Oulu2026-seurantaraportti vuodelta 2025: kyselytuloksia kulttuuripääkaupunkivuoden kynnyksellä

Oulu on yhdessä 39 kumppanikunnan kanssa Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Cupore toteuttaa Oulu2026-kulttuuripääkaupunkitoiminnan tutkimusta ja arviointia vuosina 2022–2027.

Oulu2026 on pitkäkestoinen, kulttuuriin perustuva kaupunki- ja aluekehityshanke, jonka pohjana on korkeatasoinen kulttuuriohjelma. Oulu2026:n keskeinen päämäärä on kulttuuri-ilmastonmuutos ja sen myötä avoimempi ja vahvempi yhteys ihmisten välille sekä pysyvästi rikkaampi kulttuurielämä pohjoisella alueella. Päämäärää jäsentävät kolme pitkän aikavälin tavoitetta: eloisa, kiehtova kaupunki, tasapainoinen yhteisö sekä luova alue. (Hakukirja, 2021.)

Tämä seurantaraportti kuvaa Oulu2026-toiminnan etenemistä vuonna 2025. Sitä edeltävät vuotta 2022 koskeva lähtötilanneraportti, vuoden 2023 seurantaraportti ja vuoden 2024 seurantaraportti.

Seurantaraportin keskeisen aineiston muodostavat eri toimija- ja sidosryhmille keväällä 2025 toteutetut kyselyt. Vastaavat kyselyt toteutettiin lähtötilanteessa vuonna 2022, ja tullaan toteuttamaan vielä kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen keväällä 2027. Raportin aineisto kuvataan tarkemmin luvussa 9.

Kyselytulosten pohjalta tämä seurantaraportti keskittyy eri sidosryhmien ja toimijoiden näkemyksiin Oulu2026-toiminnasta. Lisäksi käsitellään Oulu2026:n tunnettuutta sekä eri toimijoiden odotuksia kulttuuripääkaupunkivuotta kohtaan.

Seurantaraporttia jäsentävät seitsemän Oulu2026-arviointikehyksen teemaa (ks. lähtötilanneraportti s. 17): sisällöt ja tarjonta, taide- ja kulttuurialan toimintaedellytykset, tilat, osallistuminen ja osallisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointi, maine ja imago sekä kulttuuri-ilmastonmuutoksen kehitys.

Kukin teema sisältää määrällisiä indikaattoreita sekä syventäviä laadullisia tarkasteluja. Vuoden 2025 tilanne kuvataan niiden teemojen ja indikaattorien osalta, joista tieto oli saatavilla.

Käsillä oleva seurantaraportti on sarjassaan viimeinen. Loppuarviointi kulttuuripääkaupunkivuodesta julkaistaan vuoden 2027 lopussa.

Sisällys

YHTEENVETO: KULTTUURI-ILMASTONMUUTOKSEN KEHITYS – OULU2026-TOIMINTA VUONNA 2025
1. OULU2026-TOIMINTA: TUNNETTUUS, NÄKEMYKSET JA TOIVEET
2. SISÄLLÖT JA TARJONTA
3. TAIDE- JA KULTTUURIALAN TOIMINTAEDELLYTYKSET
4. TILAT
5. OSALLISTUMINEN JA OSALLISUUS
6. YHTEISÖLLISYYS JA HYVINVOINTI
7. MAINE JA IMAGO
8. KULTTUURI-ILMASTONMUUTOS
9. SEURANTARAPORTIN AINEISTO

Lähteet

YHTEENVETO: KULTTUURI-ILMASTONMUUTOKSEN KEHITYS – OULU2026-TOIMINTA VUONNA 2025

Eloisa ja kiehtova kaupunki

Oulu2026-toiminnan tunnettuus kuntien valtuutettujen, kulttuurista vastaavien viranhaltijoiden ja kulttuuritoimijoiden keskuudessa on kasvanut. Kuntien arjen kulttuurityössä Oulu2026 on jo selkeästi läsnä, mutta poliittisessa päätöksenteossa sen rooli näyttäytyy heikompana. Oulu2026-toiminnalta toivotaan alueellisen yhteistyön ja näkyvyyden lisääntymistä.

Tilahankkeita on toteutettu tai vireillä melko harvoissa Oulu2026-kunnissa. Joissain tapauksissa Oulu2026 on toiminut tilojen ja kulttuurialueiden kehittämisen vauhdittajana. Yleinen kuntatalouden epävarmuus on saattanut osaltaan jarruttaa investointeja. Kulttuuritoimijat arvioivat tilojen saatavuuden hieman parantuneen.

Yrityksillä on suhteellisen varovaisia odotuksia Oulu2026-toiminnalta. Harva yritys löytää yhteyttä oman liiketoimintansa merkittävään kasvuun. Pienemmät yritykset odottavat kulttuuripääkaupunkitoiminnalta liiketoiminnan laajentamista. Suuremmat kumppaniyritykset näkevät roolinsa pääasiallisesti yhteiskunnallisen vastuun kautta.

Tasapainoinen yhteisö

Oulu2026-kunnissa kulttuuripääkaupunkitoiminnan odotetaan erityisesti vahvistavan asukkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kansalaiset eivät ennen kulttuuripääkaupunkivuotta toteutetun kyselyn perusteella näe toiminnan merkitystä yhteisöllisyydelle yhtä tärkeänä.

Arvio yhteishengestä Oulussa on vahvistunut hieman. Vaikka työikäisten ja yli 65-vuotiaiden keskuudessa kokemus yhteishengestä on kasvanut, nuorten joukossa kokemus on selvästi heikentynyt. Kansalaiskyselyn perusteella Oulussa koettu turvallisuus on laskenut.

Ylpeys kotikunnasta on kasvanut jonkin verran Oulussa ja Oulu2026-alueella. Oululaisten vastaajien joukossa kokemus kaupungista hyvänä paikkana kaikenlaisille ihmisille on nuorilla heikentynyt, mutta muissa ikäryhmissä vahvistunut.

Kulttuuritoimijat kokevat Oulu2026-toiminnan edistäneen yhteistyötä. Yhteistyön nähdään vahvistuneen etenkin Oulu2026-alueen sisällä.

Kuntien kulttuurista vastaavat viranhaltijat kokevat Oulu2026-toiminnan lisänneen yhteistyötä monilla tasoilla. Yhteistyö on vahvistunut etenkin muiden Oulu2026-kuntien, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, taiteilijoiden sekä kunnan muiden toimialojen kanssa.

Luova alue

Oulu2026-kunnissa suhtautuminen kulttuuriin on pysynyt yleisesti hyvin myönteisenä. Kulttuurista vastaavat viranhaltijat näkevät, että kulttuuri on kunnan keskeinen tehtävä, ja että taiteella ja kulttuurilla on potentiaalia tarjota ratkaisuja kunnan tulevaisuuden haasteisiin. Myös valtuutetut suhtautuvat kulttuuriin myönteisesti, vaikkakin hieman maltillisemmin kuin viranhaltijat.

Kulttuuritoimijoiden kokemusten mukaan yhteistyössä kuntien kanssa on edelleen kehittämistä. Toimijat arvioivat kunnan tarjoaman tuen ja mahdollisuudet osallistua kulttuuria koskevaan päätöksentekoon enimmäkseen keskinkertaisiksi. Kokemukset ovat pysyneet vastaavina lähtötilanteesta.

Kulttuuritoimijat näkevät Oulu2026-ohjelman edelleen taiteellisesti laadukkaana. Ohjelma nähdään myös kiinnostavana ja monipuolisena. Toimijoiden arvio ohjelman saavutettavuudesta on vahvistunut.

1 OULU2026-TOIMINTA: TUNNETTUUS, NÄKEMYKSET JA TOIVEET

Oulu2026-toiminnan tunnettuus

Tietoisuus Oulu2026-toiminnasta on noussut selkeästi sekä kuntien kulttuurista vastaavien viranhaltijoiden ja valtuutettujen että alueen kulttuuritoimijoiden keskuudessa vuosien 2022 ja 2025 välillä. Sen sijaan suuren yleisön keskuudessa Oulu2026-toiminnan tunnettuus ei ole juurikaan muuttunut lähtötilanteesta.

Oulu2026-kuntien kulttuurista vastaavista viranhaltijoista kolme neljästä (76 %) koki jo lähtötilanteessa vuonna 2022 tuntevansa Oulu2026-toimintaa vähintäänkin hyvin. Vuonna 2025 osuus oli jo 90 prosenttia, eikä yksikään viranhaltija arvioinut tuntevansa toimintaa huonosti tai ei lainkaan. Viranhaltijoista neljä viidestä (82 %) kertoi keskustelevansa usein Oulu2026:sta kollegoidensa kanssa. Osuus on noussut selkeästi lähtötilanteesta (58 %). (Kuvio 1.)

Oulu2026-toiminnan hyvin tai erittäin hyvin tuntevien valtuutettujen osuus on noussut selkeästi lähtötilanteesta (2022: 31 %; 2025: 39 %).  Vastaavasti huonosti tai ei lainkaan toimintaa tuntevien osuus on laskenut (2022: 34 %; 2025: 17 %). (Kuvio 2.) Kuitenkin vain 15 % valtuutetuista vastasi keskustelevansa usein Oulu2026:sta muiden valtuutettujen kanssa. Osuus on laskenut lähtötilanteesta (21 %).

Kuvio 1. Oulu2026-kuntien kulttuurista vastaavien viranhaltijoiden ja valtuutettujen vastaukset kysymykseen ” Kuinka hyvin tunnette Oulu2026-kulttuuripääkaupunkitoimintaa?”.

Oulu2026-alueen kulttuuritoimijoista noin puolet (52 %) koki vuonna 2022 tuntevansa Oulu2026-toimintaa vähintäänkin hyvin. Vuonna 2025 näin koki jo kaksi kolmesta vastaajasta (66 %). Samaan aikaan huonosti tai erittäin huonosti Oulu2026-toimintaa tuntevien osuus on laskenut (2022: 21 %; 2025: 12 %). (Kuvio 2.)

Kuvio 2. Kulttuuritoimijoiden arvio siitä, kuinka hyvin he tuntevat Oulu2026-kulttuuripääkaupunkitoimintaa.

Kansalaiskyselyn tulosten perusteella Oulu2026-toiminnan tunnettuus suuren yleisön keskuudessa ei ole juurikaan muuttunut lähtötilanteesta. Oululaisista noin neljännes (26 %) osuus arvioi tuntevansa Oulu2026-toimintaa vähintäänkin hyvin. Osuus oli vastaava lähtötilanteessa (25 %).

Muualla Oulu2026-alueella asuvien keskuudessa toiminnan hyvin tuntevien osuus on hieman noussut (2022: 21 %; 2025: 29 %). Sen sijaan muualla Suomessa asuvien keskuudessa tietoisuus toiminnasta on pysynyt matalalla tasolla, ja toiminnan hyvin tuntevien osuus jopa laskenut hieman (2022: 15 %; 2025: 10 %). (Kuvio 3.)

Kuvio 3. Kansalaisten arvio toiminnan tunnettuudesta.

Näkemykset Oulu2026-toiminnasta

Yleisesti ottaen Oulu2026-toimintaan suhtaudutaan kyselyiden perusteella positiivisesti, ja sitä pidetään hyvänä asiana alueelle ja sen toimijoille.

Lähes kaikki kyselyyn vastanneet Oulu2026-kuntien valtuutetut (89 %) ja kuntien kulttuuritoiminnasta vastaavat viranhaltijat (97 %) ovat vähintäänkin jokseenkin samaa mieltä siitä, että on hyvä päätös, että oma kunta on mukana Oulu2026:ssa.

Ainoastaan seitsemän prosenttia kyselyyn vastanneista valtuutetuista pitää kulttuuripääkaupunkitoimintaa resurssien tuhlauksena. Viranhaltijoista näin ei kokenut yksikään. Sekä valtuutettujen että viranhaltijoiden joukossa oli yksittäisiä vastaajia, jotka eivät osanneet ottaa kantaa väittämiin.

Enemmistö Oulu2026-kuntien valtuutetuista on vähintäänkin jokseenkin samaa mieltä siitä, että Oulu2026 on hyvä asia kunnan kulttuuritoimijoille (91 % valtuutetuista), kunnan asukkaille (74 %) ja kunnan yrityksille (68 %) (ks. myös Kuvio 5). Kaikki Oulu2026-kuntien kulttuurista vastaavat viranhaltijat näkivät Oulu2026:n hyvänä asiana kunnan asukkaille ja kulttuuritoimijoille, ja 85 prosenttia kunnan yrityksille. Osuudet ovat varsin vastaavat kuin lähtötilanteessa.

Myös kulttuuritoimijat suhtautuvat Oulu2026-toimintaan positiivisesti. Lähtötilanteeseen verrattuna näkemys kulttuuripääkaupunkitoiminnan vaikutuksista alueen taide- ja kulttuuritoimijoille sekä kuntien asukkaille ja yrityksille on parantunut (Kuvio 4). Hyvin harva (6 %) kyselyyn vastannut kulttuuritoimija pitää kulttuuripääkaupunkitoimintaa resurssien tuhlauksena.

Kuvio 4. Kulttuuritoimijoiden näkemyksiä Oulu2026-toiminnasta.

Kansalaisten käsitys Oulu2026-toiminnan myönteisistä alueellisista vaikutuksista on edelleen vahva. Kansalaisten arviot Oulu2026:n vaikutuksista ovat vastaavia kuin lähtötilanteessa: merkittävimpinä positiivisina vaikutuksina nähdään kulttuurielämän vahvistuminen, imagohyödyt ja matkailun edistäminen. Harvimmin vaikutuksia arvioidaan olevan alueen yhteisöllisyyden ja henkisen ilmapiirin vahvistumiseen, joskin yli puolet vastaajista arvioi Oulu2026-toiminnan voivan vaikuttaa myönteisesti myös näillä osa-alueilla. Alle viidennes vastaajista (19 %) pitää Oulu2026-toimintaa resurssien tuhlauksena. (Kuvio 5.)

Kuvio 5. Kansalaisten näkemyksiä Oulu2026-toiminnan vaikutuksista.

Yrityskyselyn vastaajista valtaosa näkee, että Oulu2026 on hyvä asia alueen taide- ja kulttuuritoimijoille (täysin tai jokseenkin samaa mieltä 75 %), asukkaille (täysin tai jokseenkin samaa mieltä 87 %) ja yrityksille (täysin tai jokseenkin samaa mieltä 68 %). Suurin osa yritysvastaajista myös arvioi, että Oulu2026 vaikuttaa positiivisesti alueen imagoon ja lisää matkailua. Väite ”Oulu2026 on resurssien tuhlausta” jakaa yritysvastaajia: samaa mieltä väitteen kanssa oli noin kolmannes vastaajista ja eri mieltä hieman yli puolet.

Odotukset Oulu2026-toiminnalle

Odotukset vaihtelevat toimijaryhmittäin. Kuntavastaajien keskuudessa odotukset painottuvat osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistumiseen. Kulttuuritoimijoiden odotukset keskittyvät toimintaedellytysten vahvistumiseen, kun taas kansalaisten odotukset suuntautuvat selkeimmin konkreettisiin ja helposti ymmärrettäviin hyötyihin. Paikallisten yritysten odotukset ovat maltillisia ja liittyvät harvoin oman liiketoiminnan kehittämiseen.

Toiveita Oulu2026-toiminnalle kysyttiin erityisesti kuntien kulttuurista vastaavilta viranhaltijoilta ja valtuutetuilta sekä kulttuuritoimijoilta. Myös yrityksiä pyydettiin arvioimaan odotuksia Oulu2026-toiminnan vaikutuksista yrityksen toimintaan.

Sekä Oulu2026-kuntien viranhaltijoilta että valtuutetuilta kysyttiin näkemyksiä siitä, mitä he erityisesti toivoisivat kulttuuripääkaupunkivuoden saavan aikaan omassa kunnassaan. Vastauksessa esitettiin 13 toivotun vaikutuksen lista, josta vastaajaa pyydettiin valitsemaan korkeintaan viisi.

Sekä viranhaltijoiden että valtuutettujen vastauksissa korostuvat erityisesti kuntalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistuminen sekä alueellisen yhteistyön ja näkyvyyden lisääntyminen toivottuina kulttuuripääkaupunkivuoden vaikutuksina.

Yhteistyön ja verkostoitumisen osalta kuntien edustajien toiveet kohdistuivat ennen kaikkea alueellisen yhteistyön lisääntymiseen kulttuuritoiminnassa, jonka valitsi viiden tärkeimmän toiveen joukkoon enemmistö (68 %) viranhaltijoista ja noin puolet (53 %) valtuutetuista. Selkeästi harvemmin viiden keskeisimmän toiveen joukkoon valittiin yhteistyön vahvistuminen Oulu2026- kuntien välillä sekä kunnan eri toimialojen välillä. (Kuvio 6.)

Kuvio 6.Yhteistyöhön ja verkostoitumiseen liittyvät toiveet Oulu2026-kuntien valtuutettujen ja viranhaltijoiden keskuudessa (osuus asian viiden keskeisimmän toiveen joukkoon valinneista vastaajista).

Oulu2026:lla nähdään myös mahdollisuuksia lisätä kuntien tunnettuutta ja houkuttelevuutta. Kuntavastaajat valitsivat viiden keskeisimmän toiveen joukkoon alueellisen ja kansallisen näkyvyyden lisäämisen (viranhaltijat 43 %, valtuutetut 42 %) sekä odotukset matkailun kasvusta (viranhaltijat 38 %, valtuutetut 51 %). Kansallista näkyvyyttä toivoi reilu kolmannes viranhaltijoista (35 %) ja valtuutetuista (37 %). (Kuvio 7.)

Kuvio 7. Näkyvyyteen ja vetovoimaan liittyvät toiveet Oulu2026-kuntien valtuutettujen ja viranhaltijoiden keskuudessa (osuus asian viiden keskeisimmän toiveen joukkoon valinneista vastaajista).

Kulttuuri- ja luovien alojen edistämiseen ja kehitykseen liittyviä toiveita oli vastausvaihtoehdoissa kaksi. Näistä selvästi enemmän mainintoja sai toive taide- ja kulttuuritarjonnan monipuolistumisesta kunnassa (viranhaltijat 55 %, valtuutetut 42 %), kun taas uusien luovien alojen työpaikkojen syntyminen kuntaan valittiin selvästi harvemmin viiden tärkeimmän toiveen joukkoon. (Kuvio 8.)

Kuvio 8. Kulttuuri- ja luovien alojen edistämiseen liittyvät toiveet Oulu2026-kuntien valtuutettujen ja viranhaltijoiden keskuudessa (osuus asian viiden keskeisimmän toiveen joukkoon valinneista vastaajista).

Kulttuuritoimijoiden toiveita Oulu2026:n vaikutuksista kysyttiin toimintaedellytysten kehittymisen näkökulmasta. Toimijoita pyydettiin arvioimaan, miten tärkeitä kukin kehityskohde on niiden omassa toiminnassa.

Kaikkiaan toimijat suhtautuvat kulttuuripääkaupunkitoimintaan toiveikkaasti, sillä he arvioivat Oulu2026:n edistävän toimintaedellytyksiään monella tapaa. Arviot siitä, miten Oulu2026:n toivotaan edistävän omia toimintaedellytyksiä, ovat varsin vastaavia kuin lähtötilanteessa.

Useimmiten Oulu2026:n toivotaan vaikuttavan arvostuksen kasvuun sekä laajempaan kysyntään ja yleisöpohjaan (Kuvio 9). Toiveissa on alueellisia eroja: Oulu2026:n toivotaan lisäävän alueellista yhteistyötä kulttuuritoiminnassa hieman useammin muissa Oulu2026-kunnissa kuin Oulussa. Muiden Oulu2026-kuntien kulttuuritoimijat myös toivovat oululaisia toimijoita useammin, että Oulu2026 edistää parempaa näkyvyyttä ja tunnettuutta alueella sekä muualla Suomessa.

Oulu2026 pyrkii lisäämään eurooppalaista yhteistyötä (Hakukirja, 2021). Kulttuuritoimijoiden keskuudessa toiveissa toimintaedellytysten edistämisestä painottuu kuitenkin alueellisen yhteistyön kasvu. Vaikka noin kaksi kolmesta kulttuuritoimijasta (63 %) arvioi vaihtoehdon “Parempi näkyvyys ja tunnettuus muualla Euroopassa” vähintään melko tärkeäksi kehityskohteeksi, on vaihtoehto kuulunut vähiten tärkeinä pidettyjen joukkoon sekä vuonna 2022 että 2025.

Kuvio 9. Kulttuuritoimijoiden odotukset Oulu2026-toiminnalta.

Yritysvastaajat eivät pääosin odota kulttuuripääkaupunkivuodelta suoria vaikutuksia liikevaihtoonsa. Yritysten odotukset kohdistuvat yleisemmin alueen kehittymiseen ja imagoon sekä jossain määrin yrityksen oman toiminnan osalta alueelliseen ja kansalliseen näkyvyyteen sekä alueellisiin yhteistyömahdollisuuksiin.

2 SISÄLLÖT JA TARJONTA

Kulttuuripääkaupunkitoiminnan ytimessä on kulttuuritarjonta ja kulttuurin käyttö paikallisessa ja alueellisessa kehittämisessä. Oulu2026:n sisältöjä ja tarjontaa tarkastellaan tässä seurantaraportissa kulttuuritoimijoiden kyselyvastausten sekä Oulun kulttuurisäätiön kirjallisten aineistojen kautta.

Sisällöt ja tarjonta: tilanne indikaattoreiden valossa

Vuotta 2025 koskien saadaan tietoa yhdestä sisältöä ja tarjontaa kuvaavasta indikaattorista: kulttuuritoimijoiden arvio Oulu2026-ohjelman taiteellisesta laadusta on noussut hieman lähtötilanteesta (2022: 3,1; 2025: 4,1). (Taulukko 1.) Ennen kulttuuripääkaupunkivuotta näkemykset taiteellisesta laadusta ovat lähinnä mielikuvia.

Muut seitsemän teemaa kuvaavaa indikaattoria (ks. lähtötilanneraportti s. 33) päivitetään loppuraportoinnissa.

Taulukko 1. Määrälliset indikaattorit: sisällöt ja tarjonta.

*Vastaukset kysymyksen ”Miten seuraavat väittämät vastaavat näkemystänne Oulu2026-kulttuuriohjelmasta” kohtaan taiteellisesti laadukas.

Kulttuuritoimijoiden näkemykset Oulu2026-kulttuuriohjelmasta ovat varsin vastaavia kuin lähtötilanteessa. Ohjelma nähdään useimmiten kiinnostavana, monipuolisena ja taiteellisesti laadukkaana.

Enemmistö toimijoista on jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että kulttuuriohjelma vaikuttaa kiinnostavalta (78 %) ja monipuoliselta (74 %). Nämä arviot ovat kasvaneet lähtötilanteesta noin 20 prosenttia.

Huomattava muutos liittyy näkemyksiin kulttuuriohjelman saavutettavuudesta. Lähtötilanteessa ohjelman saavutettavuudesta oltiin harvimmin samaa mieltä (40 % täysin tai jokseenkin samaa mieltä). Vuonna 2025 saavutettavuus oli noussut esitetyistä vaihtoehdoista jo neljännelle sijalle (64 %). (Kuvio 10.)

Kuvio 10. Kulttuuritoimijoiden näkemykset Oulu2026-kulttuuriohjelmasta.

Yleiskuva Oulu2026-ohjelmasta

Oulu2026-kulttuuriohjelman kokonaisuus on muodostunut useassa vaiheessa. Kulttuurisäätiö on toteuttanut kolme avointa ohjelmahakua, joista laajemmille ohjelmakokonaisuuksille suunnattu ensimmäinen haku toteutettiin Euroopan kulttuuripääkaupunkitittelin hakuvaiheessa ja toinen loppuvuonna 2022. Ohjelmakokonaisuus täydentyi elokuussa 2025 päättyneellä Me olemme kulttuuria – Vi är kultur -ohjelmahaulla. Haku suunnattiin erityisesti ruohonjuuritason toimijoille.

Ohjelmakokonaisuus koostuu Oulun kulttuurisäätiön itse toteuttamista ja säätiön osarahoittamista hankkeista sekä ohjelmatoteutuksista, jotka eivät saa rahoitusta Oulun kulttuurisäätiöltä, mutta näkyvät esimerkiksi tapahtumina Oulu2026-tapahtumakalenterissa. Myös kumppanikunnat järjestävät joukon Oulu2026-tapahtumia alueella.

Oulun kulttuurisäätiöstä saadun kirjallisen tiedonannon mukaan Oulu2026 muodostuu kaikkiaan sadoista eri kokoisista ja teemallisesti erilaisista ohjelmahankkeista. Ohjelmatarjonnan teemallinen perusta on kulttuuripääkaupunkivuoden päätavoite eli kulttuuri-ilmastonmuutos. Ohjelmakokonaisuus nojaa lähtötilanteessa esitettyihin kolmeen pääteemaan: rohkeasti reunalla, villisti kaupunki ja vastakohtien voima. (Ks. myös Oulu2026 Third Monitoring report for the Expert Panel). Eri teemoihin liittyviä ohjelmahankkeita sekä Me olemme kulttuuria -hausta valittuja hankkeita on kaikkiaan yli 600 (Taulukko 2).

Taulukko 2. Oulu2026-ohjelmakartta teemoittain.   

3 TAIDE- JA KULTTUURIALAN TOIMINTAEDELLYTYKSET

Taide- ja kulttuurialan toimintaedellytysten kehittäminen on keskeisiä kulttuuripääkaupunkivuoden tavoitteita, jonka kautta pyritään luomaan edellytyksiä pitkäjänteiselle toimialan kehittämiselle myös vuoden jälkeen. Toimintaedellytyksillä tarkoitetaan esimerkiksi taide- ja kulttuuritoimijoiden ansainta- ja rahoituslähteitä, koulutusta ja osaamista, yhteistyötä, toiminnan tiloja sekä yleisöpohjaa (Hakukirja, 2021).

Toimintaedellytysten kehittämistä osana Oulu2026-toimintaa tarkastellaan tässä seurantaraportissa Oulu2026-kuntien kulttuuritoimijoilta, valtuutetuilta sekä kulttuurista vastaavilta viranhaltijoilta kerättyjen kyselyvastausten kautta.

Taide- ja kulttuurialan toimintaedellytykset: tilanne indikaattoreiden valossa

Vuotta 2025 koskien saadaan tietoa seitsemästä taide- ja kulttuurialan toimintaedellytyksiä kuvaavasta indikaattorista (Taulukko 3).

Selkein muutos lähtötilanteesta on tapahtunut taide- ja kulttuuritoimijoiden keskinäisessä yhteistyössä Oulu2026-alueella (2022: 2,8; 2025: 3,2). Toimijoiden arvioiden mukaan myös yhteistyö muualla Suomessa ja Euroopassa on runsastunut jonkin verran lähtötilanteesta.

Yhteistyötä tehdään etenkin taiteilijoiden ja muiden taide- ja kulttuuritoimijoiden kesken. Arvioiden mukaan taide- ja kulttuuritoimijoiden keskinäistä yhteistyötä Oulu2026-alueella tehtiin vuonna 2025 selkeästi enemmän kuin lähtötilanteessa (2022: 45 % teki alueellista yhteistyötä; 2025: 56 %). Yhteistyön tekeminen toimijoiden välillä kasvoi myös muualla Suomessa (2022: 38 %; 2025: 39 %) ja Euroopassa (2022: 17 %; 2025: 23 %), mutta kasvua oli alueellista yhteistyötä vähemmän. Eurooppalaisen yhteistyön mittakaava on kaikkiaan varsin vaatimaton, mutta kehitys on kuitenkin ollut myönteistä.

Muut indikaattorit eivät osoita merkittäviä muutoksia. Taide- ja kulttuuritoimijoiden kokemus kotikuntansa toiminnalle antamasta tuesta (2,6) sekä mahdollisuudesta osallistua kulttuuria koskevaan päätöksentekoon (2,4) ovat pysyneet vastaavina kuin lähtötilanteessa. Myös päätöksentekijöiden suhtautuminen Oulu2026-toimintaan ja kulttuuritoimintaan omassa kunnassaan ovat säilyneet ennallaan, ja olivat jo lähtötilanteessa varsin positiivisia. Valtuutettujen ja viranhaltijoiden näkemyksiä kuvataan tarkemmin luvun lopussa.

Taulukko 3. Määrälliset indikaattorit: Taide- ja kulttuurialan toimintaedellytykset.

* Väittämät: Kuntani tukee taide- ja kulttuuritoimijoiden hanketoimintaa, Kuntani tukee rahallisesti ammattimaista taiteen tekemistä, Kuntani tukee taide- ja kulttuuritoimijoiden viestintää ja tiedotusta, Kuntani tukee toiminnallaan taide- ja kulttuuritoimijoita rahoituksen löytämisessä, Kuntani edesauttaa uusien yhteyksien ja yhteistyömahdollisuuksien syntyä eri toimialojen välille, Kuntani tukee rahallisesti kansainvälistä toimintaa, Kuntani edistää taiteen ja kulttuurin ammattilaisten työllistymismahdollisuuksia.

**Yhteistyö yksittäisten taiteilijoiden tai muiden alan toimijoiden, yritysten, julkisen sektorin tai kolmannen sektorin toimijoiden kanssa

*** Väittämät: Oulu2026 on hyvä asia kulttuuritoimijoille kunnassamme, Oulu2026 on hyvä asia kuntamme asukkaille, Oulu2026 on hyvä asia yrityksille kunnassamme.

**** Väittämät: Kulttuuritoiminnan järjestäminen on kuntien keskeinen tehtävä, On tärkeää, että kunnassamme asuu ja työskentelee taiteilijoita, Taide ja kulttuuri tarjoavat ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin kunnassamme, Kuntalaisillamme on hyvät mahdollisuudet käyttää kulttuuripalveluja tai harrastaa kulttuuria.

Kulttuuritoimijoiden näkemyksiä toimintaedellytyksistään

Yleisesti ottaen kulttuuritoimijat arvioivat toimintaedellytyksensä melko samansuuntaisesti kuin vuonna 2022 (Kuvio 11). Osaaminen oli useimmiten melko tai erittäin hyväksi arvioitu toimintaedellytys (2022: 84 %; 2025: 91 %). Yhteistyö ja verkostoitumismahdollisuudet taide- ja kulttuurialalla arvioitiin toiseksi useimmiten melko tai erittäin hyväksi (2022: 64 %; 2025: 64 %).

Kuitenkin niiden vastaajien osuus, jotka arvioivat yhteistyö- ja verkostoitumismahdollisuudet taide- ja kulttuurialalla vähintään melko hyviksi, laski lähtötilanteesta lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä (2022: 57 %; 2025: 49 %). Toiminnan arvostuksen taas arvioi vähintään melko hyväksi useampi kuin lähtötilanteessa (2022: 52 %; 2025: 57 %).

Kuvio 11. Kulttuuritoimijoiden kokemus toimintaedellytyksistä vuosina 2022 ja 2025.

Vastaavasti kuin lähtötilanteessa, toimijat arvioivat edellytyksensä useimmiten heikoiksi taloudellisten resurssien ja toimeentulon osalta. Tämän osa-alueen arvioi heikoksi suurempi osuus vastaajista vuonna 2025 kuin lähtötilanteessa (2022: 40 % melko tai erittäin huono; 2025: 45 %). Kuitenkin myös taloudellisten resurssien ja toimeentulon vähintään melko hyväksi kokevien osuus kasvoi lähtötilanteesta (2022: 29 % melko tai erittäin hyvä; 2025: 35 %). Kokemukset toimeentulosta näyttävät jakavan yhä selkeämmin kyselyyn vastanneita taide- ja kulttuuritoimijoita.

Kulttuuritoimijoiden yhteistyötä yritysten kanssa vuonna 2025 selvitettiin toimija- ja yrityskyselyiden kautta. Kulttuuritoimijoiden mukaan yritysten kanssa tehty yhteistyö on vähäistä, ja paljon yritysyhteistyötä tekevien toimijoiden osuus on vähentynyt kaikilla tarkastelutasoilla lähtötilanteesta vuoteen 2025. Toimijat, jotka arvioivat tekevänsä paljon yhteistyötä Oulu2026-alueen yritysten kanssa, oli laskenut 2 prosenttiyksikköä (2022: 14 %; 2025: 12 %). Myös arviot muualla Suomessa (2022: 9 %; 2025: 4 %) sekä muualla Euroopassa (2022: 7 %; 2025: 5 %) paljon tehtävästä yhteistyöstä yritysten kanssa oli laskenut.

Yrityksille suunnatun kyselyn vastauksista käy ilmi, että suunniteltua tai jo toteutettua yhteistyötä kulttuuritoimijoiden kanssa tehdään etenkin palvelukokonaisuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa (77 % vastanneista yrityksistä) sekä tavaroiden toimittamisessa ja palvelutuotannossa (46 %). Jonkin verran tehtiin tai aiottiin tehdä myös yhteismarkkinoinnissa (31 %), tilojen ja/tai laitteiden tarjoamisessa kulttuuritoimijoiden käyttöön (31 %) sekä asiantuntijuuden jakamisessa ja konsultaatiossa (23 %).

Kuntien kulttuurista vastaavien viranhaltijoiden ja valtuutettujen näkemykset kulttuuritoiminnan asemasta ja merkityksestä kunnassa

Kunnat ovat keskeisiä kulttuuritoiminnan ylläpitäjiä ja edistäjiä paikallisesti. Siten kuntien toiminnalla on keskeinen merkitys myös taide- ja kulttuurialan toimintaedellytyksien tukemisessa.

Oulu2026-kuntien kulttuurista vastaavia viranhaltijoita ja valtuutettuja pyydettiin arvioimaan kulttuuritoiminnan asemaa kunnan päätöksenteossa asteikolla hyvin vahvasta (+3) hyvin heikkoon (-3). Noin kolmannes molemmista vastaajaryhmistä arvioi kulttuuritoiminnan aseman vahvaksi, antaen arvosanan +3 tai +2. Alhaisimmat arvosanat (–2 tai –3) antoivat noin kymmenesosa valtuutetuista (9 %) ja viranhaltijoista (13 %). Molemmissa vastaajaryhmissä vastausten mediaani oli 1.

Viranhaltijoilta ja kunnanvaltuutetuilta kysyttiin myös näkemyksiä kulttuurin asemasta ja merkityksestä omassa kunnassaan. Näkemyksiä kysyttiin väittämillä, joihin suhtautumista arvioitiin asteikolla yhdestä (täysin eri mieltä) viiteen (täysin samaa mieltä). Kuvio 12 esittää molempien ryhmien vastausten keskiarvot.

Tuloksista käy ilmi, että suhtautuminen kulttuuriin on yleisesti ottaen myönteistä. Erityisesti viranhaltijat pitivät kulttuuritoimintaa tärkeänä: heidän vastauksensa olivat keskimäärin hyvin lähellä asteikon yläpäätä. Viranhaltijat ovat vahvasti samaa mieltä siitä, että kulttuuritoiminnan järjestäminen on kuntien keskeinen tehtävä (keskiarvo 4,7), taide ja kulttuuri tarjoavat ratkaisuja kunnan tulevaisuuden haasteisiin (4,7) ja että on tärkeää, että kunnassa asuu ja työskentelee taiteilijoita (4,5).

Valtuutetut suhtautuivat kulttuuriin niin ikään myönteisesti, mutta hieman maltillisemmin kuin viranhaltijat. Eroa on kuitenkin vähän: lähimpänä toisiaan ryhmät olivat väittämässä ”Kuntalaisillamme on hyvät mahdollisuudet käyttää kulttuuripalveluja tai harrastaa kulttuuria”, jossa viranhaltijoiden vastausten keskiarvo on 4,2 ja valtuutettujen 4,1. Kummankaan ryhmän näkemyksissä ei ollut merkittäviä eroja lähtötilanteeseen.

Viranhaltijoiden vastauksista käy kuitenkin ilmi, että kulttuuritoiminnan asemassa kunnissa on myös kehittämistarpeita. Ainoastaan viranhaltijoille kohdistetussa väittämässä ”Taide- ja kulttuuritoimijoilla on kunnassamme hyvät toimintaedellytykset” keskiarvo oli 3,5, ja väittämässä ”Kuntamme päätöksenteossa tunnistetaan hyvin taiteen ja kulttuurin mahdollisuuksia kunnan kehittämisessä” 3,1.

Kuvio 12. Kunnanvaltuutettujen ja kulttuurista vastaavien viranhaltijoiden näkemykset kulttuuritoiminnan asemasta ja merkityksestä kunnassa.

4 TILAT

Tilat, paikat ja infrastruktuuri ovat keskeinen osa kulttuuripääkaupunkitoiminnan toteutusta. Kulttuuripääkaupunkivuosi pyrkii uudistamaan ja laajentamaan ajatusta siitä, millaisissa tiloissa ja paikoissa kulttuuritoimintaa järjestetään ja missä kulttuuria voi kokea (Hakukirja, 2021). Tila-asiat linkittyvät myös kulttuurialan toimijoiden toimintaedellytysten kehittämiseen.

Tilat: tilanne indikaattoreiden valossa

Vuotta 2025 koskien saadaan tietoa kahdesta tiloja kuvaavasta indikaattorista (Taulukko 4).

Kulttuuritoimijoiden näkemys toimintaedellytyksistään tilojen suhteen on parantunut hieman lähtötilanteesta (2022: 3,2; 2025: 3,4). Kulttuuritoimijat näkevät myös keskimäärin hieman useammin, että kunta tarjoaa hyvin tiloja kulttuuritoiminnan käyttöön (2022: 2,9; 2025: 3,0).

Taulukko 4. Tilat: määrälliset indikaattorit.

* Indikaattorissa on yhdistetty väittämät: Kuntani tarjoaa taide- ja kulttuuritoimijoiden työskentelytiloja, Kuntani tarjoaa muita taide- ja kulttuuritoiminnan tiloja (esim. esitys- ja näyttelytilat)

Kulttuurin tilojen uudistaminen Oulu2026-kunnissa

Kuntien kulttuurista vastaaville viranhaltijoille suunnatun kyselyn mukaan kahdeksalla Oulu2026-kunnalla on vuonna 2025 suunnitelmissa tiloihin liittyviä hankkeita ja/tai investointeja Oulu2026:een liittyen. Kolmessa kunnassa tilahankkeita oli jo toteutettu. Selkeä enemmistö kunnista (27/40; 69 %) vastasi, että tiloihin liittyviä suunnitelmia ei ole. Neljässä kunnassa vastaaja ei osannut ottaa kantaa kysymykseen.

Monet kuntavastaajien mainitsemista tilahankkeista eivät liity suoraan tai yksinomaan Oulu2026-toimintaan, vaan ovat osa kunnan omia kehittämis- ja investointiohjelmia. Uudistetuilla tiloilla ja paikoilla voi kuitenkin olla keskeinen rooli kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumien ja toimintojen areenoina kunnissa. Lisäksi Oulu2026 on voinut vaikuttaa hankkeiden aikatauluihin ja toimia kannustimena niiden toteuttamiselle.

Kuntien suunnitelmat koskevat pääosin olemassa olevien kulttuurin tilojen kunnostamista tai uudistamista (8 kuntaa). Oulussa toteutuneita tai toteutusvaiheessa olevia tilahankkeita ovat esimerkiksi Oulun teatterin korjaus, keskustakirjaston perusparannus sekä Museo- ja tiedekeskus Luupin uudet tilat. Tilojen uudistaminen ja kunnostaminen voi liittyä myös laajempien kulttuurialueiden ja kulttuuritoiminnan paikkojen kehittämiseen. Esimerkiksi Vaalassa on kunnostettu Veturitallien aluetta, Oulaisissa Väinölänrannan tapahtumapuiston aluetta, Torniossa Rantakadun kulttuurisataman aluetta ja Kajaanissa Seminaarin Taidekampusta.

Kyselyvastausten perusteella tilahankkeita suunnittelevien tai toteuttaneiden kuntien lukumäärä on hieman laskenut vuodesta 2022, vaikka Oulu2026-kuntien ja siten myös kyselyvastaajien määrä on kasvanut. Kuntien talouden yleinen epävarmuus on voinut osaltaan vaikuttaa siihen, että tiloihin liittyvät suunnitelmat ovat viivästyneet tai niistä on luovuttu kokonaan. Esimerkiksi erään kunnan vastauksessa todetaan, että ”[k]untien tiukentunut taloustilanne ja osittain päättäjien nihkeys on hidastanut hankkeen toteutumista.”

5 OSALLISTUMINEN JA OSALLISUUS

Kulttuuritoimintaan osallistumisen ja osallisuuden edistäminen ovat keskeisiä Euroopan kulttuuripääkaupunkitoiminnan tavoitteita, ja niiden painoarvo on vuosien aikana kasvanut. Tässä luvussa tarkastellaan osallistumista ja osallisuutta Oulu2026-toimintaan kansalaisille suunnatun kyselyn vastausten pohjalta.

Osallistuminen ja osallisuus: tilanne indikaattoreiden valossa

Vuotta 2025 koskien kansalaiskyselystä saadaan tietoa neljästä osallistumista ja osallisuutta kuvaavasta määrällisestä indikaattorista.

Kansalaisten kiinnostus osallistua Oulu2026-toimintaan on kokonaisuutena pysynyt valtaosin samana kuin lähtötilanteessa: 67 prosenttia vastaajista oli kysyttäessä jo osallistunut tai kiinnostunut osallistumaan yleisönä tai toiminnan järjestämiseen. Itsensä vähemmistöön kuuluviksi kokeneista asukkaista hieman suurempi osuus (72 %) on osallistunut tai kiinnostunut osallistumaan. Myös tämä osuus on pysynyt vastaavana lähtötilanteesta.

Muualla Suomessa asuvista hieman harvempi on kiinnostunut osallistumaan yleisönä kuin lähtötilanteessa (2022: 27 %; 2025: 25 %). Tuloksiin voi kuitenkin vaikuttaa muutos kyselyn jakelutavassa. Lähtötilannekyselyyn tuli huomattavasti enemmän vastauksia avoimen kyselylinkin kautta kuin vuoden 2025 kyselyyn. Siten jälkimmäisessä vastaajajoukossa on mahdollisesti vähemmän sellaisia vastaajia, jotka ovat jo entuudestaan kiinnostuneita tai tuntevat kulttuuripääkaupunkitoimintaa.

Taulukko 5. Määrälliset indikaattorit: osallistuminen ja osallisuus

*  Estävätkö seuraavat asiat sinua käyttämästä kulttuuripalveluja tai harrastamasta kulttuuria? Ajan puute, Rahan puute, Kiinnostuksen puute, Tiedon puute, Liian pitkä ja/tai hankala matka, Ei ole kaveria, jonka kanssa mennä, Elämäntilanne, En ole ennenkään osallistunut, Tarjonta on vääränlaista, Tarjontaa on väärään aikaan.

Osallistumisen muodot ja esteet Oulu2026-toiminnassa

Kansalaiskyselyn perusteella eri vastaajaryhmien välillä on eroja kiinnostuksessa osallistua Oulu2026-toimintaan yleisönä tai toiminnan järjestämiseen. Kaikkien vastaajien keskuudessa kiinnostus osallistua yleisönä on pysynyt samalla tasolla kuin vuonna 2022 (36 %). Toisaalta vastaajien osuus, jotka eivät ole kiinnostuneita osallistumaan Oulu2026-toiminaan millään tavoin on kasvanut (2022: 22 %; 2025: 31 %). Myös kiinnostus osallistua valmisteluun ja ohjelman toteutukseen on hieman laskenut.

Oulussa kiinnostus osallistua yleisönä on kasvanut (2022: 42 %; 2025: 49 %), kun taas muualla maassa muutosta ei ole. Tämä voi selittyä osin sillä, että osallistumismahdollisuudet olivat keväällä 2025 Oulussa konkreettisempia kuin muualla, missä tapahtumakalenteri julkaistiin vasta syksyllä 2025.

Ikäryhmittäin kiinnostus osallistua yleisönä on lisääntynyt useimmissa ryhmissä Oulussa ja Oulu2026-alueella lukuun ottamatta ikääntyneitä, joiden joukossa kiinnostus osallistua yleisönä on pysynyt samana kuin lähtötilanteessa. Nuorten joukossa niiden osuus, jotka eivät ole kiinnostuneita osallistumaan Oulu2026-toimintaan on kasvanut (2022: 10 %; 2025: 21 %).

Kulttuuritoimijoiden joukossa niiden osuus, jotka olivat jo osallistuneet Oulu2026-toimintaan, oli vuonna 2025 kasvanut lähtötilanteesta. Kun vielä vuonna 2022 hieman alle kolmannes toimijakyselyn vastaajista (30 %) ilmoitti jo osallistuneensa kulttuuripääkaupunkitoimintaan, vuonna 2025 osuus oli jo kaksi kolmesta (67 %).

Samaan aikaan niiden kulttuuritoimijoiden osuus, jotka olivat kiinnostuneita osallistumaan Oulu2026-toimintaan, oli laskenut lähtötilanteen alle puolesta (45 %) reiluun neljännekseen (28 %) vuonna 2025. Muutos ei välttämättä kerro kiinnostuksen vähenemisestä, vaan pikemminkin siitä, että vuonna 2022 kiinnostusta ilmaisseet vastaajat ovat vuoteen 2025 mennessä siirtyneet siihen ryhmään, joka ilmoittaa nyt osallistuneensa toimintaan.

Vain neljä prosenttia toimijoista vastasi, ettei Oulu2026-toimintaan osallistuminen kiinnosta lainkaan. Tämä osuus on pysynyt samana lähtötilanteesta.

Kuntien kulttuurista vastaaville viranhaltijoille suunnatun kyselyn perusteella kulttuuripääkaupunkivuoden lähestyessä Oulu2026-kunnat ovat lisänneet asukkaiden mahdollisuuksia osallistua kulttuuripääkaupunkitoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.

Lähtötilanteessa mahdollisuuksia osallistua kulttuuripääkaupunkitoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen oli tarjonnut noin kolmannes Oulu2026-kunnista (12/33) ja vuonna 2025 jo enemmistö (33/40) kunnista (Kuvio 13). Osallistumisen muotoina olivat esimerkiksi avoimet kuntalaistilaisuudet, kyselyt ja muut kuulemisen menetelmät, keskustelut vaikuttajaryhmien (kuten asukas- ja nuorisovaltuustojen) kanssa sekä työpajat tai sparraukset Oulu2026-toimintaan liittyvien avustushakemusten valmisteluun.

Kuvio 13. Kuntien viranhaltijoiden vastaukset kysymykseen ”Onko kuntanne tähän mennessä tarjonnut asukkailleen mahdollisuuksia osallistua kulttuuripääkaupunkitoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen”.

Samoin kuin lähtötilanteessa, keskeisin kansallisten kulttuuriosallistumisen esteistä ovat edelleen taloudelliset resurssit (estää paljon tai erittäin paljon, 48 % vastaajista). Oulussa taloudellisten syiden merkitys on kasvanut lähes kaikissa ikäryhmissä vuodesta 2022, lukuun ottamatta 65 vuotta täyttäneitä.

Vuoden 2025 kaikista vastaajista noin kolmannes kokee kaverin puutteen kulttuuriosallistumisen esteeksi. Sosiaalinen ulottuvuus on erityisen merkittävä nuorille: noin kolmannes kaikista nuorista arvioi kaverin puutteen vaikuttavan kulttuuriosallistumiseen paljon. Oululaisista alle 25-vuotiasta vastaajista näin arvioi 42 prosenttia.

Elämäntilanteen estävä vaikutus on hieman vähentynyt lähtötilanteesta (estää vähän tai ei lainkaan, 2022: 37 %; 2025: 34 %). Elämäntilanne ei merkittävästi rajoita kulttuuriosallistumista Oulussa ja Oulu2026-alueella. Tämä voi heijastaa pandemian vaikutusten väistymistä. Poikkeuksena vastaajajoukossa on oululaiset 25–44-vuotiaat, joiden elämäntilanteen merkitys kulttuuriosallistumisen esteenä on kuitenkin kasvanut.

Oulussa kiinnostus kulttuuriosallistumiseen on hieman heikentynyt kaikissa ikäryhmissä. Pitkän tai hankalan matkan merkitys osallistumisen esteenä on vähentynyt 45–64-vuotiailla oululaisvastaajilla, kun taas nuorilla ja 25–44-vuotiailla se on hieman noussut, mikä viittaa saavutettavuus- ja liikenneyhteyskysymyksiin. Kaikkien oululaisten vastaajien keskuudessa kulttuuripalvelut kuitenkin koetaan saavutettavina: 61 % arvio, että liian pitkä ja/tai hankala metka estää melko vähän tai ei lainkaan kulttuuriosallistumista, kun taas muualla Oulu2026-alueella saavutettavuushaasteet korostuvat.

Nuorilla oululaisvastaajilla ajanpuute on vuonna 2025 harvemmin kulttuuriosallistumisen este kuin lähtötilanteessa (ajan puute estää paljon tai erittäin paljon, 2022: 50 %; 2025: 42 %). Kuitenkin 25–44-vuotiailla tarjonnan ajoitus on noussut aiempaa useammin esteeksi. Nuoremmille taas tarjonnan sisällöllinen sopimattomuus muodostaa keskeisen osallistumisen esteen.

6 YHTEISÖLLISYYS JA HYVINVOINTI

Kulttuuripääkaupunkitoiminnan tarkoituksena on edistää yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia esimerkiksi vahvistamalla kulttuurin merkitystä arkielämässä. Lisäksi halutaan vahvistaa asukkaiden sidettä omaan asuinalueeseensa ja kotikuntaansa. (Hakukirja, 2021.) Yhteisöllisyys ja hyvinvointi liittyvät siis läheisesti edellisessä luvussa käsiteltyihin kulttuuriosallistumisen näkökulmiin. Asukkaiden yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen ovat myös keskeisiä vaikutuksia, joita Oulu2026-kunnat toivovat kulttuuripääkaupunkitoiminnalta (ks. luku 1). Tässä seurantaraportissa seurataan yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin kehitystä etenkin kansalaiskyselyn tulosten kautta.

Yhteisöllisyys ja hyvinvointi: tilanne indikaattoreiden valossa

Yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia kuvaa kuusi määrällistä indikaattoria. Kaikkien lähteenä on kansalaiskysely, ja ne tuovat esiin yksilöiden omia kokemuksia yhteisöllisyydestä ja hyvinvoinnista Oulu2026-alueella. (Taulukko 6.)

Indikaattoreiden valossa yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin kehitys Oulu2026-alueella on valtaosin positiivista. Lähtötilanteesta ovat parantuneet yhteisöllisyyttä kokevien sekä ylpeyttä kotikunnastaan ja -maakunnastaan kokevien osuudet. Lisäksi lähtötilannetta useampi katsoo Oulu2026-toiminnan parantavan yleistä ilmapiiriä alueella sekä arvioi asuvansa kotikunnassaan viiden vuoden kuluttua.

Indikaattoreista ainoastaan ainakin jonkin verran itseään eurooppalaisena pitävien osuus Oulu2026:n alueella on hieman laskenut lähtötilanteesta (2022: 89 %; 2025: 87 %).

Samaan aikaan eri asukasryhmien välillä on eroja siinä, miten yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin kokemus on kehittynyt. Oululaisten vastaajien keskuudessa kokemukset yhteisöllisyydestä ovat heikentyneet lähtötilanteesta. Myös koettu turvallisuus on laskenut kaikissa oululaisvastaajien ikäryhmissä. Nuorten vastaajien arviot yhteishengestä ovat selvästi heikentyneet (2022: 55 %; 2025 48 %). Sen sijaan työikäisten ja yli 65-vuotiaiden joukossa yhteishengen kokemus on hieman parantunut.

Oululaisten vastaajien joukossa kokemus siitä, että kaupunki on hyvä paikka erilaisille ihmisille, on nuorilla heikentynyt, mutta muissa ikäryhmissä vahvistunut. Kuitenkin etenkin nuoret oululaiset vastaajat arvioivat lähtötilannetta useammin asuvansa kotikunnassaan viiden vuoden päästä. Myös muissa ikäryhmissä kehitys on ollut lievästi myönteistä.

Taulukko 6. Määrälliset indikaattorit: Yhteisöllisyys ja hyvinvointi.

Oulu2026-toimintaan osallistumisen merkitys yhteisöllisyydelle ja hyvinvoinnille sekä eurooppalaiseen ulottuvuuteen liittyvät näkemykset

Kuntalaisten yhteisöllisyyden ja osallistumisen lisääminen ovat Oulu2026-kunnille keskeisiä kulttuuripääkaupunkitoimintaan liittyviä tavoitteita.

Neljä viidestä kulttuurista vastaavasta viranhaltijasta (80 %) ja yli puolet valtuutetuista (56 %) valitsi kuntalaisten kokemuksen vahvistumisen yhteisöllisyydestä viiden tärkeimmän kulttuuripääkaupunkitoimintaa koskevan toiveen joukkoon. Selkeä enemmistö viranhaltijoista (70 %) ja valtuutetuista (63 %) näki keskeisenä tavoitteena, että kuntalaiset osallistuvat kulttuuritoimintaan aiempaa enemmän, mikä kertoo kuntatoimijoiden halusta lisätä kuntalaisten aktiivista roolia kulttuurielämässä.

Sen sijaan kuntalaisten kokemuksen vahvistuminen kuulumisesta eurooppalaiseen yhteisöön ei noussut viiden keskeisimmän toiveen joukkoon kuin pienellä osalla kuntien viranhaltijoita (18 %) ja valtuutettuja (10 %). (Kuvio 14.)

Myös kansalaiskyselyssä kysyttiin näkemyksiä eurooppalaisesta yhteisöstä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan väitettä ”Oulu2026 toiminta ja ohjelma vahvistaa alueen yhteyttä muuhun Eurooppaan”. Vuonna 2025 yhteyden vahvistuminen muuhun Eurooppaan tunnistettiin hieman paremmin kuin lähtötilanteessa (2022: 54 %; 2025: 57 %).

Kuvio 14. Kuntalaisten osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen liittyvät toiveet Oulu2026-kuntien valtuutettujen ja viranhaltijoiden keskuudessa (osuus asian viiden keskeisimmän toiveen joukkoon valinneista vastaajista).

7 MAINE JA IMAGO

Maine ja imago on kuudes Oulu2026-arviointikehyksen teema. Myönteinen alueen ja kaupungin imago on yksi aluekehittämisen keskeisiä voimavaroja. Vuoden 2025 seurantaraportissa mainetta ja imagoa tarkastellaan kansalaiskyselyn kautta.

Maine ja imago: tilanne indikaattoreiden valossa

Mainetta ja imagoa kuvaa neljä määrällistä indikaattoria, joiden kaikkien lähteenä on kansalaisille suunnattu kysely. Kansalaisten arviot Oulusta eurooppalaisena kaupunkina ja kulttuurikaupunkina ovat pysyneet ennallaan lähtötilanteesta. Kansalaiskyselyn vastaajista useimmat pitävät Oulua eurooppalaisena kaupunkina (2025: keskiarvo 3,6) ja kulttuurikaupunkina (2025: 3,6) asteikolla yhdestä (täysin eri mieltä) viiteen (täysin samaa mieltä). Myös käsitykset Oulun maineesta ja imagosta ovat pysyneet ennallaan sekä oululaisten että koko väestön keskuudessa. (Taulukko 7.)

Taulukko 7. Määrälliset indikaattorit: Maine ja imago.

Kansalaisten käsityksiä Oulusta

Kansalaisten näkemykset Oulusta ovat pääosin säilyneet ennallaan lähtötilanteesta. Kaupunkia pidetään edelleen kaikkien vastaajien keskuudessa yhtä viihtyisänä, ystävällisenä ja hyvämaineisena. Oululaiset vastaajat näkevät Oulun viihtyisäksi asuinpaikaksi hieman useammin kuin lähtötilanteessa. Oulun maineeseen liittyvät arviot ovat pääosin muuttumattomia, joskin oululaisten arviot ovat lievästi heikentyneet.

Kansalaisten käsitykset Oulusta eurooppalaisena kaupunkina sekä paikkana, jossa kaikenlaisilla ihmisillä on hyvä olla, ovat hieman vahvistuneet lähtötilanteesta. Etenkin Oulu2062-alueella käsitys Oulusta eurooppalaisena kaupunkina on vahvistunut, mikä ilmenee erimielisten osuuden laskuna. Kokemukset kaupungin eläväisyydestä ovat nousseet selvästi. (Kuvio 15.)

Käsitys Oulusta kulttuurikaupunkina on pysynyt vakaana. Arvioissa ei ole merkittäviä muutoksia oululaisten, laajemman Oulu2026-alueen tai muun Suomen vastaajien keskuudessa eikä koko aineiston tasolla. Yleistasolla kehitystä luonnehtii odottava tilanne ilman selkeitä suunnanmuutoksia.

Oulu2026-alueen vastaajat näkevät Oulun hieman useammin kiinnostavana matkailukohteena kuin lähtötilanteessa, kun taas muualla Suomessa asuvien vastauksissa ei ole tämän osalta huomattavaa muutosta.

Kuvio 15. Kansalaisten käsityksiä Oulusta, vertailu 2022 ja 2025.

8 KULTTUURI-ILMASTONMUUTOS

Kulttuuri-ilmastonmuutoksen kehitys on Oulu2026-arviointikehyksen kokoava teema. Oulu2026-toiminnassa kulttuuri-ilmastonmuutoksella tarkoitetaan yhteistyön ja yhteenkuuluvuuden vahvistumista sekä ihmisten tapojen muuttumista kohti avoimempaa vuorovaikutusta (Hakukirja, 2021). Tässä luvussa tarkastellaan kyselyaineiston perusteella, millaisia vaikutuksia kulttuuritoimijat, kuntien viranhaltijat ja valtuutetut kokevat Oulu2026-toiminnalla jo olleen. Lisäksi esitellään eri vastaajaryhmien kulttuuri-ilmastolle antamat arviot.

Koetut vaikutukset

Yhä useampi kulttuuritoimija näkee Oulu2026:lla olleen myönteisiä vaikutuksia toimintaansa. Lähtötilanteessa 2022 reilu kolmannes (35 %) toimijoista oli vähintään jokseenkin samaa mieltä väittämästä “Oulu2026 on jo vaikuttanut myönteisesti omaan/organisaationi toimintaan”. Vuonna 2025 vastaava osuus oli jo lähes kaksi kolmasosaa (63 %). Osuuden kasvuun voi osaltaan vaikuttaa, että kyselyyn vastanneista kulttuuritoimijoista enemmistö (67 %) ilmoitti jo osallistuneensa Oulu2026-toimintaan.

Kulttuuritoimijakyselyn valossa Oulu2026:n koetaan tähän mennessä vaikuttaneen etenkin toimijoiden välisen yhteistyön kehittymiseen. Niiden vastaajien osuus, jotka arvioivat Oulu2026-toiminnan vaikuttaneen yhteistyöhön Oulu2026-alueella, on yli kaksinkertaistunut lähtötilanteesta (26 %) vuoteen 2025 (69 %). (Kuvio 16.)

Vaikka yhteistyö näyttää vahvistuneen laajasti erilaisilla maantieteellisillä alueilla, suurimmat vaikutukset näkyvät yhteistyössä Oulu2026-alueella. Noin puolet vastaajista arvioi vuonna 2025, että kulttuuripääkaupunkitoiminnalla ei ole toistaiseksi ollut vaikutusta muualla Suomessa (52 % vastaajista) tai muualla Euroopassa (54 % vastaajista) tehtävään yhteistyöhön. (Kuvio 16.)

Kuvio 16. Kulttuuritoimijoiden vastaukset kysymykseen Onko Oulu2026-toiminta tähän mennessä vaikuttanut yhteistyöhönne…

Oulu2026-kuntien kulttuurista vastaavien viranhaltijoiden ja valtuutettujen arviot kulttuuripääkaupunkitoiminnan tähänastisista vaikutuksista eroavat selvästi toisistaan. Viranhaltijoista kolme neljästä (74 %) katsoo, että kulttuuripääkaupunkitoiminnalla on jo ollut vaikutuksia heidän kunnassaan, kun taas valtuutetuista näin kokee vain reilu viidennes (22 %). Molemmissa ryhmissä vaikutuksia kokeneiden osuus on kuitenkin kasvanut: viranhaltijoilla lähes 30 prosenttiyksikköä ja valtuutetuilla noin kymmenen prosenttiyksikköä. Samalla molemmissa ryhmissä, erityisesti valtuutettujen keskuudessa, on edelleen paljon vastaajia, jotka eivät osanneet ottaa kysymykseen kantaa. (Kuvio 17.)

Niitä valtuutetuilta ja viranhaltijoilta, jotka kokivat Oulu2026:n tähän mennessä tuoneen vaikutuksia, pyydettiin avoimessa kysymyksessä avaamaan tarkemmin, millaisia vaikutuksia he näkevät toiminnasta koituneen. Molempien vastaajaryhmien vastauksista nousi esiin, että kulttuurista puhutaan kunnassa aiempaa enemmän, ja sen merkitys kunnan kehittämisen kannalta tunnistetaan paremmin.

Oulu2026 on viranhaltijoiden mukaan innostanut paikallisia taiteilijoita ja kulttuuritoimijoita, lisännyt innovointia, yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä sekä synnyttänyt uusia hankkeita ja projekteja. Useissa kunnissa on jo vahvistettu alueellista verkostoitumista, lisätty osaamista ja kulttuuritarjontaa, ja joissakin tapauksissa Oulu2026:n koetaan lisänneen päättäjien kiinnostusta kulttuuriin.

Valtuutettujen vastauksissa korostui puolestaan Oulu2026:n näkyvyys ja keskustelun lisääntyminen, mutta myös valmistelujen ja konkreettisen toiminnan alkuvaiheisuus. Moni nosti esiin, että hankkeita ja taideprojekteja on vireillä, tapahtumia ja yhteistyötä on alettu suunnitella ja toteuttaa, ja että kulttuurin sekä matkailun kehittämiseen on saatu uutta virettä.

Toisaalta osa valtuutetuista kuvasi vaikutuksia vielä rajallisiksi tai painotti, että toiminta on toistaiseksi painottunut tiedottamiseen ja suunnitteluun. Silti kokonaisuutena valtuutettujenkin vastauksissa heijastui positiivinen ja odottava ilmapiiri, jossa Oulu2026:n nähdään tuovan uusia mahdollisuuksia kuntien yhteistyöhön, elinvoimaan ja näkyvyyteen.

Kuvio 17. Oulu2026-kuntien valtuutettujen ja viranhaltijoiden vastaukset kysymykseen ”Koetteko, että Oulu2026:lla on tähän mennessä ollut vaikutuksia omassa kunnassanne?”

Viranhaltijoille suunnatun kyselyn perusteella Oulu2026-toiminnalla on ollut vaikutusta erityisesti kunnan tekemään yhteistyöhön. Selkeä enemmistö viranhaltijoista koki Oulu2026-toiminnan lisänneen kunnan yhteistyötä ainakin jonkin verran muiden Oulu2026-kuntien (82 %), yhdistysten ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden (69 %), taiteilijoiden (63 %) sekä kunnan muiden toimialojen (62 %) kanssa.

Pienessä osassa kuntia yhteistyön koettiin lisääntyneen Oulu2026-toiminnan ansiosta myös kansainvälisesti Euroopassa (28 %), muualla Suomessa sijaitsevien kuntien (26 %) ja yritysten (23 %) kanssa. (Kuvio 18.)

Kuvio 18. Kuntien viranhaltijoiden arvioita Oulu2026-toiminnan vaikutuksista yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa (2025).

Viranhaltijoille ja valtuutetuille esitettiin myös muutamia väitelauseita Oulu2026:n vaikutuksista. Hieman yli puolet viranhaltijoista (53 %) ja vajaa kolmannes valtuutetuista (28 %) oli samaa mieltä väittämästä “Oulu2026 on lisännyt tietoisuutta kulttuurin merkityksestä kuntamme kehityksessä”. Viranhaltijoiden kohdalla samaa mieltä olevien osuus on kasvanut 14 prosenttiyksikköä lähtötilanteesta, kun taas valtuutetuilla tulos on pysynyt lähes ennallaan. Vastaukset kuitenkin jakautuivat, ja valtuutetuista suuri osa (39 %) koki, ettei Oulu2026 ole lisännyt tietoisuutta kulttuurin merkityksestä kunnan kehityksessä. (Kuvio 19.)

Alle puolet (44 %) viranhaltijoista ja neljännes (24 %) valtuutetuista oli samaa mieltä siitä, että ”Oulu2026 on lisännyt tietoa kulttuuritoiminnasta kunnan päätöksenteossa”. Viranhaltijoiden kohdalla tämä osuus on kasvanut viidellä prosenttiyksiköllä, kun taas valtuutetuilla muutos on ollut vähäinen. Reilu neljännes viranhaltijoista (26 %) ja alle puolet (43 %) valtuutetuista ei kokenut Oulu2026:n lisänneen tietoa kulttuuritoiminnasta kunnan päätöksenteossa. (Kuvio 20.)

Kuvio 19.Oulu2026-kuntien valtuutettujen ja viranhaltijoiden näkemykset väittämään ” Oulu2026 on lisännyt tietoisuutta kulttuurin merkityksestä kuntamme kehityksessä”.

Kuvio 20. Oulu2026-kuntien valtuutettujen ja viranhaltijoiden näkemykset väittämään ”Oulu2026 on lisännyt tietoa kulttuuritoiminnasta kuntamme päätöksenteossa”.

Arvosana kulttuuri-ilmastolle

Määrällinen arvosanaseuranta kulttuuri-ilmastonmuutoksen kehityksestä perustuu laajalta vastaajajoukolta kyselyillä koottuun tietoon eri väestöryhmien kokemuksista. Kyselyt toteutetaan kolme kertaa, kahdesti ennen pääkaupunkivuotta (vuosina 2022 ja 2025) sekä kerran pääkaupunkivuoden jälkeen (vuonna 2027). Vastaajia pyydetään antamaan arvosana kulttuuri-ilmastolle asteikolla 0–10.

Vuonna 2025 taide- ja kulttuuritoimijoiden arviot oman kunnan kulttuuri-ilmastosta Oulu2026-alueella olivat parantuneet merkittävästi lähtötilanteesta (2022: keskiarvo 5,0; 2025: 6,1). Kuitenkin keskiarvo on edelleen suhteellisen matala.

Oululaisten taide- ja kulttuuritoimijoiden arvio oman kuntansa kulttuuri-ilmastosta on selvästi kriittisempi, joskin selvästi parantunut lähtötilanteesta (2022: 4,7; 2025: 5,7).

Kansalaisten arviot Oulun kulttuuri-ilmastosta ovat nousseet lähtötilanteesta. Oululaiset vastaajat antavat kuitenkin kuntansa kulttuuri-ilmastolle edelleen keskimäärin matalampia arvosanoja kuin muu Oulu2026-alueen vastaajat, jotka arvioivat lähtötilanteen tapaan Oulun kulttuuri-ilmaston kaikkia vastaajaryhmiä korkeimmaksi. Kansalaisten keskuudessa kulttuuri-ilmastoa koskevat arviot ovat varsin vastaavia muilla ikäryhmillä paitsi 25–44-vuotiailla, jotka arvioivat Oulun kulttuuri-ilmastoa keskimäärin jonkin verran lähtötilannetta paremmaksi (2022: 5,4; 2025: 5,8).

Oulu2026-kuntien kulttuurista vastaavat viranhaltijat arvioivat kulttuuri-ilmaston kehityksen myönteisemmäksi kuin mikään muu vastaajaryhmä. Heidän arvioidensa keskiarvo vuonna 2025 on 7,0, mikä merkitsee selvää nousua lähtötilanteesta (2022: 6,6). Sen sijaan Oulu2026-kuntien valtuutettujen arviot oman kuntansa kulttuuri-ilmastosta pysyivät lähes ennallaan tai hieman laskivat, keskiarvon ollessa nyt 6,5 (2022: 6,6).

Taulukko 8. Määrälliset indikaattorit: kulttuuri-ilmastonmuutos.

*Osa vastaajista ei osannut arvioida Oulun kulttuuri-ilmastoa, nämä vastaukset on suodatettu pois keskiarvoista.

9 SEURANTARAPORTIN AINEISTO

Vuoden 2025 seurantaraportin aineisto muodostuu pääasiassa keväällä 2025 toteutettujen kyselyiden tuloksista. Kyselyaineistot kuvataan . Täydentäviä aineistoja ovat kirjalliset raportit ja tiedonannot Oulun kulttuurisäätiöstä sr.

Taulukko 9. Oulu2026-hankkeessa keväällä 2025 toteutetut kyselyt.

Lähteet

Luonila, M., Renko, V., Ruusuvirta, M., Sokka, S., Leppänen, A. & Okker, S. (2024). Oulu2026 – kohti Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta. Lähtötilanne arviointiin vuonna 2022. Cuporen verkkojulkaisuja 77. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

Oulun kaupunki (2021). Cultural Climate Change. Oulun matka kohti kulttuuri-ilmastonmuutosta. Oulu, vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkihakija. Hakemus, suomeksi toimitettu versio. https://oulu2026.eu/hakukirja/

Kuvituskuva: Linnea Laatikainen