Facebook 
LinkedIn Kärkihankkeen vaikutus kulttuurihyvinvointitoiminnan kehitykseen näkyy edelleen alueellisesti ja valtakunnallisesti
Prosenttitaiteen periaatetta sosiaali- ja terveyssektorille laajentanut kärkihanke lisäsi poikkihallinnollista yhteistyötä kulttuurihyvinvoinnin parissa ja vahvisti kulttuurihyvinvointitoiminnan strategista merkitystä pitkällä aikavälillä, todetaan Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tuoreessa arvioinnissa.
Kärkihankkeen yleisenä tavoitteena oli taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia tuottavan toiminnan, palveluiden ja rahoituksen juurruttaminen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteisiin. Kärkihanke oli osa hallitusohjelmaa vuosina 2015–2019. Cupore arvioi kärkihankkeen pitkäaikaista vaikuttavuutta vuoden 2024 alussa.
Kärkihankkeen vaikutukset näkyvät kulttuurihyvinvointitoiminnassa
Kärkihankkeen pitkäaikaisina vaikutuksina voidaan pitää uusia verkostoja ja poikkihallinnollisen yhteistyön edistämistä kulttuurihyvinvoinnin alueella. Konkreettinen esimerkki tästä on sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyön kehittyminen taide- ja kulttuuritoiminnan TAIKU-yhteistyöryhmissä. Kärkihanke myös vahvisti kulttuurihyvinvoinnin strategista merkitystä useissa maakunnissa, kuten Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa.
Kärkihankkeesta rahoitettiin Taiteen edistämiskeskuksen kautta neljäätoista kehittämishanketta viidentoista maakunnan alueella. Arvioinnissa todetaan, että rahoitetut hankkeet ovat lisänneet alueellisesti tietoisuutta kulttuurihyvinvoinnin merkityksestä, edistäneet yhteistyötä sote-sektorin sekä kulttuuritoimijoiden välillä ja mahdollistaneet taiteilijoiden työllistymistä sote-sektorille. Rahoitetut hankkeet ovat osaltaan muodostaneet tai vahvistaneet muun muassa kulttuurihyvinvoinnin Taikusydän-alueverkostoja.
Arvioinnista ilmenee, että vaikutusten juurtumista estäneitä tai hidastaneita tekijöitä ovat olleet kestävän rahoituksen puute, yleinen taloudellinen niukkuus kulttuuri-, sosiaali- ja terveyspolitiikassa sekä hyvinvointialueuudistuksen murros.
Vaikuttavuuden todentamiseksi tarvitaan selkeitä tavoitteita
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore seurasi kärkihankkeen toteutusta jo vuosina 2016–2018 ja julkaisi siitä arvioinnin vuonna 2019. Nyt tehdyn kaltaiset pitkän aikavälin vaikuttavuuden arvioinnit ovat harvinaisia. Tiedon ja selkeiden käsitteiden merkitys on suuri sekä konkreettista toimintaa kehitettäessä että toiminnan vaikutuksia arvioitaessa.
”Pitkäaikaisen vaikuttavuuden todentamisessa haastavaa oli se, että arvioinnin kohteena olleen kärkihankkeen tavoitteet olivat monitahoiset ja epäselvät”, erikoistutkija Olli Ruokolainen sanoo.
”Kulttuurihyvinvoinnin politiikkatoimien tavoitteiden muotoiluun olisi hyvä kiinnittää huomiota, jotta niiden seurantaa voitaisiin tehdä nykyistä paremmin selkeillä kriteeristöillä ja mittareilla”, erikoistutkija Olli Jakonen puolestaan toteaa.
Kärkihankkeen vaikuttavuuden arviointi tehtiin opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta.
Julkaisu on luettavissa Cuporen verkkosivuilla:
Yhteystiedot:
erikoistutkija Olli Jakonen, olli.jakonen@cupore.fi, 050 305 3414
erikoistutkija Olli Ruokolainen, olli.ruokolainen@cupore.fi, 050 448 3484
