Visuaaliset taiteenalat kärsivät heikoista rakenteista – alan kehittämiseen tarvitaan ministeriöiden välistä yhteistyötä

Puutteet rahoituksessa ja rakenteissa heikentävät taiteilijoiden työskentelyedellytyksiä visuaalisten taiteiden toimialalla, käy ilmi Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tuoreesta selvityksestä. Esimerkiksi yhteisöjen tukeminen voisi auttaa nykyistä useampaa taiteilijaa työllistymään.

Selvitys vahvistaa käsitystä siitä, että taiteellisen työn rakenteet visuaalisten taiteiden alalla ovat monia muita taiteenaloja heikommat.  Valtion rahoituksen suhteen visuaaliset taiteet häviävät vertailtaessa moniin muihin taiteenaloihin. Taiderahoituksesta valtio kohdensi visuaalisiin taiteisiin (museotoiminta ja koulutus pois lukien) 3,5 prosenttia vuonna 2019. Apurahoja visuaalisten alojen taiteilijoille on tarjolla vähän suhteessa hakupaineeseen.

Selvityksessä todetaan, että taidemuseot saavat valtaosan visuaalisten taiteiden toimialalle suunnatusta julkisesta rahoituksesta. Hallinnollisesti taidemuseot on kytketty osaksi museotoimintaa, jonka lähtökohtana on kulttuuriperinnön tallennus ja esittely. Ammattitaiteilijoita tai taiteellista työtä ei mainita museolaissa. Näin julkisen rahoituksen painopiste on visuaalisten taiteiden toimialalla säilyttämisessä enemmän kuin taiteen luomisessa ja tuotannossa.

Visuaalisten taiteenalojen yhteisöt ja verkostot, kuten taiteilijajärjestöt, residenssejä ylläpitävät tahot, tai näyttelyiden ja tapahtumien järjestäjät, ovat toimialan kannalta keskeisiä ja muodostavat alan välttämättömän perustan. Selvityksen mukaan taide- ja taiteilijapoliittisessa tuessa tätä ei ole riittävästi tunnistettu, vaan yhteisörahoitus on ollut valtakunnallisesti katsoen ja muihin taiteenaloihin verrattuna vaatimatonta.

Vaatimattoman rahoituksen vuoksi yhteisöt eivät kykene työllistämään taiteilijoita tai tukemaan heidän työtään rahallisesti esimerkiksi näyttelypalkkioiden ja -korvausten muodossa. Mahdollisuudet ammattitaiteilijoiden toimintaedellytyksiä edistävien verkostojen ja toimintojen kehittämiselle, vahvistamiselle ja juurruttamiselle ovat heikot.

Selvityksen perusteella tutkijat nostavat esiin useita kehitystarpeita visuaalisten taiteiden toimialan vahvistamiseksi. Tähän vaaditaan myös eri ministeriöiden välistä yhteistyötä. Esimerkiksi visuaalisilla aloilla toimivien taiteilijoiden työllistymistä ei ole mahdollista edistää vain opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) toimin, vaan työ- ja elinkeinoministeriöllä (TEM) on työllisyyden edistämisessä tärkeä rooli. TEM:n ja OKM:n tulisi yhdenmukaistaa luokituksiaan ja TEM:n tunnistaa nykyistä paremmin visuaalisten taiteenalojen tarpeita. Myös useat muut ministeriöt voivat omilla vastuualueillaan osallistua työllistämismahdollisuuksien parantamiseen.

– Kävimme selvityksen yhteydessä läpi aiemmin toimineiden työryhmien raportteja. Kehittämisehdotuksista monet olivat edelleen aivan relevantteja. Uusien selvitysten sijasta voitaisiinkin jatkossa keskittyä toteuttamaan ehdotettuja toimenpiteitä, selvityksen vastaava tutkija Sakarias Sokka toteaa.  

Selvitys luo yleiskuvan visuaalisten taiteiden toimialasta ja sitä koskevasta taide- ja taiteilijapolitiikasta Suomessa. Visuaalisiksi taiteiksi selvityksessä luettiin kuvataide, valokuvataide, mediataide, kuvitustaide ja sarjakuva. Cupore teki visuaalisten taiteiden toimialaa kokevan selvityksen OKM:n toimeksiannosta.  

Selvitys Cuporen verkkosivuilla:

Sokka, Sakarias, Renko, Vappu, Hirvi-Ijäs, Maria, Karttunen, Sari & Lahtinen, Emmi (2023). Visuaaliset taiteet Suomessa. Selvitys toimialan rahoituksesta, rakenteista ja kehittämistarpeista. Cuporen verkkojulkaisuja 73. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

Lisätiedot ja yhteydenotot:

erikoistutkija Sakarias Sokka, sakarias.sokka@cupore.fi, puh. 050 387 2728

Lue lisää tutkimuksesta Cuporen verkkosivuilta. 

Artikkelin kuva: Steve Johnson/ Unsplash