Moninaisuusraportti 2025 – tilasto-osio
Tiivistelmä
Tämä lukujen valossa -julkaisu tarkastelee ulkomaalaistaustaisten taiteilijoiden määrää, taustatekijöitä, koulutusta, työskentelyedellytyksiä ja toimeentuloa Suomessa. Tarkastelu perustuu useisiin tilasto- ja tutkimuslähteisiin, kuten Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon, Taiteen edistämiskeskuksen apurahatilastoihin sekä opetushallinnon Vipunen-tilastopalveluun. Julkaisu on osa Cuporen moninaisuusraportointia, jonka tavoitteena on seurata kulttuurin ja taiteen toimialaa tasa-arvon, moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmista.
Johdanto
Tämä julkaisu kokoaa eri lähteistä tietoa ulkomaalaistaustaisten taiteilijoiden määrästä, demografisista piirteistä, taiteenalajakaumasta, työskentelyedellytyksistä ja toimeentulosta. Ulkomaalaistaustaisuutta lähestytään syntyperän, kansalaisuuden tai äidinkielen kautta. Lähteinä käytetään Taide- ja kulttuuriviraston apurahatilastoja, Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoa sekä opetushallinnon tilastopalvelu Vipusta. Lisäksi Cuporen rekisteripohjaisen Taiteilijana Suomessa -tutkimuksen tuloksia on jäsennetty ulkomaalaistaustaisia taiteilijoita koskevaksi kokonaisuudeksi.
Julkaisu on osa Cuporen tuottamaa kokonaisuutta, jossa tarkastellaan kulttuurin ja taiteen toimialaa tasa-arvon, moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmista. Taustalla ovat opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman Kulttuuripolitiikka, maahanmuuttajat ja kulttuurisen moninaisuuden edistäminen -työryhmän raportti (2021) sekä sen pohjalta laadittu toimenpideohjelma (2023), joissa esitetään, että Cupore seuraisi ja raportoisi säännöllisesti näistä teemoista.
Cupore julkaisi vuonna 2023 opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta ensimmäisen moninaisuusraportin Ulkomaalaistaustaiset taiteilijat Suomessa. Siinä tarkasteltiin ulkomaalaistaustaisten taiteilijoiden tilannetta Suomessa hyödyntämällä olemassa olevia tilasto- ja tutkimuslähteitä. Pääpaino oli säännöllisesti tuotettavissa lähteissä, mutta mukana oli myös tuoreita kertaluonteisia selvityksiä.
Tässä julkaisussa päivitetään soveltuvin osin vuoden 2023 moninaisuusraporttiin sisältyneet taulukot ja kuviot. Julkaisu on osa vuoden 2025 moninaisuusraportointia. Toisessa osassa tutkitaan haastatteluiden avulla ulkomaalaistaustaisten taiteilijoiden työpolkuja, toimintaedellytyksiä ja asemaa. Haastattelut syventävät vuoden 2023 raportin luomaa kuvaa.
Julkaisussa metatiedot korostuvat, sillä sekä taiteilijoiden että ulkomaalaistaustaisten määrittely ja tunnistaminen vaihtelevat eri tilasto- ja tietolähteissä. Eri lähteet tarjoavat toisistaan poikkeavia näkökulmia ja tuottavat erilaisia tuloksia ulkomaalaistaustaisten taiteilijoiden koulutus-, työ- ja rahoitustilanteesta. Käytetty luokittelu tai määritelmä on tuotu esiin kunkin tietosisällön yhteydessä.
Sisältö
Työlliset taide-, arkkitehtuuri- ja muotoiluammateissa syntyperän mukaan
Vieraskielisten osuus Taiken apurahoissa
Koulutustilastopalvelu Vipunen:Taidealan koulutus ja henkilöstö taustan mukaan
Taiteilijana Suomessa
Työlliset taide-, arkkitehtuuri- ja muotoiluammateissa syntyperän mukaan
Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan taulukossa 1 tarkastelluissa taide-, arkkitehtuuri- ja muotoiluammateissa oli vuonna 2023 työllisiä noin 24 100. Työllisten määrä näissä ammateissa väheni vuosien 2021 ja 2023 välillä 6,2 prosenttia. Lasku kohdistui suomalaistaustaisten määrään (-7,0 %). Ulkomaalaistaustaisten määrä sen sijaan kasvoi hieman (1,6 %). Vuonna 2023 heitä oli näissä ammateissa 1 977, mikä vastaa 8,2 prosenttia työllisistä.
Taide-, arkkitehtuuri- ja muotoiluammattien välillä on suuria eroja syntyperän suhteen. Vuonna 2023 pienimmät ulkomaalaistaustaisten osuudet olivat näyttelijöiden (3,1 %), maisema-arkkitehtien (3,7 %) ja kirjailijoiden (4,6 %) keskuudessa. Kielen merkitys on keskeinen kirjallisuudessa ja näyttämötaiteessa. Suurin ulkomaalaistaustaisten osuus oli puolestaan tanssitaiteilijoiden ja koreografien ryhmässä (18,0 %).
Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston syntyperän mukaan eritellyt tiedot on erikseen tilattu moninaisuusraportointia varten (henkilökohtaiset tiedonannot, Meri Raijas, TK, 10.10.2023; Elina Pelkonen, TK, 23.1.2026). Katso tarkemmin taide-, arkkitehtuuri- ja muotoiluammattien rajauksesta täältä.
Taulukko 1. Työlliset taide-, arkkitehtuuri- ja muotoiluammateissa syntyperän mukaan
Vieraskielisten osuus Taiken apurahoissa
Kun Taiteen edistämiskeskus (Taike) perustettiin vuonna 2013, vieraskielisten osuus apurahojen hakijoista oli 4 prosenttia (kuvio 1). Tieto koskee hakijoina olleita luonnollisia henkilöitä (yksityishenkilöitä). Vuoteen 2024 mennessä osuus oli noussut 7 prosenttiin. Ruotsinkielisiä hakijoita vuonna 2024 oli 5 prosenttia. Apurahansaajista vieraskielisten osuus oli reilut 6 prosenttia ja ruotsinkielisten 4 prosenttia. Yleisimmät hakijan ilmoittamat vieraat kielet vuonna 2024 olivat englanti, espanja ja venäjä, kuten edeltävinäkin vuosina. (Taike, 2025.)
Kuvio 1. Taiken apurahat yksityishenkilöille vuosina 2013–2024: vieraskielisten osuudet hakijoista ja saajista*
*Henkilöhakijat, ilman työryhmien yhteyshenkilöitä. Vuosina 2013–2016 mukana myös yhteisöavustusten hakijat ja saajat (yhteyshenkilöt).
Lähde: Taike, 2014–2025.
Vuonna 2024 vieraskielisten hakijoiden osuudet olivat suurimmat monitaiteessa1 (15 %) ja arkkitehtuurissa (11,5 %), vieraskielisten saajien osuudet taas monitaiteessa (15 %) ja valokuvataiteessa (12 %) (kuvio 2). Kaikista hakijoista vieraskielisten osuus oli 7 prosenttia ja saajista 6 prosenttia. Lukumääräisesti vieraskielisiä hakijoita vuonna 2024 oli eniten kuvataiteessa (158), musiikissa (97) ja monitaiteessa (63). Vieraskielisiä apurahan saajia oli lukumääräisesti eniten kuvataiteessa (29), musiikissa (11) ja valokuvataiteessa (8). (Taike, 2025.)
Kuvio 2. Taiken apurahat yksityishenkilöille vuonna 2024: vieraskielisten osuudet hakijoista ja saajista taiteenaloittain*
*Henkilöhakijat, ilman työryhmien yhteyshenkilöitä.
Lähde: Taike, 2025.
Taike (2013-2025) julkaisi vuosittain tilaston myöntämistään avustuksista. Avustusten myöntäminen ja tilastointi jatkuvat vuonna 2026 aloittaneessa Taide- ja kulttuurivirastossa (Kuvi). Apurahatilastoissa ulkomaalaistaustaisuutta tarkastellaan luonnollisten henkilöiden (yksityishenkilöiden) osalta. Tilastot ovat perustuneet hakulomakkeella annettuihin tietoihin. Hakijalta ei ole kysytty syntyperää vaan äidinkieli, jota on tilastoissa käytetty ulkomaalaistaustaisuuden korvikkeena. Vaihtoehtoina lomakkeessa ovat kotimaiset kielet ja ”muu”, jonka valinneille on viime vuosina esitetty vapaaehtoinen tarkentava avokysymys. Osa hakijoista ei kuitenkaan vastaa äidinkieltä koskevaan kysymykseen ja osa ilmoittaa suomen, vaikka se ei olisi heidän varsinainen äidinkielensä (Pilvikki Heinonen, Taike, henkilökohtainen tiedonanto, 28.11.2023). Jatkossa uusi valtionavustusjärjestelmä mahdollistaa sen, että kielitieto saadaan suoraan Digi- ja väestövirastolta. 2
- Henkilöt ovat itse rastineet hakulomakkeesta ”monitaiteen” taiteenalakseen.[↩]
- Vieraskielisiksi Taiken tilastoissa lasketaan henkilöt, jotka ilmoittavat äidinkielekseen muun kuin suomen, ruotsin, saamen tai kotimaisen viittomakielen. Useamman kielen ilmoittanut henkilö lasketaan vieraskieliseksi, jos mikään mainituista ei ole suomi, ruotsi, saame tai kotimainen viittomakieli. (Taike, 2025.) [↩]
Koulutustilastopalvelu Vipunen: Taidealan koulutus ja henkilöstö taustan mukaan
Taidealan tutkinnon suorittaneet väestössä syntyperän mukaan
Suomen 15 vuotta täyttäneeseen väestöön sisältyi vuonna 2023 noin 113 500 henkilöä, joiden korkein suoritettu tutkinto oli taidealalta (taulukko 2). Taidealan tutkinnon suorittaneiden väestöosuus oli 2,4 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisilla prosenttiosuudet jäivät reilun prosenttiyksikön tätä matalammaksi. Vipusen mukaan Suomen väestössä oli 6 150 ulkomaalaistaustaista taidealan tutkinnon suorittanutta, joista valtaosa oli syntynyt ulkomailla. Yleisimmin taidealan tutkinto oli suoritettu joko ammatillisen peruskoulutuksen tai ylemmän korkeakoulututkinnon tasolla (molempia noin 2000 kpl). Taidealan tohtorintutkinnon suorittaneista ulkomaalaistaustaisten osuus oli noin 12 prosenttia.
Taulukko 2. Taidealan tutkinnon suorittaneet 15 vuotta täyttäneessä väestössä syntyperän mukaan ja koulutustasoittain vuonna 2023 sekä osuus väestöryhmästä vuosina 2021 ja 2022.
| Taidealan tutkinnon koulutustaso * | Suomalais-taustainen, syntynyt Suomessa | Suomalais-taustainen, syntynyt ulkomailla | Ulkomaalais-taustainen, syntynyt Suomessa | Ulkomaalais-taustainen, syntynyt ulkomailla | 15 v. täyttänyt taidealan tutkinnon suorittanut väestö |
| Ammatillinen peruskoulutus | 49 347 | 687 | 162 | 1 935 | 52 131 |
| Ammattitutkinto | 4 851 | 105 | 1–4 | 228 | 5 187 |
| Erikoisammattitutkinto | 768 | 18 | 42 | 828 | |
| Opistoaste | 4 950 | 75 | 9 | 327 | 5 361 |
| Ammattikorkeakoulututkinto | 22 464 | 363 | 36 | 588 | 23 454 |
| Alempi korkeakoulututkinto | 3 681 | 66 | 21 | 504 | 4 272 |
| Ylempi ammattikorkeakoulututkinto | 1 812 | 27 | 1–4 | 123 | 1 962 |
| Ylempi korkeakoulututkinto | 16 896 | 273 | 21 | 2 004 | 19 194 |
| Lisensiaatintutkinto | 150 | 1–4 | 24 | 177 | |
| Tohtorintutkinto | 852 | 12 | 1–4 | 120 | 987 |
| Yhteensä | 105 774 | 1 626 | 258 | 5 892 | 113 550 |
| Osuus väestöryhmästä 2023 | 2,5 | 3,4 | 1,0 | 1,3 | 2,4 |
| Osuus väestöryhmästä 2022 | 2,5 | 3,4 | 1,0 | 1,4 | 2,4 |
| Osuus väestöryhmästä 2021 | 2,4 | 3,4 | 1,0 | 1,5 | 2,4 |
* Tieto koskee henkilön korkeinta tutkintoa. Koulutusalaluokitus, taso 2: Taidealat.
Huom! Raportille on Vipusessa tehty tietosuojaus. Henkilöitä koskevat lukumäärät 1–4 näytetään arvona ”1–4” ja neljää suuremmat lukumäärät pyöristetään lähimpään kolmella jaolliseen lukuun. Mahdolliset prosenttiosuudet lasketaan suojatuilla lukumäärillä. Suojauksen tuottamat prosentuaaliset muutokset ovat suurempien arvojen osalta marginaalisia. Esimerkiksi 100 tapauksen osalta virhe on korkeintaan 1 %, ja 1000 tapauksen osalta korkeintaan 0,1 %.
Lähde: Vipunen – opetushallinnon tilastopalvelu (n.d.-a).
Väestön koulutustiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä, jossa on puutteita ulkomailla suoritettujen tutkintojen osalta. Rekisteri ei anna luotettavaa kuvaa ulkomaalaistaustaisen väestön koulutusrakenteesta (Mika Witting, TK, henkilökohtainen tiedonanto, 22.11.2023).
Maahanmuuttotaustaisten osuus taidealan opiskelijoista ja tutkinnon suorittaneista
Vipusen mukaan taidealan opiskelijoista vuonna 2023 oli maahanmuuttotaustaisia vajaat 9 prosenttia ja tutkinnon suorittaneista runsaat 9 prosenttia (taulukko 3). Ammatillisessa ja ammattikorkeakoulutuksessa osuudet olivat tätä tasoa alempia, kun taas yliopistokoulutuksessa korkeampia. Vuonna 2023 maahanmuuttotaustaisten osuus yliopistokoulutussektorilla tutkinnon suorittaneista oli runsaat 19 prosenttia.
Taulukon 3 tiedot on poimittu Vipusen Koulutuksen yhteiset -osion kansainvälisyysraporteista. Maahanmuuttotaustaisuus on määritelty muutoin samoin kuin Tilastokeskuksen ulkomaalaistaustaisuus (molempien vanhempien syntymämaa muu kuin Suomi), mutta korkeakouluopiskelijoista maahanmuuttajiksi ei katsota niitä, joiden Suomeen muuttamisvuosi on sama kuin ensimmäinen kirjoille tulovuosi korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Heidät tulkitaan opiskelun takia maahan muuttaneiksi.
Eri koulutusluokituksia ja niiden välisiä suhteita voi tarkastella tästä osoitteesta: https://koulutusluokitus.fi/
Taulukko 3. Maahanmuuttotaustaiset (vanhempien syntymämaan mukaan) taidealan* opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet eri koulutussektoreilla 2022 ja 2023.
| Vuosi/Koulutussektori | Opiskelijat | Osuus opiskelijoista, % | Tutkinnon suorittaneet | Osuus tutkinnoista, % |
| 2022 | 2 583 | 8,2 | 414 | 7,5 |
| Ammatillinen koulutus | 963 | 5,6 | 150 | 5,2 |
| Ammattikorkeakoulukoulutus | 603 | 7,4 | 87 | 6,3 |
| Yliopistokoulutus | 1 017 | 15,9 | 177 | 14,8 |
| 2023 | 2 811 | 8,8 | 546 | 9,3 |
| Ammatillinen koulutus | 1 056 | 6,1 | 189 | 6,2 |
| Ammattikorkeakoulukoulutus | 681 | 8,1 | 87 | 6,0 |
| Yliopistokoulutus | 1 071 | 17,1 | 270 | 19,4 |
| Yhteensä (vuodet 2022 ja 2023) | 5 394 | 8,5 | 960 | 8,5 |
*Koulutusalaluokitus, taso 2: Taidealat.
Lähde: Vipunen – opetushallinnon tilastopalvelu. (n.d.-b).
Ulkomaan kansalaisten osuus opetus ja tutkimushenkilökunnasta taidealan korkeakouluopetuksessa
Vipusen mukaan vuonna 2024 ulkomaan kansalaisten osuus taiteiden ja kulttuurialan opetus- ja tutkimushenkilökunnan henkilötyövuosista oli Taideyliopistossa 13,0 prosenttia (58 htv) ja Aalto-yliopistossa 27,4 prosenttia (67 htv). Suurin osuus ulkomailta tulevasta opetus- ja tutkimushenkilökunnasta oli Euroopan maiden kansalaisia. Aalto-yliopistossa eurooppalaisten osuus oli 15 prosenttia ja muiden maanosien kansalaisten osuudet vaihtelivat 0,5–4,8 prosentin välillä. Taideyliopistossa Euroopan maiden kansalaisten osuus opetus- ja tutkimushenkilökunnasta oli 7,4 prosenttia ja muiden maanosien kansalaisten osuudet vaihtelivat 0,2-2,8 prosentin välillä. (Taulukko 4).
Taulukko 4. Taiteiden ja kulttuurialan opetus- ja tutkimushenkilökunta kansalaisuuden mukaan Taideyliopistossa ja Aalto-yliopistossa vuonna 2024
| Taideyliopisto | Aalto-yliopisto | |||
| Htv | % | Htv | % | |
| Suomi | 388 | 87,0 % | 176 | 72,6 % |
| Eurooppa | 33 | 7,4 % | 36 | 15,0 % |
| Latinalainen Amerikka ja Karibia | 3 | 0,7 % | 12 | 4,8 % |
| Pohjois-Amerikka | 6 | 1,3 % | 5 | 2,1 % |
| Afrikka | 2 | 0,5 % | 1 | 0,5 % |
| Aasia | 13 | 2,8 % | 10 | 4,3 % |
| Oseania | 1 | 0,2 % | 2 | 0,9 % |
| Yhteensä | 446 | 100,0 % | 243 | 100,0 % |
Lähde: Vipunen – opetushallinnon tilastopalvelu (n.d.-c).
Taulukko 4 perustuu Vipusen henkilöstöraportteihin, joiden avulla voi tarkastella korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilökunnan jakautumista kansalaisuuden mukaan. Yksikkönä raporteissa on henkilötyövuosi, ja tieto kansalaisuudesta annetaan maanosan tarkkuudella. Tiedot perustuvat OKM:n vuosittaiseen tiedonkeruuseen ja luokitellaan ministeriön ohjausalaluokituksen mukaisesti. Luokkaan ”Taiteet ja kulttuurialat” sisältyy taidealojen ohella taiteentutkimukseen ja -kasvatukseen liittyvää koulutusta (kuten taidehistoria, teatteritiede tai musiikkikasvatus).
Taiteilijana Suomessa
Taiteilijana Suomessa -hankkeesta saatavat tiedot julkaistaan vuoden 2026 aikana, kun hankkeen tiedonkeruu valmistuu.
Lähteet
Karttunen, S., Lahtinen, E., Valkama, H., & Leppänen, A. (2023). Ulkomaalaistaustaiset taiteilijat Suomessa. Moninaisuusraportti 2023. Cuporen verkkojulkaisuja 75. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.
Taiteen edistämiskeskus. (2014–2024). Apurahatilastot. Taiken tuki taiteen ja kulttuurin edistämiseen 2013–2023. https://www.taike.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/apurahatilastot [viitattu 8.4.2026]
Taiteen edistämiskeskus (2025). Taiken tuki taiteen ja kulttuurin edistämiseen 2024 [dataliitteineen]. https://www.taike.fi/fi/julkaisut/taiken-tuki-taiteen-ja-kulttuurin-edistamiseen-2024 [viitattu 8.4.2026]
Vipunen – opetushallinnon tilastopalvelu. (n.d.-a). 15 vuotta täyttäneen väestön koulutusrakenne syntyperän mukaan. Opetushallinnon ja Tilastokeskuksen tietopalvelusopimuksen aineisto 4.sd. Haettu 8.64.2026 osoitteesta https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/WopiFrame.aspx?sourcedoc=%7bd89ebe03-fa47-4c09-8e50-26e0f9a6d901%7d&action=view [viitattu 8.4.2026)
Vipunen – opetushallinnon tilastopalvelu. (n.d.-b). Maahanmuuttotaustaiset uudet opiskelijat, opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet [tietoaineisto]. Opetushallinnon ja Tilastokeskuksen tietopalvelusopimuksen aineistot K2.17., 2.4h. Haettu 8.4.2026 osoitteesta https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/WopiFrame.aspx?sourcedoc=%7b483d6429-ce4c-4306-af16-f7f018ba09e7%7d&action=view [viitattu 8.4.2026]
Vipunen – opetushallinnon tilastopalvelu. (n.d.-c). Korkeakoulujen henkilöstö [tietoaineisto]. OKM:n vuosittainen tiedonkeruu. Haettu 8.4.2026 osoitteesta https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/WopiFrame.aspx?sourcedoc=%7b955258cb-47e0-4ceb-bcaf-a2284f747fd3%7d&action=view [viitattu 8.4.2026]
