Kulttuurikasvatussuunnitelmat tukevat laadukasta ja yhdenvertaista taidekasvatusta paikallisesti, mutta niiden vaikuttavuusarviointi ja systemaattinen seuranta on vähäistä

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen uusi työpaperi tarkastelee kulttuurikasvatussuunnitelmien toteuttamista kunnissa eri toimijoiden välisen yhteistyön, rahoituksen, velvoittavuuden sekä seurannan ja arvioinnin näkökulmista. Selvityksen aineistona toimii kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmista vastaaville henkilöille suunnattu kysely.

Vuonna 2024 noin 80 prosentissa Suomen kunnista oli käytössä kulttuurikasvatussuunnitelma. Kulttuurikasvatussuunnitelma on kunnan tai alueen suunnitelma siitä, miten kulttuuri-, taide- ja kulttuuriperintökasvatusta toteutetaan kunnassa tai alueella osana opetusta.

Kunnissa, joissa suunnitelma on käytössä, eri toimijoiden välinen yhteistyö on yleensä aktiivista. Toisaalta yhteistyömallit ja käytännöt ovat epäyhtenäisiä, ja resurssien niukkuus voi rajoittaa yhteistyön koordinaatiota ja toimintaa. Ylivoimaisesti suurin rahoituksen haaste on sen riittämättömyys ja kuntien talouden ajankohtaiset sopeutustarpeet. Parannettavaa on myös kuntapäättäjien ja opetustoimijoiden asenteissa kulttuuria ja taidekasvatusta kohtaan.

Selvityksen mukaan kulttuurikasvatussuunnitelmien seuranta perustuu enimmäkseen määrälliseen tietoon, kuten osallistujamääriin, mutta laadullinen ja erityisesti suunnitelman vaikuttavuuteen liittyvä arviointi on vähäistä. Jotta seurantaa ja arviointia voidaan kehittää kuntatasolla, tarvitaan myös valtakunnallista tiedonkeruuta ja kehittämistyötä. Säännöllinen tiedonkeruu kulttuurikasvatussuunnitelmien toteuttamisesta on keskeisen tärkeää, kun suunnitelmien vaikuttavuutta halutaan vahvistaa.

Kulttuurikasvatussuunnitelma on olemassa oleva, laajasti käytetty ja vakiintunut toimintamalli, jonka avulla organisoidaan ja toteutetaan kulttuurikasvatusta yhteistyössä opetusalan ja kulttuurialan kesken. Suunnitelma tukee lasten ja nuorten oikeutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua taiteeseen ja kulttuuriin ja se on keskeinen yhteistyön väline koulujen ja kulttuurialan toimijoiden välillä. Siksi on tärkeää tukea ja resursoida toimintamallia entistä vahvemmin sekä edelleen kehittää kulttuurikasvatussuunnitelmia koskevaa ohjausta, seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia kansallisesti ja paikallisesti.

Julkaisu on luettavissa Cuporen verkkosivuilla: Kulttuurikasvatussuunnitelmien toteuttaminen kunnissa

Kuva: Andrzej-Rembowski