Business Finlandin luovien alojen yritystuet ovat keskittyneet Uudellemaalle – huomioita yritystukien alueellisesta jakautumisesta

Lukujen valossa   21.3.2024  Teksti: Severi Nokela, Olli Jakonen, Sakarias Sokka

Päähavainnot

Business Finlandin yritystuet luoville aloille, yli 133 miljoonaa euroa vuosina 2017–2022, jakaantuvat epätasaisesti sekä toimialoittain että maantieteellisesti ja Uudenmaan alueen yritykset saavat suurimman osan potista. Tuet keskittyvät myös maakuntien sisällä, monessa maakunnassa yksittäinen yritys on saanut vähintään puolet kaikesta rahoituksesta. Vain pieni osa luovalla alalla toimivista yrityksistä on saanut BF:n rahoitusta.

Sisällysluettelo:
1. Luovien alojen yritysten osuus on suurin maakunnissa, joissa sijaitsevat suurimmat kaupungit
2. Rahoitus on keskitetty Uudellemaalle
3. Eri toimialat korostuvat eri maakunnissa, AV-alan painottuessa sen rahoitusosuus korostuu
4. Rahoitus keskittyy tietyille yrityksille
5. Maakuntien välillä on todella suuria eroja

Tässä katsauksessa tarkastellaan Business Finlandin (BF) vuosina 2017–2022 luoville aloille jakamia yritystukia maakuntatasolla. Luokittelumme sisältää yhteensä 62 Tilastokeskuksen toimialaluokkaa (TOL), joista luova ala kokonaisuudessaan koostuu. Tarkempi kuvaus luovien alojen luokittelusta löytyy julkaisemastamme työpaperista. Katsaus täydentää työpaperimme havaintoja erityisesti BF:n luovien alojen yritystukien alueellisilla ja maantieteellisillä ulottuvuuksilla. Tarkempaa tietoa BF-rahoituksesta maakunta-, kunta-, toimiala- ja yritystasolla löytyy tiedon visualisoinnistamme.

Luovien alojen yritysten osuus on suurin maakunnissa, joissa sijaitsevat suurimmat kaupungit

Suomessa sijaitsevista, noin 40 000:sta, luovan alan yrityksestä lähes puolet (48 %) toimii Uudenmaan alueella. Lukumääräisesti seuraavaksi eniten luovien alojen yrityksiä sijaitsee Pirkanmaalla (10 %) ja Varsinais-Suomessa (8 %). Yritysten lukumäärässä näitä seuraavat asukasmäärältäänkin seuraavaksi suurimmat maakunnat, Pohjois-Pohjanmaa (5 %) ja Keski-Suomi (4 %). Myös luovien alojen yritysten osuus maakunnan koko yrityskannasta on suurin Uudellamaalla, jossa alueen yrityksistä noin 10 % toimii luovilla aloilla. Pirkanmaalla luovien alojen yritysten osuus yrityskannasta on 7,5 % ja Varsinais-Suomessa noin 6 %.

Hyvin pieni osuus kaikista luovan alan yrityksistä on saanut rahoitusta Business Finlandilta. Kainuussa luovien alojen yritysten osuus maakunnan yrityskannasta on maan pienin (3 %), mutta BF-rahoitusta saaneiden osuus maan suurin (hieman yli 1 % kaikista luovan alan yrityksistä). Kaikissa muissa maakunnissa BF:n rahoittamien yritysten osuus alueella toimivista luovan alojen yrityksistä jää selvästi alle prosentin. Uusimaa sijoittuu korkealle myös tässä vertailussa. Muissa maakunnissa, joissa on sekä lukumääräisesti runsaasti luovien alojen yrityksiä että niiden osuus kaikista yrityksistä melko korkea, rahoitusosuudet jäävät alle 0,5 prosentin. Pienin tukea saaneiden luovien alojen yritysten osuus on Etelä-Pohjanmaalla, jossa vain 0,14 % kaikista luovan alan yrityksistä on saanut rahoitusta.

Rahoitus on keskitetty Uudellemaalle, keskimääräisessä rahoituksessa on enimmillään kymmenkertaiset erot maakuntien välillä

Business Finland on jakanut noin 133 miljoonaa euroa yritystukia luoville aloille vuosina 2017–2022 ja maakuntien väliset erot rahoituksessa ovat huomattavia. Uudenmaan luovalle alalle on myönnetty BF:n kautta yritystukea tarkastelujaksolla yhteensä noin 95 miljoonaa euroa eli alueen yritykset ovat saaneet valtaosan (85 %) Suomessa luoville aloille jaetusta BF:n rahoituksesta. Tämä osuus on selvästi suurempi kuin maakunnan osuus koko maan luovien alojen yrityskannasta (48 %). Toiseksi suurimman potin keränneelle Pohjois-Pohjanmaalle on kohdistunut ainoastaan 3,5 miljoonaa euroa ja muihin maakuntiin edelleen pienempiä summia: esimerkiksi yritysten määrässä viidenneksi suurin maakunta, Keski-Suomi, on saanut vasta 12:nneksi eniten luovien alojen tukia, yhteensä alle 280 000 euroa koko tarkastelujaksolla. Se tekee 182 euroa toimipaikkaa kohden siinä missä Uudellamaalla tukea on maksettu 4 882 euroa yhtä luovan alan toimipaikkaa kohden.

Keskimääräisissä myönnetyissä luovien alojen yritystuissa on maakunnittaista vaihtelua. Suurimmat tuet ovat Etelä-Savossa, jossa myönnetyn rahoituksen keskikoko on 101 000 euroa, pienimmät tuet taas on myönnetty Etelä-Pohjanmaan yrityksille. Luoville aloille myönnetyt yritystuet ovat monin paikoin rahallisesti suhteellisen pieniä, yhteensä 12 maakunnassa keskimääräinen tuen koko oli alle 30 000 euroa.

Eri toimialat korostuvat eri maakunnissa, AV-alan painottuessa sen rahoitusosuus korostuu

Uudellamaalla (ja koko Suomessa) eniten tukea saanut luova ala on audiovisuaalinen kulttuuri ja multimedia, joka luokittelussa sisältää myös pelialan. Audiovisuaalista kulttuuria ja multimediaa on rahoitettu Uudellamaalla liki 60 miljoonalla eurolla. Uudellamaalla vielä seitsemänneksi enitenkin rahoitettu toimiala on saanut pitkälti yli miljoonan euron verran tukia. Yli miljoona euroa tukia on muista maakunnista saanut ainoastaan audiovisuaalinen ala Etelä-Savossa ja kirjat ja lehdet Pohjois-Pohjanmaalla.

Uudenmaan lisäksi av-ala on rahoitetuin luova ala Etelä-Savossa ja Kainuussa. Kaikissa näissä maakunnissa ero toiseksi eniten rahoitettuun toimialaan on erittäin selkeä. Muissa maakunnissa eniten rahoitettu toimiala ei ole samassa mitassa suurempi kuin muut tuetut alat. Tätä selittää erityisesti audiovisuaalisen tuotantokannustimen rahoitus ja sitä saavat yritykset.

Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa eniten rahoitettu luova ala on visuaalinen taide. Tätä selittävät Pirkanmaalla jaetut verrattain suuret tuet yrityksille, jotka toimivat valokuvauksen ja teollisen muotoilun toimialoilla. Varsinais-Suomessa vastaavasti sisustussuunnittelun, teollisen muotoilun ja designin toimialoilla toimivat yritykset ovat saaneet suuria yksittäisiä tukia.

Lapissa ja Pohjanmaalla suuria yksittäisiä yritystukia on kohdistunut myös toimialoille, jotka eivät varsinaisesti ole luokittelumme mukaan luovia aloja, mutta hyödyntävät luovan talouden vipuvaikutusta. Tätä selittää etenkin EU:n RRF-rahoitus, jossa tukia jaettiin ns. luovien alojen liitynnän kautta. ((Aineistossamme on mukana luoviksi aloiksi määrittelemiemme TOL-luokkien yritysten rahoituksen lisäksi luoville aloille suunnattu RRF-rahoitus, joka sisältää myös yrityksiä ja yhteisöjä em. TOL-luokkien ulkopuolelta)) Suurimpia yksittäisiä tukia on kohdistettu Lapissa RRF-rahoituksen kautta korkea-asteen koulutuksen sekä lomakylien ja majoituksen toimialoille. Useissa maakunnissa eniten tukea on suunnattu ”Kirjat ja lehdet” -luokkaan sijoittuville yrityksille, johon sijoittuu myös sanomalehtien kustantaminen.

Rahoitus keskittyy tietyille yrityksille

BF:n luoville aloille kohdentamissa tuissa korostuvat suuret yksittäisille yrityksille maksetut tuet. Etenkin pienemmissä maakunnissa yhden yrityksen saamat tuet voivat kattaa yli puolet kaikista maakunnassa maksetuista luovien alojen tuista. Suurin tällainen osuus on Kainuussa, jossa CSE Simulation Oy on saanut peräti 89 prosenttia kaikista luoville aloille maksetuista BF-tuista. Kyseessä on pelialan yritys, joka on saanut sekä tukea että lainaa BF:ltä yhteensä viidestä eri rahoitusmuodosta. Etelä-Savossa Gigglebug Entertainment Oy:n osuus rahoituksesta on suuri, 81 prosenttia, joskin tämä toimialaltaan pelialaan rahoitustiedoissa sijoitettu yritys muutti kesken tarkastelujakson kotipaikkansa Uudellemaalle. Yritys on saanut myös audiovisuaalisen tuotantokannustimen tukea. Esimerkkitapaukset havainnollistavat BF:n tukien sopivuutta ja kohdentumista yleisemminkin juuri peli- sekä av-alalle.

Uudellamaalla eniten tukea saanut yritys on saanut huomattavasti muita maakuntia pienemmän osuuden, 5 prosenttia, kaikesta maakuntaan maksetusta tuesta. Koska Uusimaa vie yli neljä viidesosaa BF:n kautta koko maahan jaetuista yritystuista, on tämä viisikin prosenttia euromääräisesti merkittävä. Muista maakunnista tässä tarkastelusta erottuvat Pirkanmaa ja Keski-Suomi, joissa eniten tukea saaneen yrityksen osuus kaikesta tuesta on selvästi pienempi kuin muissa maakunnissa Uuttamaata lukuun ottamatta. Keski-Suomen ja Pirkanmaan välillä tosin on merkittävä mittakaavaero saadun rahoituksen määrässä; ylipäänsä Keski-Suomessa toimiville yrityksille on kohdennettu maakunnan kokoon ja siellä toimivien luovien alojen määrään suhteutettuna varsin niukasti BF:n tukea.

Maakuntien välillä on todella suuria eroja

BF:n jakamat tukisummat, myöntömäärät, myöntöjen keskittyminen, sekä rahoituksen jakautuminen eri toimialoille poikkeavat merkittävästi eri maakunnissa. Alla voit poimia vertailuun näitä tietoja valitsemastasi kolmesta maakunnasta kerrallaan. Tarkempia tietoja rahoituksen jakautumisesta löytyy tiedon visualisoinnistamme.

Kirjoittaja