Kulttuuri houkuttaa jyväskyläläisiä kaupungin keskustaan

Kulttuuri houkuttaa jyväskyläläisiä kaupungin keskustaan

Jyväskylän taide- ja kulttuurilaitosten aluetaloudellinen vaikutus on huomattava ja niillä on tärkeä merkitys kaupungin keskustan vetovoiman ylläpitäjinä, selviää juuri ilmestyneestä tutkimuksesta. Taide- ja kulttuurilaitoksilla on yhteisiä yleisöjä ja tämä tulisi ottaa huomioon laitosten toimintaa ja tiloja suunniteltaessa. Myös osallisuuden edistäminen on selkeä kehittämiskohde laitosten toiminnassa.

Tutkimuksen kohteena olleiden Jyväskylän kaupungin taide- ja kulttuurilaitosten kävijöiden kulutus muodostaa vuodessa laitoskäynteihin liittyvän 8,4 miljoonan euron rahavirran. Laitosten aluetaloudellinen vaikutus on kokonaisuudessaan vähintään noin 14,9 miljoonaa euroa. Tässä luvussa ei ole mukana laitosten henkilöstö- ja kiinteistömenoja. Laitosten vaikutus alueen työllisyyteen (ilman laitosten henkilökuntaa) on yhteensä noin 149 henkilötyövuotta.  

Taide- ja kulttuurilaitokset koetaan tärkeiksi kaupungin kehitystekijöiksi. Niiden vaikutus kaupungin imagoon ja kaupunki-identiteettiin on kyselytutkimukseen vastanneiden kokemusten perusteella hyvin myönteinen. Jyväskyläläiset vastaajat olivat pääosin samaa tai täysin samaa mieltä siitä, että laitokset tekevät kaupungista viihtyisän (90 %), houkuttelevan (85 %), tunnetun (76 %), kulttuurikaupungin (85 %) sekä elävän ja monimuotoisen (83 %). Jyväskylän ulkopuolella asuvien vastaajien näkemys Jyväskylän ulkoisesta imagosta on varsin samanlainen.


Yhteisistä yleisöistä yhteistyöhön

Aluetaloudellisten vaikutusten lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin taide- ja kulttuurilaitosten rooleja ja keskinäisiä yhteyksiä. Esimerkiksi Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon kävijät käyvät usein molemmissa laitoksissa, mutta laitoksilla on silti selkeä sisällöllinen työnjako. Jyväskylä Sinfonian yleisö taas hyödyntää laajasti kaikkia kulttuuripalveluita. Kaupunginkirjastolla voisi olla merkittävä asema eräänlaisena ”sisäänheittotuotteena”: kirjaston palveluiden avulla voidaan houkutella kävijävirtoja muiden kulttuuripalveluiden äärelle.

Myös varsinaisen taide- ja kulttuurilaitoskentän ulkopuoliset toimijat nousivat esiin tutkimuksessa. 

-Vapaa kulttuurikenttä koetaan kyselymme perusteella tärkeäksi osaksi Jyväskylän kulttuuritoimintoja. Tulisi miettiä, miten ruohonjuuritason kulttuuritoimintaa voisi kannustaa esimerkiksi avaamalla laitosten toimitiloja laajemmalle joukolle kulttuurin tekijöitä, erikoistutkija Olli Ruokolainen arvioi. 

 
Kaupunkilaiset haluavat osallistua laitosten toimintaan nykyistä enemmän 

Tutkimuksen perusteella taide- ja kulttuurilaitokset voivat kehittää toimintaansa lisäämällä kaupunkilaisten mahdollisuuksia osallistua toimintaansa. Yksinkertaisimmillaan tämä voisi tapahtua lisäämällä toiminnan läpinäkyvyyttä ja kehittämällä tiloja avoimemmin kaupunkitilaan kytkeytyviksi. 

-Kaupunkilaiset eivät näe laitoksia niinkään julkisivumaisina kulttuurin kuluttamisen paikkoina ja kaupungin imagon ”mainostauluina”. Pikemminkin he toivovat laitosten kehittyvän osana elinympäristöään, kaupunkitilaa, jossa on kaupunkilaisille mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja johon he kykenevät vaikuttamaan, erikoistutkija Sakarias Sokka toteaa. 
  
Lue julkaisu:

Olli Ruokolainen, Sakarias Sokka, Ari Kurlin ja Timo Tohmo 2019. Taide- ja kulttuurilaitokset osana Jyväskylän kehitystä ja hyvinvointia. Cuporen verkkojulkaisuja 56. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

Tiedot perustuvat Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen Cuporen Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja taidelaitokset osana kaupunkikehitystä ja hyvinvointia- tutkimushankkeen tuloksiin. Tutkimushankkeessa tuotettiin tietoa Jyväskylän sydän -hankkeelle, jonka tavoitteena on Jyväskylän kulttuuri-investointien ja kaupunkikeskustan kehittäminen.

Tutkimus rajattiin pääosin Jyväskylän sydän -hankkeessa mukana oleviin kaupungin kulttuuri- ja taidelaitoksiin: Jyväskylä Sinfonia, Jyväskylän kaupunginteatteri, Jyväskylän taidemuseo sekä Suomen käsityön museo. Kävijä- ja taloudellisessa tarkastelussa oli mukana myös Alvar Aalto -museo. Keski-Suomen museo oli tutkimusajankohtana peruskorjauksessa. Vastauksia kerättiin myös kaupungin kirjastojen kävijöiltä ja muun muassa verkossa ja sosiaalisessa mediassa vastaajilta, jotka eivät olleet käyttäneet laitosten palveluita. Vastauksia saatiin 834.

Valokuva: Touho Häkkinen/ Valon kaupunki, Jyväskylän kaupunki. Alexander Reichsteinin They were here -teossarja Jyväskylässä järjestetyssä Valon kaupunki 2017 -tapahtumassa.

Olli Ruokolainen

Erikoistutkija
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Olli Ruokolainen

Sakarias Sokka

Erikoistutkija, YTT, FM
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Sakarias Sokka

Ari Kurlin Niiniaho

Tutkija, HM
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Ari Kurlin Niiniaho

Timo Tohmo

Yliopistotutkija, Jyväskylän yliopisto
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.