Elämää kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen?
33 vuotta, 30 maata, 58 kulttuuripääkaupunkia. Vuodesta 1985 Euroopan kulttuuripääkaupungin (European Capital of Culture, ECoC) titteliä ovat kantaneet moninaiset kaupungit yksin ja yhdessä muiden kanssa. Suomesta joukkoon kuuluvat Helsinki (2000) ja Turku (2011).
Euroopan unionille ECoC on keino vahvistaa kulttuurin asemaa, moninaisuutta ja yhteenkuuluvuutta eurooppalaisissa kaupungeissa. Monelle kaupungille kulttuuripääkaupunkivuosi sen sijaan on mahdollisuus lisätä näkyvyyttä sekä edistää esimerkiksi matkailuun ja markkinointiin liittyviä tavoitteita; jotkut kulttuuripääkaupungit ovat ottaneet kulttuurin lähinnä kaupungin talouden ja infrastruktuurin kehittämisen välineeksi. Viime vuosina kulttuurin voima on korostunut kulttuuripääkaupunkien kokonaisvaltaisessa kehittämisessä.
Vaikka kulttuuripääkaupunkeja on tutkittu paljon, pitkän aikavälin seurantatutkimusta on vähän. Merkittävä poikkeus on Liverpoolin vuoden 2008 kulttuuripääkaupunkivuotta seurannut Impacts-tutkimushanke, jonka tuloksia tutkijatiimimme pääsi kuulemaan paikan päällä lokakuisessa Liverpoolissa. Tutkimushanke pyrki selvittämään kulttuuripääkaupunkivuoden pitkäaikaisia vaikutuksia vuosikymmenen kuluessa. Mikä muuttui vai muuttuiko mikään?
The Institute of Cultural Capitalin -tutkimus kertoo, että Liverpool on vuosikymmenessä kokenut merkittävän kulttuurisen muutoksen. Kulttuuriin osallistuminen, ruohonjuuritason kulttuuritoiminta ja matkailu ovat lisääntyneet. Kulttuuripääkaupunkivuosi ei kuitenkaan vaikuta muuttaneen kaupungin eriytynyttä sosioekonomista rakennetta. Kulttuuri ei ole ratkaisu kaikkeen.
Kulttuuripääkaupunkivuosi on kaupungille suuri satsaus. Haku ja valmistelu vievät vuosia. Valtaosa rahoituksesta on kaupungin itsensä kontolla. Vuosi vaikuttaa, mutta olennaista on pitkäkestoinen panostaminen kulttuuriin osana kaupunkikehitystä. Näin on toimittu myös Liverpoolissa: kulttuuripääkaupunkivuosi oli päätepisteen sijaan lähtölaukaus kulttuurin huomiointiin osana kaupungin kokonaisvaltaista kehittämistä. Liverpoolin kaupunginjohtaja Joe Anderson vakuuttikin symposiumin päätöspäivän puheenvuorossaan: “Investing to culture is valuable.”
Euroopan kulttuuripääkaupunkimaat vuosille 2020–2033 valittiin viime vuonna. Vuonna 2023 kulttuuripääkaupunkimaita ovat Iso-Britannia ja Unkari, joista toinen on eroamassa Euroopan unionista käytännössä ja toinen vähintäänkin periaatteiden tasolla. Euroopan unionin näkökulmasta tämä korostaa kulttuurisen monimuotoisuuden ja muiden eurooppalaisten arvojen merkitystä osana kulttuuripääkaupunkihankkeita. Samalla kulttuuripääkaupungeista tulee entistä kiinnostavampia tutkimuskohteita osana eurooppalaista kulttuuripolitiikkaa.
PS. Euroopan kulttuuripääkaupunki valitaan Suomesta seuraavan kerran vuonna 2026. Oulu on paitsi yksi ehdokkaista, myös Cuporen tutkimuskohde. Cuporen tutkimus- ja arviointihanke tarkastelee Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden hakuprosessia osana pitkäkestoista kulttuuriin perustuvaa kaupunkikehittämistä: Lisää hankkeesta: https://www.cupore.fi/fi/tutkimus/tutkimushankkeet/oulu2026