Julkisen kulttuurirahoituksen tietopohja: ikuisuuskysymyksiä ja kehittämistarpeita

Cuporessa on kerätty useiden vuosien aikana tietoa valtion kulttuurirahoituksesta.¹ Samalla on kehitetty menetelmiä kokonaisvaltaisemman näkymän luomiseksi siitä, miten ja mistä kulttuurin eri aloja rahoitetaan.²

Vuonna 2020 Cuporen tutkimusryhmä toteutti eri ministeriöiden edustamat hallinnonalat kattavan kartoituksen.³ Tarkastelukehyksenä sovellettiin EU:n tilastoviranomaisen EuroStatin ESSNet-loppuraportin⁴ (2012) kulttuurin toimialoja (domains) koskevaa luokittelua, jota opetus- ja kulttuuriministeriössä sittemmin kehitettiin taide- ja kulttuurialojen tilastointisuositukseksi.⁵ Taustalla vaikutti ministeriön tilaama tietopohjakartoitus,⁶ joka vahvisti useita selviä kehitystarpeita. Cupore sovelsi OKM:n luonnostelemaa suositusta toistaessaan eri hallinnonalojen vastuulla olevien budjettiluokkien sisältämän kulttuurirahoituksen kartoituksen vuonna 2024.⁷

Rahoitustiedon sirpaleisuutta kuvaa, että vuonna 2020 Cupore teki tietopyyntöjä 20 eri organisaatiolle ja 53 virkamiehelle, jotta eri hallinnonaloilla budjetin lukuihin sisältyvä kulttuurirahoitus saatiin esiin. Tuloksia reflektoitiin myös vertaisarvioidussa julkaisussa.⁸ Siinä valtion kulttuurirahoituksen todettiin muodostavan monimutkaisen kokonaisuuden, jossa on sekä toisistaan erillisiä että päällekkäisiä osa-alueita, joita ei kuitenkaan koordinoida keskenään. Pitkäjänteisen seurannan vaikeutta taas kuvaa, että OKM:n suosituksen mukainen tarkastelu vuonna 2024 häivytti osan tiedoista, joita vuoden 2019 osalta oli saatu esiin yksityiskohtaisemman luokittelukehyksen ansiosta. Luokituskehysten muutoksen lisäksi pitkäjänteistä seurantaa vaikeuttavat merkittävästi budjettiluokkien välillä tehtävät siirrot, joita ei yleensä tuoda läpinäkyvästi esiin. Tällaisia muutoksia tehtiin esimerkiksi vuosien 2024–2027 valtiontalouden kehyksissä ja vuoden 2024 talousarviossa.⁹

Opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämälle yhteiselle Taide ja kulttuuri -julkaisualustalle kootaan kulttuurin hallinnonalan tiedontuotantoa. Sinne päivitetään automatisoidusti tietoa pääasiassa kerran vuodessa hallinnonalan keskeisten tiedontuottajien järjestelmistä. Sivustolla olevat tiedot eivät kuitenkaan ole automaattisesti yhteismitallisia, vaan tiedot ja niiden taustalla olevat luokitteluperiaatteet ovat organisaatio- ja tiedontuottajakohtaisia.¹⁰ Sivuston ansio on siten rahoitustietojen esillepanossa ja saatavuuden parantamisessa, teknisessä toteutuksessa ja näkyvyydessä, mutta ei niinkään tiedontuottamisen menetelmien ja määrittelyiden harmonisoimisessa.

Kokonaiskuva edellyttää yhdistävää kehystä ja pitkäjänteisyyttä

Viimeistään kulttuurille kohdennettujen koronatukien seuranta¹¹ ja Business Finlandin kulttuurille kohdentaman rahoituksen kokoaminen¹² nostivat yhä selvemmin esiin yhdenmukaisten luokkien merkityksen seurannalle. Koronatukia myönnettiin useista valtionhallinnon osista, joista osa soveltaa toimialaluokituksia julkaisemissan rahoitustiedoissa, mutta osa ei. BF:n rahoituksessa ja muutenkin yritystukien kohdalla toimialaluokkien (TOL) käyttö on standardiratkaisu. OKM:n valtionavustustietojen osalta TOL-luokkia ei edelleenkään tyypillisesti käytetä.

Käytännössä toimialaluokituksesta¹³ (TOL) voidaan tunnistaa luokat, jotka koskevat kulttuurin toimialoja ja sijoittaa ne kulttuurialojen mukaiseen jaotteluun. Juuri tämä on myös alkuperäisen ESSnet-suosituksen toimintaperiaate. Cupore onkin määrätietoisesti toivonut, että kaikki valtionhallinnon osat sisällyttäisivät rahoituspäätöksiinsä TOL-luokan mahdollisimman tarkalla tasolla, jotta valtionavustusten kokonaisuutta voitaisiin seurata yksinkertaisemmin.¹⁴

Toimialaluokitustakin uudistetaan aika ajoin. Tilastokeskus on päivittänyt luokittelua vuosina 2021–2024 ja uudistettu TOL 2025 -luokitus otetaan käyttöön kansallisissa järjestelmissä ja tilastoissa asteittain vuodesta 2026 alkaen.¹⁵

Olemme aiemmin¹⁶ esitelleet TOL 2008 -toimialaluokituksen ja ESSnet-luokkien välisiä yhteyksiä kuvaavan taulukon. Kun TOL 2025 –luokitusta aletaan hiljalleen ottamaan käyttöön, heijastuu se luokittelujen välisiin yhteyksiin.¹⁷

Alla olevassa taulukossa esitämme luokittelun muutokset suhteessa kulttuuritoimialoihin. Osa luokista on tarkentunut, jolloin aikaisemmin yleensä erittelemättömäksi luokiteltu toiminta voidaan eritellä tarkemmin. Osa aikaisemmin kulttuurialoille luokitellusta toiminnasta taas on tämän myötä siirtynyt pois kulttuuritoiminnan piiristä. Osaan luokista taas vaikuttaa käytetyn luokittelukehyksen muutos: ESSnet-loppuraporttiin pohjautuvissa tarkasteluissa¹⁸ mm. mainosala on ollut mukana, OKM:n suositukseen pohjautuvissa ei.

Kun teemme seuraavan kerran TOL-luokituksia sisältäviä kuvauksia, otamme yllä kuvatut luokkien muutokset huomioon. Ensimmäisen kerran tämä tulee näkymään syksyllä julkaistavassa katsauksessa yritystukien kohdentumisesta kulttuurin toimialoille.

Taulukko 1. Taiteen ja kulttuurin alojen TOL 2008 -luokat, niitä vastaavat TOL 2025 -luokat ja OKM:n luokitus

Käytännössä muutokset vaikuttavat suoraan tietopohjasta saatavaan tilannekuvaan. Tästä hyvä esimerkki on kulutuksen seurantaan käytettävien luokitusten päivittäminen, joka heijastui kulttuurin satelliittitilinpidon lukuihin – käytännössä muutos tuotti pienen laskevan vaikutuksen (n. 0,1 prosenttiyksikköä vuosittain) kulttuurin yksityistä kulutusta kuvaavaan lukuun.¹⁹

Tilastoihin perustuvien tietojen harmonisoinnin tarve on edelleen ilmeinen. Taide- ja kulttuuri -sivuston taustalla vaikuttanut OKM:n työ perustui ministeriöön määräajaksi hankittuun kehittämisresurssiin. Sittemmin liekkiä on pidetty yllä lähinnä verkostotapaamisissa, joita on parin viime vuoden ajan koordinoitu Taikessa. Uuden taide- ja kulttuuriviraston aloitettua tapaamiset jatkunevat, mutta samalla olisi hyvä tilaisuus nostaa varsinainen harmonisointityö jälleen vahvemmin agendalle. Aihe sisältyy myös kulttuuripolitiiseen selontekoon ja sen toimeenpanoon, joissa kulttuurin tilasto- ja tietoperustan turvaaminen, ajantasaisuus, kattavuus, yhteen toimivuus, ja tiedon hyödynnettävyyden parantaminen nostetaan esiin. Kaikki tämä heijastuu vaikuttavuuden tunnistamiseen, päätöksenteon perusteluihin ja toiminnan suuntaamiseen. Lopulta kyse on strategisesta kehitystarpeesta, joka koskettaa valtioneuvoston eri osia.

1. https://www.cupore.fi/tutkimukset/valtion-rahoitus-kulttuurille-suomessa/[↩]
2. https://www.cupore.fi/tiedon-visualisointi/rahoitus-rakenteet-ja-sektorit/[↩]
3. https://www.cupore.fi/julkaisut/mahdollisesti-kulttuuria/[↩]
4. https://ec.europa.eu/eurostat/documents/341465/3199631/essnet-culture.pdf[↩]
5. https://koodistot.suomi.fi/codescheme;registryCode=kulttuuri;schemeCode=euculture_domain_mod[↩]
6. https://okm.fi/-/taiteen-ja-kulttuurin-toimialan-tilasto-ja-tietoperusta-kaipaa-vahvistamista[↩]
7. https://www.cupore.fi/uutishuone/valtion-rahoitus-kulttuurille-2023/[↩]
8. https://doi.org/10.18261/nkt.25.3.9[↩]
9. https://www.cupore.fi/uutishuone/suuntaviivoja-valtion-talousarvion-taiteen-ja-kulttuurin-budjettiluvun-29-80-muutosten-seurantaan/[↩]
10. https://www.taidejakulttuuri.fi/tietoa-palvelusta/[↩]
11. https://www.cupore.fi/julkaisut/luovien-alojen-koronatuet-vuosina-2020-ja-2021/[↩]
12. https://www.cupore.fi/julkaisut/yritystuet-kulttuurirahoituksen-osatekijana/[↩]
13. https://stat.fi/fi/luokitukset/toimiala/toimiala_1_20250101[↩]
14. https://www.cupore.fi/uutishuone/rahoitustietojen-kirjavuus-vaikeuttaa-suunnitelmallista-kulttuuripolitiikkaa/[↩]
15. https://stat.fi/meta/tilastoinnin-kehittaminen/toimialaluokitus-uudistuu/tol-aikataulu.html[↩]
16. https://www.cupore.fi/uutishuone/rahoitustietojen-kirjavuus-vaikeuttaa-suunnitelmallista-kulttuuripolitiikkaa/#taulukko[↩]
17. Tilastokeskus on koonnut sivuilleen tarkempaa tietoa uudistetun luokituksen suhteesta TOL 2008 -luokitukseen: https://stat.fi/fi/luokitukset/toimiala/toimiala_1_20250101[↩]
18. viimeisimpänä https://www.cupore.fi/julkaisut/yritystuet-kulttuurirahoituksen-osatekijana/[↩]
19. https://stat.fi/fi/julkaisu/cmfqs53dz1ase08ulomyus2m3#msdynmkt_trackingcontext=deb1f2e5-aca5-4eb1-8382-b5ece0770200[↩]