Luoville aloille myönnettyjen koronatukien summa nousee liki puoleen miljardiin

Luoville aloille myönnettyjen koronatukien summa nousee liki puoleen miljardiin

Valtion luovien alojen toimijoille myöntämät koronatukisummat olivat tyypillisesti pienempiä kuin muiden alojen toimijoille myönnetyt summat, selviää Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tekemästä tutkimuksesta. Myös eri taiteenalat erosivat toisistaan tukisummien koon ja taiteenalalle kohdennetun koronatuen määrän suhteen. Kaikkiaan luovien alojen koronatukisumma nousee liki puoleen miljardiin euroon.

Cuporen tutkimuksessa tarkasteltiin valtion suoraan edunsaajille myöntämää koronarahoitusta, jonka tarkoituksena on ollut kompensoida koronapandemian aiheuttamia ongelmia. Vuosien 2020 ja 2021 osalta tutkimuksen tiedot perustuvat yli 100 000 opetus- ja kulttuuriministeriön, Taiteen edistämiskeskuksen, ELY-keskusten, Business Finlandin ja Valtiokonttorin tekemään rahoituspäätökseen, joiden kokonaissumma ylitti kaksi miljardia euroa.

Tutkimuksessa koko potista tunnistettiin luovien alojen koronatuet, jotka luokiteltiin kymmenelle kulttuurin toimialalle siten, että ne kattavat eri taiteenalat, kulttuuriperinnön, ja myös mainonnan. Kun otetaan huomioon vuoden 2022 osittain vielä jakamaton koronarahoitus, luovien alojen tukisumma nousee arviolta liki puoleen miljardiin euroon.

Eniten tukea esittäville taiteille – ministeriö rahoitti pääosin tavanomaisia tahoja

Eri luovista aloista eniten tukea kohdennettiin esittäville taiteille. Kooltaan luoville aloille myönnetyt tuet ovat tyypillisesti alle puolet muille kuin kulttuurin aloille myönnetystä tuesta. Luovilla aloilla mainosalan ja muuten melko niukasti tuetun arkkitehtuurin mediaanimyöntösummat ovat suurimpia, kulttuuriperinnön, kirjallisuuden, kuvataiteiden ja esittävien taiteiden myönnöt pienimpiä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö kohdensi koronatukea valtaosin aiemminkin rahoittamilleen tahoille. Edunsaajien joukossa on muun muassa kansallisia laitoksia ja vos-laitoksia. Koronapandemian kuluessa tukien kohdennuksia on moitittu vapaalla kentällä toimivien itsensätyöllistäjien ja freelancereiden jättämisestä rahoituskatveeseen. Analyysin perusteella kritiikki ei ole täysin perusteetonta, joskin kulttuurin ja luovien alojen tukilinjauksilla on myös reagoitu koronan yksilötasolla viemiin toimeentulomahdollisuuksiin.

Yhteisten luokittelujen puuttuminen haittaa tiedolla johtamista

Tutkimuksesta ilmeni, että luovat alat ymmärretään eri hallinnonaloilla eri tavoin.

”Luovien alojen tukia ei koordinoida eri hallinnonalojen tunnistaman yhteisen käsitteellisen pohjan perusteella, vaan tukien myöntäjätahoilla on omat käytänteensä ja käsityksensä siitä, miten, miksi, ja kenelle tukia jaetaan”, tutkimusryhmän vastaavana tutkijana toiminut erikoistutkija Sakarias Sokka sanoo.

”Yhteisten luokittelujen puuttuminen tekee tiedolla johtamisesta hankalaa. Luokittelujen rakentaminen olisikin ensimmäinen askel kohti kokonaisvaltaisemman käsityksen luomista luovien alojen toimijakentästä”, erikoistutkija Sokka jatkaa.

Tutkimus on osa Cuporen valtion rahoitusta taiteelle ja kulttuurille kartoittavaa hanketta. Hankkeen tavoitteena on tuottaa taiteen ja kulttuurin rahoitustietoa läpinäkyvästi ja helposti saataville sekä samalla kehittää julkisen kulttuurirahoituksen pitkittäisseurantaa.

Lue julkaisu PDF-muodossa Cuporen verkkosivuilla:

Sokka, Sakarias, Oksanen-Särelä, Katja, Kurlin-Niiniaho, Ari, Lefever, Nathalie, Leppänen Aino & Jakonen, Olli (2022). Luovien alojen koronatuet vuosina 2021 ja 2022. Kohdennukset ja kokonaiskuva. Cuporen työpapereita 19. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

Lisätiedot ja yhteydenotot:

Erikoistutkija Sakarias Sokka, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., p. 050 387 2728

Lue lisää tutkimushankkeesta verkkosivuiltamme.

Hankkeen aikaisemmat julkaisut:

Työpaperi Mahdollisesti kulttuuria? Valtion kulttuurirahoitus Suomessa vuonna 2019.

Työpaperi Rahapelitoiminnan tuotot kulttuurille vuonna 2019. Määrä ja kohdennukset.