Julkisen taiteen taloudellisesta arvosta voidaan saada tietoa maksuhalukkuuden menetelmillä

Julkisen taiteen taloudellisesta arvosta voidaan saada tietoa maksuhalukkuuden menetelmillä

Julkisen taiteen taloudellista arvoa aluerakentamisessa ja -kehittämisessä voidaan selvittää hyödyntämällä maksuhalukkuuden menetelmiä, todetaan Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tuoreessa selvityksessä. Menetelmiä käyttäen julkisen taiteen taloudellisen arvon tarkastelua voidaan ulottaa suoria käyttöarvoja ja markkinahintoja laajemmalle.

Suomessa on 2000-luvulla voimistunut lähestymistapa, jossa taide nähdään olennaisena osana kaupunkialueiden suunnittelua, rakentamista ja kaupunkikehittämistä. Tietämys taideinvestointien vaikutuksista rakennushankkeiden yhteydessä on kuitenkin puutteellista ja pohjautuu pitkälti toimijoiden omaan kokemukseen ja tarinoihin taloudellisista hyödyistä.

Julkinen taide aluerakentamisessa ja -kehittämisessä: Taloudellisen arvon tunnistaminen ja arviointimenetelmät -selvityksen kohteeksi valikoitui julkisen taiteen taloudelliset vaikutukset erityisesti alueen asuntojen ja kiinteistöjen hintoihin sekä alueen yleiseen hintatasoon.

Sari Karttusen ja Oona Myllyntauksen tekemässä selvityksessä on kartoitettu kolmea maksuhalukkuuden menetelmää. Maksuhalukkuuden menetelmät ovat taloudellisen arvottamisen menetelmiä, jossa pyritään määrittelemään markkinoiden piiriin rajoittuvan taloudellisen vaikutuksen sijaan taloudellinen kokonaisarvo. Menetelmiä hyödyntäen esimerkiksi kunnat voivat saada tietoa, kuinka paljon kuntalaiset tai asukkaat ovat halukkaita sijoittamaan julkiseen taiteeseen ja minkä vuoksi.

Selvityksessä pohditaan julkisen taiteen vaikutuksia Joensuussa, Porvoossa, Jyväskylässä ja Kankaanpäässä sijaitsevien tapausesimerkkien avulla. Näistä kolme edustaa uudisrakennusalueita ja yksi on kaupungin keskustan kehittämishanke.

-Julkisen taiteen monimuotoisuus on tosiasia tämän päivän aluerakentamisessa, ja se on otettava huomioon arviointimenetelmiä valittaessa ja kehitettäessä, projektipäällikkö Oona Myllyntaus toteaa.

Selvityksen perusteella tutkijat ehdottavat, että ajatus vaikutusten arvioinnista ja ennakoinnista sisällytettäisiin jo julkisen taiteen periaatteisiin ja alueellisiin taideohjelmiin. Tutkijat uskovat, että selvityksessä esitellyt vaikutusten arviointikehikot ja taloudellisen arvottamisen menetelmät auttavat tunnistamaan ja todentamaan monipuolisesti hyötyjä, joita taide rakennetussa ympäristössä voi tuottaa.

Lue raportti Cuporen verkkosivuilla:

Oona Myllyntaus ja Sari Karttunen 2020. Julkinen taide aluerakentamisessa ja -kehittämisessä: Taloudellisen arvon tunnistaminen ja arviointimenetelmät. Cuporen verkkojulkaisuja 65. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporessa vuonna 2018 käynnistynyt tutkimushanke on osa Ornamon koordinoimaa Taide käyttöön – Ratkaisumalleja taiteen yhdistämiseksi rakentamiseen -yhteishanketta (ESR, Luovaa osaamista -hanke 2018–2020).

Lue lisää tutkimushankkeesta verkkosivuiltamme.

Cupore - Taide käyttöön: Kuinka mitata taiteen vaikutuksia rakentamisessa? ESR-hanke Ratkaisumalleja taiteen yhdistämiseksi rakentamiseen.

 

Sari Karttunen

Erikoistutkija
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Sari Karttunen

Oona Myllyntaus

Projektipäällikkö, FM, AO
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Oona Myllyntaus