Taiteen ja kulttuurin toimijat, toiminta ja merkitys

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksessa (Cupore) tehtiin tutkimus, jonka tarkoituksena oli pilotoida ja testata uudenlaista perspektiiviä taide- ja kulttuuritoiminnan sekä sen toimintaedellytysten, toimintamuotojen ja toiminnan merkityksen kuvaamiseen ja analysointiin. Tutkimuksen kohteena oli kolme uusmaalaista kuntaa: Lohja, Porvoo ja Hyvinkää.

Tutkimuksen kohdepaikkakunnat saivat tietoa oman kuntansa ja muiden kohdekuntien taide- ja kulttuurielämästä sekä sen rahoitus- ja toimintaperiaatteista. Uudenmaan muut kunnat saivat pilotoinnista havainnollistavan esimerkin, jonka avulla voidaan tarkastella oman paikkakunnan kulttuurielämää uudesta näkökulmasta. Tutkimus nosti esille myös kuntarajat ylittävän alueellisen kulttuuritoiminnan.

Pilotoinnin avulla kehitettiin uudenlaista tiedonkeruumenetelmää, jonka avulla voidaan nostaa keskustelua kulttuurista ja sen merkityksestä, vaikutuksista ja vaikuttavuudesta uudelle tasolle. Menetelmän antia voidaan hyödyntää niin paikallisessa, alueellisessa kuin kansallisessakin kulttuuripolitiikassa.

Tutkimuksen vertailevassa osiossa selvitettiin Lohjan, Porvoon ja Hyvinkään kulttuurin päätöksenteon, palvelutuotannon ja muun toiminnan rakenteet sekä kulttuuritoiminnan taloudelliset perustiedot. Näitä tietoja arvioitiin suhteessa paikallisiin kulttuuripoliittisiin strategioihin ja ohjelmiin. Vertailu tuotti kolme uusmaalaista kulttuuripoliittista profiilia.

Tapausanalyysissä tuotettiin tarkempi kuvaus Lohjan kaupungin taide- ja kulttuurielämän rakenteista, taloudellisista toimintaedellytyksistä ja keskeisistä tuotoksista. Tutkimuksessa kerättiin tietoa paikkakunnalla toimivista julkisista, julkisrahoitteisista ja yksityisistä kulttuuritoimijoista. Tiedonkeruussa hyödynnettiin toimintakertomuksia ja muita asiakirjoja, tilastollisia aineistoja materiaalia sekä kyselyjä ja haastatteluja.

Hanke toteutettiin yhteistyössä selvityksen kohdekuntien ja Uudenmaan liiton kanssa. Tutkimus toteutettiin vuosien 2015 ja 2016 aikana ja sen loppuraportti valmistui kesäkuussa 2016. Hankkeessa työskentelivät johtaja Pasi Saukkonen ja tutkija Outi Sivonen. Hanketta avusti projektitutkija Eero Koski.