Vapaan taidekentän yhteisöille tärkeät harkinnanvaraiset avustukset kaipaavat uudistusta

Valtionosuusjärjestelmän ulkopuoliset taiteen vapaan kentän yhteisöt ovat monimuotoinen joukko, jonka toiminta-avustukset kanavoidaan pääosin Taiteen edistämiskeskuksen (Taiken) kautta. Toiminta-avustuksilla on niiden saajille suuri merkitys, mutta avustusmuoto ei vastaa kaikilta osin taiteenalojen tarpeisiin, selviää Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen julkaisemasta tuoreesta arviointiraportista. 

Valtaosa toiminta-avustuksista on ollut pieniä – mediaanikoko on ollut vain 30 000 euroa. Ne myös kohdistuvat taiteenaloittain ja maantieteellisesti katsottuna epätasaisesti: 60 prosenttia avustuksista jaettiin teatterin ja tanssin yhteisöille. Samoin 60 prosenttia toiminta-avustusten rahamäärästä kohdistui Uudellemaalle. Arvioinnin mukaan toiminta-avustukset eivät tue taiteilijan toimeentuloa kovinkaan hyvin. 

Toiminta-avustuksilla tuetaan monenlaista toimintaa, kuten taideyhteisöjä ja tuotantotaloja, taidekouluja, aluekeskuksia, edunvalvontaa ja paikallisyhteisöjä.  

Toiminta-avustusten painoarvo kasvussa 

Cuporen tutkijat tähdentävät, että Taiken myöntämien toiminta-avustusten painoarvo Taiken toiminnassa on kasvanut. Toiminta-avustuksiin myönnetään Taikesta yhteensä jo saman verran rahaa kuin suoraan taiteilijoille maksettaviin valtion taiteilija-apurahoihin.  

Arvioinnista selviää, että taiteen vapaa kenttä toivoo avoimia myöntöperusteita, suurempia keskimääräisiä avustuksia pidemmille ajanjaksoille sekä kentän monimuotoisuuden parempaa huomioimista.  

”Kentällä haluttaisiin myös avointa keskustelua siitä, ketä tuetaan, miksi, ja miten rahat jakaantuvat eri alojen välillä. Kyse on myös ministeriön ja sen alaisten virastojen välisestä suhteesta kulttuuripolitiikassa”, tutkija Olli Jakonen toteaa. 

Järjestelmään kohdistuu kehittämispaineita 

Arviointia varten tehtyjen haastattelujen mukaan Taiken toiminta-avustuksiin kohdistuu selviä kehittämispaineita. Tilanne ei ole ainutkertainen, vaan vastaavia kehitystarpeita on tunnistettu liikunnan ja urheilun valtionavustusten kohdalla. Avustusten tulisi vastata hallinnon strategioiden lisäksi kentän tarpeisiin. 

”Mikäli kentän toiveisiin ja muutoksiin todella aiotaan vastata, olisi järkevää kehittää avustusjärjestelmää toiminnan erilaiset sisällöt ja tavoitteet paremmin tunnistavaan suuntaan. Silloin paras ratkaisu ei ole aina uusien taiteenalojen tunnistaminen ja avustusten jakaminen yhä pienemmissä kokonaisuuksissa. Avustusten vaikuttavuuden tunnistamiseksi pitäisi luoda parempia tiedonkeruun ja seurannan järjestelmiä”, erikoistutkija Sakarias Sokka sanoo. 

Lue julkaisu:

Sakarias Sokka ja Olli Jakonen 2020. Taidepolitiikan kepit ja porkkanat. Taiteen edistämiskeskuksen toiminta-avustukset taiteenalojen yhteisöille 2013‒2019. Cuporen verkkojulkaisuja 58. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

Cupore arvioi vuosina 2017–2020 Taiteen edistämiskeskuksen (Taiken) toimeksiannosta sen taiteenalojen yhteisöille myöntämiä toiminta-avustuksia. Harkinnanvaraiset toiminta-avustukset taideyhteisöille ovat keskeinen osa taiteen suoran tukemisen järjestelmää taiteilija-apurahojen sekä VOS-laitosten ohella. Arvioinnin kohteina olivat toiminta-avustukset Taiken toiminnan käynnistymisestä eli vuodesta 2013 alkaen vuoteen 2019 saakka. Taike jakaa vuosittain lähes 40 miljoonaa euroa apurahoja ja avustuksia. Taiteenalojen yhteisöjen toiminta-avustuksiin jaettava osuus koko summasta on kasvanut 5,8 miljoonasta (2010) 12,7 miljoonaan euroon (2020) erityisesti esittävien taiteiden lisärahoituksen myötä. Taiteen ja kulttuurin budjetista Taiken jakamat taiteenalojen yhteisöavustukset muodostavat noin 2,5 prosenttia. 

Lue lisää tutkimushankkeesta Cuporen verkkosivuilta.

Valokuva: Hulki Okan Tabak/ Unsplash