Hyvinvointialueuudistus on vaikuttanut merkittävästi kulttuurihyvinvointitoiminnan järjestämiseen

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tutkimuksessa kuvattiin kulttuurihyvinvointitoiminnan tilannetta vuonna 2023. Kulttuurihyvinvointitoiminnalla tarkoitetaan kulttuuri- ja taidetoimintaa, jolla pyritään edistämään yksilön tai yhteisöjen hyvinvointia. Samalla tarkasteltiin taiteilijoiden mahdollisuuksia työskennellä ikäihmisten parissa sosiaali- ja terveyssektorilla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtäminen hyvinvointialueille vuoden alussa vaikutti merkittävästi kulttuurihyvinvointitoimintaan. Rakenteet mullistanut hyvinvointialueuudistus tarjoaa mahdollisuuden kulttuurihyvinvointitoiminnan kehittämiselle, mutta saattaa toisaalta uhata jo saavutettuja asioita.

Totutut yhteistyösuhteet katkesivat uudistuksessa

Tutkimuksesta ilmeni, että eri toimijoiden väliset yhdyspinnat olivat osittain hävinneet organisaatiomuutosten myötä. Toimintalogiikat ja tavoitteet ovat taide- ja hoiva-aloilla lähtökohtaisesti erilaiset. Tämän lisäksi taiteilijoiden oli vaikeaa tarjota palvelujaan sote-sektorille, sillä oikean yhteistyökumppanin löytäminen oli epäselvää rakenteiden muuttuessa.

Tutkimus vahvistaa myös jo aiempia havaintoja, joiden mukaan ikäihmisten kulttuurihyvinvointitoiminnan edistämisen suurimpia esteitä ovat pysyvien resurssien puute ja pienuus, toiminnan hankepainotteisuus sekä alueellisen koordinaation puuttuminen. Erityisesti sote-sektorin tilaaja- ja ostajaosaamisessa on vielä paljon kehitettävää.

“Keväällä tutkimusaineistoa kerätessämme sote-uudistus näyttäytyi sekä mahdollisuutena että uhkana kulttuurihyvinvointitoiminnalle, mutta hyvinvointialueiden rahoitusvaikeuksien myötä näkymä on synkentynyt”, erikoistutkija Olli Ruokolainen toteaa.

Vuosien työ tuottaa tulosta

Kulttuurihyvinvointitoiminnan edistämiseksi kulttuurihyvinvointi tulisi saada yhä kiinteämmäksi osaksi päätöksenteko- ja ohjausjärjestelmiä, ja sen merkitys tulisi kirkastaa erityisesti hyvinvointialueiden päätöksentekijöille. Samalla tulisi kehittää pysyviä rahoitusratkaisuja, joissa sote-sektorilla olisi suurempi rooli.

Tutkijat korostavat, että tahto toiminnan kehittämiseen on tärkeä säilyttää myös hyvinvointialueuudistuksen jälkeen. Rahoitukseen liittyvistä perusongelmista huolimatta tasaista edistystä on tapahtunut. Ymmärrys kulttuurihyvinvointitoiminnasta on lisääntynyt ja monin paikoin kulttuurihyvinvointi on kirjattu strategioihin.

“Kunnat ja alueet eroavat toisistaan kulttuurihyvinvoinnin tilanteen osalta. Monilla alueilla kulttuurihyvinvoinnin edistäminen on toimivaa ja tuottanut hyviä tuloksia, mutta aktiivista toteuttamista tarvitaan edelleen,” erikoistutkija Olli Jakonen sanoo.

Cuporen tutkimus oli osa Taiteen edistämiskeskuksen Hyvinvointia kulttuurista ikäihmisille -kokonaisuutta, jota toteutettiin vuosina 2021–2023. Hankekokonaisuutta on rahoittanut sosiaali- ja terveysministeriö.

Raportti on luettavissa PDF-muodossa Cuporen verkkosivuilla:

Ruokolainen, Olli, Jakonen, Olli, Oksanen-Särelä, Katja, Lahtinen, Emmi (2023). Kohti kestäviä ratkaisuja? Ikäihmisten kulttuurihyvinvointi ja taiteilijoiden toimintaedellytykset. Cuporen verkkojulkaisuja 76. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore

Tutkimuksen tuloksia esitellään Taiteen edistämiskeskuksen ja Cuporen yhteistyössä järjestämässä webinaarissa torstaina 1.2.2024 klo 9.00-12.00. Tutustu webinaarin ohjelmaan: https://www.cupore.fi/fi/tietoa/uutiset/webinaari-hyvinvointia-kulttuurista-ikaeihmisille-1-2

Lisätiedot:

Erikoistutkija Olli Ruokolainen, olli.ruokolainen@cupore.fi, puh. 050 448 3484

Erikoistutkija Olli Jakonen, olli.jakonen@cupore.fi, puh. 050 3053414

Lue lisää tutkimushankkeesta Taiteilijat ja ikäihmisten kulttuurihyvinvointitoiminta Cuporen verkkosivuilta.

Lue lisää Taiteen edistämiskeskuksen IKO – Hyvinvointia kulttuurista ikäihmisille -hankekokonaisuudesta.

Kuva: Shayna Douglas, Unsplash