistöryhmien osallisuuden vahvistaminen Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa hanke sai ESR+-rahoitusta ja se toteutettiin 1.3.2023–25.4.2025. Hankkeen tavoitteena on ollut vahvistaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua kulttuuritoimintaan. Sen keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet koulutukset, verkostomaisen toiminnan luominen ja tukeminen, työpajat, pilotit ja vaikuttaminen. Hanke järjesti 69 koulutusta, joissa oli yhteensä 1354 osallistujaa sekä 84 työpajaa, joissa oli 1953 osallistujaa. Hankkeen ideoitiin myös Me olemme kulttuuria -ohjelmahakua erilaisissa info- ja ideointitilaisuuksissa, joissa oli 695 osallistujaa. (Oulu kulttuurisäätiö sr, toimintakertomus vuodelta 2024.)

Syyskuussa 2024 vuodeksi auennut viimeinen avoimen haun Me olemme kulttuuria -haku on itsessään osallistumiseen kannustava, sillä sen tavoitteena on ”varmistaa halukkaille mahdollisuus olla itse mukana toteuttamassa Oulu2026 kulttuuriohjelmaa.” Hakuun pystyi osallistumaan suomeksi, ruotsiksi, kolmella saamen kielellä, ja englanniksi. (Oulu kulttuurisäätiö sr, 2025, s. 3.)

Puolet vuonna 2024 jo toimineista ja toiminnasta raportoineista ohjelmahankkeista ilmoitti hankkeen painopisteeksi osallisuuden ja osallistuminen. Kaikkein yleisimmin osallisuus toteutettiin yhdistämällä yhteisöllisyyttä ja yleisötyötä, kuten Kaikuja kylistä -hankkeessa, jossa järjestettiin konsertteja, mutta myös yhteisöllisiä, ohjattuja ryhmätansseja, tai Raahen Bio Huvimylly -elokuvateatterissa, jossa toteutettiin ilmaisia ja avoimia elokuvanäytöksiä, tapahtumia ja talkoita. Harvinaisempaa oli keskittyä osaamisen kehittämiseen esimerkiksi ammattilaisten osallistamisen kautta, kuten Dance Hack-hankkeessa, jossa taidetta vietiin uusiin ympäristöihin ja pyrittiin luomaan uusia yhteistyösuhteista paikalliseen yritysmaailmaan. Selvin kohdennus osaamisen kehittämiseen oli TAT Yrityskylän hankkeessa, jossa oppilaita kannustettiin tunnistamaan omia vahvuuksiaan aitojen työtehtäviin tutustumisen kautta.

Hankkeisiin osallistui paljon erilaisia yhteistyökumppaneita. Kaikkiaan raportoineilla hankkeilla oli vuoden 2024 aikana yhteensä 778 kumppania, joista 535 paikallisia (69 %), 106 kansallisia (14 %), ja 137 kansainvälisiä (18 %).

Osallisuuden painopisteekseen ilmoittaneilla hankkeilla oli 303 kumppania, joista paikallisia 206 (68 %), kansallisia 31 (10 %), ja kansainvälisiä 66 (22 %). Niillä hankkeilla, joilla osallisuuden kehittäminen ei ollut painopiste, oli yhteensä 475 kumppania, joista 329 paikallisia (69 %), 75 kansallisia (16 %), ja 71 kansainvälisiä (15 %).

Kaikkiaan raportoineet hankkeet arvioivat hankkeiden toteutukseen vuoden 2024 aikana käytetyn hieman yli 92 henkilötyövuotta palkallista työtä. Vapaaehtoistyöhön osallistui yhteensä 1180 henkilöä, jotka tekivät yhteensä 15 966 työtuntia, joka vastaa noin kymmentä täyttä henkilötyövuotta.

Vapaaehtoisten määrässä oli jonkin verran eroa sen mukaan, oliko osallistuminen tai osallisuus hankkeen painopisteenä vai ei. Niissä hankkeissa, jotka eivät painottaneet osallisuutta, vapaaehtoisten henkilöiden määrä oli 488 ja vapaaehtoistyötä tehtiin 9843 tuntia. Osallisuutta painottaneita hankkeita toteutti yhteensä 692 vapaaehtoista, jotka tekivät vapaaehtoistyötä 6123 tuntia. Vapaaehtoisia oli siis enemmän osallistavissa hankkeissa, mutta vapaaehtoistyötä tehtiin enemmän niissä hankkeissa, joissa se ei ollut keskeisenä tavoitteena.

Eniten vapaaehtoisia (396 henkilöä) toimintaansa sitonut hanke oli Sanginjoen kulttuurimatkailureitti, jossa lukumäärää selittää yhteiskehitysiltoihin osallistuneiden määrä; tunteja kertyi keskimäärin kaksi kutakin vapaaehtoista kohti. Myös tapahtumien tuotannossa oli tyypillisesti runsaasti vapaaehtoisia, joiden tuntimäärät saattoivat olla suuriakin. Tapahtumista eniten vapaaehtoisia (72 henkilöä, jotka tekivät 950 työtuntia) osallistui Solstice Festivalin tuotantoon, jossa osallistuminen tai osallisuus eivät ole keskeisimpiä tavoitteita.

On hyvä muistaa, että myös sellaisissa hankkeissa, jotka eivät ole ensi sijassa osallistavia, kuitenkin syntyy osallistavaa toimintaa esimerkiksi tapahtumien valmistelun vaatiman vapaaehtoistyön myötä.

7 MAINE JA IMAGO

Ohjelma- ja hakukirjahankkeiden toiminta ja viestintä

Ohjelmahankkeiden viestintätoimet ovat hyvin erilaisissa vaiheissa ja myös hankkeiden luonteesta johtuen lähtökohtaisesti erilaisia. Pieni osa hankkeista ei ole vielä aloittanut varsinaisia viestintätoimia tai tehnyt viestintäsuunnitelmaa. Viestineiden hankkeiden toimenpiteet ovat puolestaan kunnianhimoltaan, kohteiltaan ja menetelmiltään hyvin erilaisia. Jotkut hankkeet ovat esimerkiksi saaneet näkyvyyttä oman genrensä tai alansa erityisissä kansainvälisissä kärkimedioissa, kun taas toiset hankkeet ovat esimerkiksi keskittyneet paikallisessa printtimediassa, paikallisissa jami-illoissa tai tienvarsitauluissa mainostamiseen tai näkymiseen.

Tyypillistä viestintätoimintaa tässä vaiheessa hankkeiden toimintaa on ollut ammatillisten ja tuotannollisten verkostojen aktivoiminen niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Hankkeista on tiedotettu erilaisissa luovan alan ammattilaisten tapahtumissa ja kokoontumisissa sekä ammatillisten verkostojen sähköisissä viestintäkanavissa, kuten uutiskirjeissä.

Erityisesti jo olemassa olevien festivaalien ja tapahtumien kohdalla tyypillistä on ollut festivaaliyleisölle viestiminen festivaalien omissa viestintäkanavissa painottaen tulevaa kulttuuripääkaupunkivuotta. Osa hankkeista on myös toteuttanut jo varsinaista sisältöä ja tapahtumia, ja niistä tiedottaminen ja sisällön jakaminen on ollut luonteva osa viestintää.

Useimmilla hankkeilla on käytössään internet-sivustoja tai niiden osia sekä tavallisimpia sosiaalisen median kanavia. Näitä varten tuotettu sisältö sen sijaan vaihtelee. Osa hankkeista tyytyy informaation jakamiseen esimerkiksi tapahtumakalenterien kautta, mutta osassa väliraportoinneista puhutaan monipuolisesta sisällöntuotannosta eri kanavissa ja formaateissa. Hankkeet ovat toteuttaneet sähköisissä viestintäkanavissa esimerkiksi podcasteja, videoita, juttusarjoja ja uutiskirjeitä ja osa on myös osallistanut katsojia.

Noin puolet ohjelmahankkeista mainitsee jonkin kohderyhmän. Kohderyhmät ovat potentiaalista yleisöä ajatellen yleisimmällä tasolla raportoituna esimerkiksi ”suuri yleisö”, ”nuoret aikuiset” tai ”kaikenikäinen yleisö” mutta myös eritellymmin esimerkiksi tietty vähemmistöryhmä, jonkin alueen asukkaat tai esimerkiksi eurooppalaiset. Kohderyhminä mainitaan myös ammatillisiin ja tuotannollisiin yhteyksiin liittyen muun muassa verkostot, kansainvälinen kulttuurikenttä, hankekumppanit, yhteistyötahot ja alan vaikuttajat.

Kulttuurisäätiö loi säätiöltä rahoitusta saaville sekä osaksi Oulu2026-kulttuuriohjelmaa hyväksytyille projekteille Kulttuuriohjelmaa-tunnus, jota hankkeet voivat hyödyntää viestinnässään. Tunnuksen käytön tarkoituksena on nostaa kulttuuriohjelmaan kuuluminen selkeämmin ja tunnistettavammin esiin (Oulun kulttuurisäätiö sr, 2025, s.19).

Oulu2026-toiminnan medianäkyvyyden kattavuus ja äänensävy

Mediaseurannan perusteella vuoden 2024 Oulu2026-näkyvyydessä oli havaittavissa kulttuuripääkaupunkivuoden valmisteluvaihe, sillä vuonna 2024 palattiin jälleen lähemmäs lanseerausvuoden 2022 lukuja kohti. Tapahtumavuoden läheneminen ja esimerkiksi Me olemme kulttuuria -haun lanseeraaminen on voinut nostaa näkyvyyttä uutismedioissa jonkin verran. Oulun kaupungin näkyvyys kotimaisessa mediassa laski hieman. Vaihtelu ei ole kuitenkaan suurta. (Taulukko 6.)

Sosiaalisen median näkyvyyden osalta kasvua on tapahtunut kaikissa kanavissa, pois lukien Youtube-videoiden katselukerrat, johon vuonna 2023 vaikutti kirjailija Miki Liukkosen poismeno, jonka vuoksi yksittäinen video, jolla Liukkonen esiintyy, keräsi suuren määrän katseluita. Sosiaalisessa mediassa on käytetty maksettua mainontaa, myös Visit Oulun toimesta kulttuuripääkaupunkivuoteen kytkeytyen, joka on nostanut näkyvyyttä.

Oulu2026-toiminnan kansainvälinen medianäkyvyydessä vuonna 2024 näkyi säätiön mediapanostus jonkin verran. Journalisteja ja vaikuttajia eri puolilta maailmaa vieraili Oulussa maaliskuussa Frozen People -tapahtuman aikaan, syksyllä AaltoSiilo-tapahtuman ja marraskuussa Lumo-valofestivaalin aikaan (Oulun kulttuurisäätiö sr, 2025).

Lokakuussa 2024 sähköisissä brittimedioissa uutisoitiin otsikoilla, joiden mukaan arktinen kaupunki pyrkii houkuttelemaan turisteja huutavilla miehillä ja ilmakitaralla (esim. Telegraph 4.10.2024). Muut mediaosumiltaan merkittävimmät Oulu2026-maininnat liittyivät uutisointiin erityisesti saksankielisessä lehdistössä listaukseen maailman ympäristöystävällisimmistä maista ja nostosta Kinnulasta maailman onnellisimpana paikkana maailman onnellisimmassa maassa (maaliskuu 2024). Lisäksi mainintoja kulttuuripääkaupunkivuodesta oli Bothnian Coastal Route-uutisoinnin yhteydessä, jossa kuvattiin Perämeren alueen roadtrip-mahdollisuuksia Ruotsissa ja Suomessa (syyskuu 2024).

Taulukko 6. Oulu2026-mediaseuranta vuodelta 2024.

* Hakulausekkeet tarkentuivat palveluntarjoajan toimesta vuosien 2022 ja 2023 välillä, ja seuranta- ja arviointityössä päädyttiin näin ollen seuraamaan myöskin näitä tarkentuneita mediahakuja. Tästä syystä vuoden 2022 luvut eivät enää vastaa kyseistä vuotta koskevan Lähtötilanne-raportin lukuja (Luonila ym., 2024). Uudet hakulausekkeet huomioivat osumat, joissa Oulu on mainittu otsikossa tai johdannossa, tai joita on vaihtoehtoisesti muun maininnan lisäksi jaettu Facebookissa tai X:ssä vähintään 10 kertaa. Uudet hakulausekkeet sulkevat ulos sanayhdistelmien kautta osumia, jotka ovat haun kannalta epärelevantteja.
** Haku, jolla tarkastellaan sitä, kuinka kulttuuri näkyy Oulun imagossa tekijänä. Haku huomioi mediamaininnat, joissa Oulu on mainittu otsikossa tai johdannossa ja joissa esiintyy erilaisia kulttuuriin liittyviä hakusanoja artikkelin muussa sisällössä.

8 SEURANTARAPORTIN AINEISTO

Vuotta 2024 koskeva aineisto kuvataan taulukossa 7.

Taulukko 7. Vuotta 2024 koskevan seurantaraportin aineisto.

Lähteet

Alasuutari, P. (4.9.2024). Sahasaareen nousee hirsitalo. Kaleva, 4–5.

Factum Foundation (12.11.2024). Uutiset: Remontti on alkanut! Verkkosivu. Haettu 3.6.2025 osoitteesta: https://www.aaltosiilo.com/fi/News

Finland Festivals (2025). https://festivals.fi/tilastot/

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2025). Taiteen ja kulttuurin valtionosuudet. https://okm.fi/valtionosuudet

Oulun kulttuurisäätiö (Toimintakertomus 2024, 6)

Oulun kaupunki (2023). Asteen verran esteettisempää asuinympäristöä. Hartaanselänrannan taideohjelma, Asuntomessut Oulussa 2025. Oulun kaupunki, kaupunkiympäristöpalvelut 20.2.2023. https://ouluntaidemuseo.fi/app/uploads/sites/9/2023/10/ouka_taideohjelma_2023_netti.pdf

Oulun kaupunki (2025). Oulun kaupungin toimintakertomus ja tilinpäätös 2024. https://www.ouka.fi/media/14045/download

Richardson, N. (2024) The Arctic city trying to lure tourists with screaming men and air guitar. Telegraph 4.10.2024. https://www.telegraph.co.uk/travel/destinations/europe/finland/oulu-finland-european-capital-of-culture-2026/

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 11.6.2025]. Saantitapa: https://stat.fi/tilasto/vaerak  Ladattu lisenssillä CC BY 4.0.

Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Nuorisotyöttömät, % 18 – 24-vuotiaasta työvoimasta (ind. 189). Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 11.6.2025.

Väylävirasto (2024). Hailuodon kiinteä yhteys. Verkkosivu. Haettu 3.6.2025 osoitteesta: https://vayla.fi/hailuoto

Katsauksen kuva: Kevin Kallombo, AaltoSiilo Festival 2024.