Valtio rahoittaa kulttuuria monin puroin eri hallinnonaloilta

Suomen valtio rahoitti kulttuuria Yleisradion sisältöalueet mukaan lukien noin 1,33 miljardilla eurolla vuonna 2019, selviää Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tuoreesta, valtion kokonaisrahoitusta kulttuurille kartoittaneesta tutkimuksesta. Summa vastaa 2,4 prosenttia valtion tilinpäätösmenoista. Opetus- ja kulttuuriministeriön ohella lähes kaikki muutkin hallinnonalat osallistuvat kulttuurin rahoitukseen. 

Tutkimuksen mukaan eniten valtion rahoitusta saavat audiovisuaalinen kulttuuri, esittävät taiteet sekä kulttuuriperintö, museot ja arkistot. Näistä audiovisuaalinen kulttuuri sai 413 miljoonaa euroa, joka on 31 prosenttia valtion kulttuurille suuntaamasta rahoituksesta. Suurta osuutta selittää Yleisradion mittava rahoitus. 

Merkittävä osa taiteen ja kulttuurin tuesta osoitetaan instituutioille ja laitoksille. Eri taiteenaloista valtio rahoittaa vahvimmin musiikkia. Musiikin ja muun esittävän taiteen suuri osuus, 20 prosenttia, johtuu kansallisista laitoksista ja orkestereiden ja teattereiden valtionosuusverkostolle myönnetystä rahoituksesta. Musiikki on lisäksi ylivoimaisesti eniten tuettu taiteen perusopetuksen ala. Visuaalisen taiteen rahoitus on vähäistä, vain yhden prosentin valtion kulttuurirahoituksesta, mikä liittyy alan rakenteisiin. Visuaaliselle taiteelle ohjautuu rahoitusta myös museoiden kautta, mutta taidemuseoiden rahoituksen määrä ja merkitys taiteelliselle toiminnalle vaatii lisätutkimusta.

”Valtion rahoituksellaan priorisoimat alat ovat ennalta tuttuja. Sen sijaan julkisessa keskustelussa huolestuneisuutta herättänyt kulttuuripolitiikan ja jopa taidepolitiikan keskittyminen liikaa ns. välineellisiin tavoitteisiin ei mitenkään korostu koko kulttuurirahoituksen mittakaavassa”, erikoistutkija Sakarias Sokka linjaa tuloksia. 

Tutkimus osoittaa, ettei kulttuuripolitiikka ole vain opetus- ja kulttuuriministeriön asia, vaan kulttuurin rahoitukseen osallistuvat lähes kaikki hallinnonalat omista lähtökohdistaan käsin. Yleisradion toimintaa rahoittava liikenne- ja viestintäministeriö on heti opetus- ja kulttuuriministeriön jälkeen suurin kulttuurin rahoittaja, ja valtiovarainministeriön kautta kanavoidaan rahoitusta kulttuurille kuntien peruspalveluna. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää rahoitusta tarkasteltiin tutkimuksessa aiempaa yksityiskohtaisemmalla tasolla.

“Moninaiset rahoituskanavat sekä ministeriöiden välillä että opetus- ja kulttuuriministeriön sisällä tekevät valtion koko kulttuurirahoituksesta vaikeasti hahmotettavan. Kulttuuripolitiikan ja oikeudenmukaisen resurssien kohdentamisen perustaksi tarvitaan nykyistä avoimempaa ja selkeämpää rahoitustietoa”, tutkija Olli Jakonen toteaa.

Tutkijoiden mukaan moniin keskeisiin kulttuuripoliittisiin kysymyksiin, kuten saavutettavuus, kestävä kehitys, kulttuuritalous, taide- ja luovien alojen työ voitaisiin vastata paremmin keräämällä rahoitustietoja yhteen nykyistä avoimemmalla ja tehokkaammalla yhteistyöllä eri hallinnonalojen välillä.  Yhteistyötä eri aloja koskevan rahoitustiedon kartoittamiseksi tulisi jatkaa ja parantaa myös valtion ja muiden toimijoiden kuten säätiöiden välillä.

Lue julkaisu Cuporen verkkosivuilla:

Olli Jakonen, Ari Kurlin Niiniaho, Katja Oksanen-Särelä & Sakarias Sokka 2021. Mahdollisesti kulttuuria? Valtion kulttuurirahoitus Suomessa vuonna 2019. Cuporen työpapereita 13. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

Lue lisää tutkimushankkeesta Cuporen verkkosivuilla.

Lisätietoja:

Tutkija Olli Jakonen, olli.jakonen@cupore.fi, 050 305 3414 (28.1. saakka)

Tutkija Katja Oksanen-Särelä, katja.oksanen-sarela@cupore.fi, 050 505 6414

Erikoistutkija Sakarias Sokka, sakarias.sokka@cupore.fi, 050 387 2728 

Valokuva: Markus Spiske/ Unsplash